Pelaa, leiki ja touhua lapsen kanssa – se kehittää lapsen muistia!

Tuntuuko joskus siltä, että pikkulapsen muisti on ilmiömäinen? Lapsi muistaa joulukuussa sanatarkasti, mitä hänelle on kesäkuussa kiireisenä hetkenä luvattu joululahjaksi. On tutkitustikin totta, että varhaislapsuudessa muistin kehitys on kiivaimmillaan. Se on myös yksi syy, miksi lapset oppivat esimerkiksi uuden kielen näennäisen vaivatta.

Muisti kehittyy parhaiten vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Pelaa, leiki, puhu ja touhua lapsen kanssa: se vahvistaa muistia. Tiesitkö, että läksyjen tekokin sujuu paremmin, jos isä tai äiti puuhailee omiaan samaan aikaan, samassa huoneessa?

Lapsen aivot ovat neurokemiallisesti kuin muovailuvahaa: niihin on helppo vaikuttaa, ja niihin jää jälkiä lähes kaikesta. Pehmeästä muovailuvahasta on moneksi, mutta se vaatii hellävaraista kohtelua. Anna muistille rauha kehittyä, älä kuormita lasta virikevyöryllä liian aikaisin.

Tutkijat eivät vielä tiedä, mitä esimerkiksi varhain aloitetut nettipelit tekevät lapsen aivoille, jos pelaaminen on ylenpalttista. Peleissä on paljon hyvää ja kehittävää, mutta yksi asia puuttuu: inhimillinen vuorovaikutus. Millaisia muistijälkiä tuhoamiseen, voittamiseen ja ylipäänsä räiskeeseen tähtäävät pelit jättävät?

Esimerkiksi vanha kunnon Afrikan Tähti on hyvä peli lapsen muistin kehittämiseen. Samalla lapsi ja vanhempi saavat viettää aikaa yhdessä.

Kaikkein tärkeintä on varmistaa, että lapsi nukkuu tarpeeksi, sillä muisti kehittyy aktiivisesti myös ja etenkin unen aikana. Hermosto liimaa unessa paikoilleen päivän aikana tapahtuneita asioita, ja jos lepoaikaa ei ole tarpeeksi, prosessi jää kesken. Nukkujan muisti ahkeroi koko ajan.

 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.