Nyt selviää, onko lapsiperhe-elämä pätevöittänyt sinusta terveyskysymysten gurun.

 

 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Islannissa perhevapaauudistus muutti asenteita nopeasti. Myös suomalaiset vanhemmat olisivat valmiita muutokseen, tutkija sanoo.

Ennen isä oli elättäjä, nyt hän on huolehtiva vanhempi. Mutta siihen tarvittiin lainsäädäntöä, sanoi Islannin sosiaali- ja tasa-arvoministeri Ásmundur Einar Daðason vierailullaan Helsingissä tiistaina.

Islannissa on käytössä 3+3+3-perhevapaamalli, jossa sekä äidille että isälle on kiintiöity kolme vanhempainvapaakuukautta. Loput kolme kuukautta he voivat jakaa vapaasti. Vuonna 2001 käyttöön otettu perhevapaa on kokonaisuudessaan lyhyt ja tarkoittaa useassa perheessä arjen säätöä ja osa-aikatyön tekemistä, mutta sukupuolten väliselle tasa-arvolle se on tehnyt hyvää lyhyessä ajassa. Samoin se on nopeasti mukauttanut työelämän vastaamaan paremmin perheiden tarpeita. Ennen vuotta 2001 isillä oli mahdollisuus kahden viikon perhevapaaseen, jota käytettiin hyvin vähän. 

– Kun vielä 20 vuotta sitten ihmeteltiin, eikö vaimosi hoida lapsia, nyt ihmetellään niitä isiä, jotka eivät hoida osuuttaan. Asennemuutos näkyy myös isoisissä, jotka pohtivat nyt, mikseivät jääneet kotiin aikanaan lastensa kanssa, Daðason sanoi.

Tyytyväisempiä vanhempia

Islannin malli on sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta edistyksellinen, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Johanna Lammi-Taskula. Hän on tutkinut perhevapaiden käyttöä ja vaikutuksia vuodesta 1994. Tutkimukset ovat osoittaneet, että perhevapaiden tasaisempi jakaminen vaikuttaisi vanhempien elämään monella tavalla: vähentäisi äitien kuormitusta, edistäisi parisuhteiden onnellisuutta, vahvistaisi lasten hyvää suhdetta molempiin vanhempiinsa alusta asti sekä vaikuttaisi väistämättä työelämän asenteisiin.  

– Vaikka Suomessa on tapahtunut pientä edistystä, pienten lasten isien ja äitien elämänpiirit ovat edelleen erilliset. Se on parisuhteelle riski, Lammi-Taskula sanoo.

– Isät tekevät pitkää työpäivää ja paljon ylitöitä juuri pikkulapsivaiheessa, ja äidit jäävät yksin kotiin. Äideillä kuitenkin on yleensä kokemusta työelämästä, joten he ymmärtävät stressin ja työn luonteen, mutta jos isällä ei ole mitään kokemusta siitä, millaista on kantaa päävastuuta pienen lapsen arjesta, voi hänen olla vaikea ymmärtää lastensa äitiä.

– Kun lapsen molemmilla vanhemmilla on samanlaiset kokemukset arjesta sekä tunne, että lapsi on meidän molempien vastuulla, se lisää molemminpuolista ymmärrystä. Jos tilanne on päinvastainen, tulee riitoja helpommin, tyytyväisyys heikkenee ja se on eroriski.

Kiintiöity vapaa muuttaisi elämänlaatua

Suomessa pitkään valmisteltu perhevapaauudistus kaatui helmikuussa, kun perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko pysäytti hankkeen liian suuren hintalapun vuoksi.

Lammi-Taskulan mukaan monet suomalaiset isät ja äidit olisivat uudistukseen kyllä valmiita. Molemmille vanhemmille kiintiöity vapaa myös vapauttaisi vanhemmat toteuttamaan itseään monella elämänalueella.

– Tutkimuksissa olemme huomanneet, että nuorilla aikuisilla ei ole perinteisiä sukupuolirooleja. Kun lapsi syntyy, tapahtuu kuitenkin jotakin: äidille hoitovastuu tuntuu nousevan hyvin tärkeäksi asiaksi, ja isät ryhtyvät ajattelemaan nimenomaan perheen elatusta.

– Tavat kantaa vastuuta perinteisten sukupuoliroolien kautta kohdistuvat kuitenkin yleensä lähinnä pelkästään itseen, eivät toista vanhempaa kohtaan. Äiti ei odota isän elättävän perhettä, koska on mies, eikä isä odota, että äiti hoitaisi lapsen naiseutensa takia. Perinteiset sukupuoliroolit kummittelevat vain omien korvien välissä, kun yritetään olla kunnon isä tai hyvä äiti.

Avuksi syntyvyyslukuihin

Tasa-arvoisemmat perhevapaat parantaisivat monen perheen elämää yksilötasolla, mutta niillä voisi olla iso vaikutus myös laskeviin syntyvyyslukuihin. Lammi-Taskulan mukaan moni nuori nainen ajattelee, ettei halua päätyä kantamaan vastuuta lapsiarjesta yksin. 

Isien perhevapaiden käyttö on toki kasvanut Suomessakin. Silti kiintiötään käyttää vain puolet isistä, eikä se määrä vielä heilauta työelämän asenteita ainakaan perheitä suosivalla tavalla. Kustannukset perhevapaista kaatuvat edelleen naisten työnantajien niskaan.

– Kun mies on muutaman viikon kotona perhevapaan takia, työpaikalle ei tarvitse palkata sijaista. Näin lyhyt poissaolo töistä ei vaikuta miehen uraan kuin korkeintaan tarjoamalla sädekehän pään päälle. Naisilla tilanne on edelleen aivan toinen, Lammi-Taskula toteaa.

Nannamiharu

Mallia Islannista? Tutkija: Perhevapaiden jakaminen pienentäisi eroriskiä ja parantaisi syntyvyyttä

Kyse ei oo suomessa siitä etteikö isät haluisi olla kotona tai etteikö äidit haluaisi heidän olevan. Kotiin jäävän vanhemman osa yleensä vaan päätetään yhteisymmärryksessä huomioiden monta asiaa. Suurin huomio yleensä on rahassa. Yleensä kotiin jää se, kenen palkan menettämisellä on vähiten vaikutusta talouteen. Ja valitettavan usein se on nainen, koska naisten työt ovat yleensä osa-aikaisia suht pienellä palkalla ja vähillä työtunneilla. Meillä esim mun kk palkka työssäkäydessä olisi ollut...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Pienet vauvat itkevät paljon, koska se on aluksi heidän ainoa keinonsa kommunikoida. Vauvan ilmeet ja eleet kertovat, mistä itkussa on kyse.

Mikähän pienellä tällä kertaa on hätänä?

Vauvan itkua oppii tulkitsemaan parhaiten, kun ei itse hermostu siitä liikaa.

– Vauvan ilmeet ja eleet näyttävät, mistä on kyse, psykologian lisensiaatti ja varhaislapsuuden vaativan erityistason vuorovaikutuspsyko­terapeutti Sinikka Mäkelä rohkaisee.

Jo pieni vauva hyötyy siitä, että tunteita nimetään hänelle.

Jos itkun syy on nälkä, vauva hamuilee suullaan ja kääntelee päätään odottavasti.

Kipuitku on kimeää eikä välttämättä lopu siihen, että vauvan ottaa syliin. Vauvan ilme voi olla tuskainen.

Hei, haluan seuraa -itku vaihtuu innostukseen, kun vauva saa huomiota.

Kun vauva yrittää kertoa, että nyt menoa on jo liikaakin, haluan rauhoittua, itku on välillä kovempaa, välillä hiljaisempaa.

Vuorovaikutus on aluksi opettelua niin vauvalle kuin vanhemmallekin. Vaikka itkun syytä ei heti hoksaisikaan, tärkeintä on, että vauva voi aina luottaa siihen, että häntä autetaan eikä hän itke yksin.

Vauvalla on muutakin asiaa kuin nälkä.

Vauva harjoittelee jo ensimmäisen ikävuotensa aikana sitä, miten reagoida erilaisiin tunteisiinsa. Kun vanhempi tunnistaa vauvan itkut ja vastaa niihin, hän tukee vauvan tunteiden säätelyn kehittymistä.

– Sekin on tärkeää, että vauva oppii tunnistamaan hätänsä ja joskus jopa raivonsakin.

Jo pieni vauva hyötyy siitä, että tunteita nimetään hänelle. Jokaista itkua ei tarvitse kiirehtiä lopettamaan esimerkiksi tarjoamalla ruokaa.

– Se ei ole tunteiden säätelyä, vaan pikemminkin tukahduttamista, eikä tunnu vauvasta hyvältä. Hänellä on muutakin asiaa kuin nälkä, Mäkelä sanoo.

Kun asia tulee ymmärretyksi, vahvistuu vauvan tunne siitä, että yhdessä tästäkin selvitään.

Vauva-lehti on mukana Vauvan päivässä, jota vietetään 28. syyskuuta. Vauvan päivän teemana on muun muassa varhaisen vuorovaikutuksen merkitys. Päivän tarkoitus on edistää vauva- ja lapsimyönteisyyttä Suomessa.

Lisätietoa Vauvan päivästä