Intensiivinen kiinnostus jotakin yhtä asiaa kohtaan herää usein kahden ja kuuden ikävuoden välillä. Kuva: iStockphoto
Intensiivinen kiinnostus jotakin yhtä asiaa kohtaan herää usein kahden ja kuuden ikävuoden välillä. Kuva: iStockphoto

Pystyykö lapsesi nimeämään kymmeniä dinosauruslajeja, tietää lajien erityisominaisuuksia ja muistaa, millä aikakaudella kukin laji eli ja kuoli sukupuuttoon?

Vai onko lapsesi erityisen mielenkiinnon kohde jokin muu kuten tähdet, lentokoneet, linnut tai vaikka piirretyn tv-sarjan henkilöhahmot, joista lapsi tietää kaiken?

Onneksi olkoon, lapsesi kuuluu siihen kolmannekseen, joiden syvää intohimoa jotakin tiettyä aihepiiriä kohtaan psykologit kutsuvat termillä intensiivinen kiinnostus, kertoo Psychology Spot. Ja se on hyväksi lapsen älylliselle kehitykselle, osoittaa Wisconsinin ja Indianan yliopistojen tutkimus

Intensiivisesti jostain kiinnostuneille lapsille yhteistä on valtavan korkea motivaatio etsiä väsymättä tietoa intohimonsa kohteesta. Nämä lapset oppivat luonnollisesti valtavasti tietoa tästä yhdestä asiasta, kuten vaikkapa dinosauruksista, mutta samalla kiinnostus kehittää lapsen määrätietoisuutta, parantaa tarkkaavaisuutta ja opettaa monimutkaista ajattelua. Myös lapsen kielelliset taidot kasvavat merkittävästi, ja se taas kertoo siitä, että lapsella on kyky ymmärtää vaikeitakin asioita.

Heille kehittyy kyky perehtyä maailmaan syvällisemmin ja tarkastella sitä kriittisesti.

Tapa, jolla intensiivisesti jostakin kiinnostuneet lapset ottavat selvää intohimonsa kohteesta, paljastaa heidän tapansa kohdata uusia asioita läpi elämän: He oppivat kysymään, verkostoitumaan, luomaan itselleen erilaisia oppimisen strategioita, ottamaan vastaan apua sitä tarvitessaan sekä etsimään vastauksia itsenäisesti. He osaavat vaihtaa tarvittaessa perspektiiviä ja heille kehittyy kyky perehtyä maailmaan syvällisemmin ja tarkastella sitä kriittisesti.

Intensiivinen kiinnostus ei ole lähtöisin vanhemmilta, eivätkä vanhemmat voi ”syöttää” sellaista lapselleen edes halutessaan. Itse asiassa vanhemmat hyvin harvoin ovat kiinnostuneita lapsen intensiivisen kiinnostuksen kohteesta itse.

Vanhempi, kannusta pitämään kiinnostusta yllä

Intensiivinen kiinnostus jotakin yhtä asiaa kohtaan herää yleensä kahden ja kuuden ikävuoden välillä ja kestää useimmiten noin puolesta vuodesta kolmeen vuoteen. Se loppuu useimmiten kouluikään mennessä. Vain kaksikymmentä prosenttia lapsuudessa intensiivisesti esimerkiksi dinosauruksista kiinnostuneista tuntevat vahvaa mielenkiintoa samaa aihetta kohtaan varttuessaan nuoriksi ja aikuisiksi.

Tämä selitetään sillä, että koulun alkaessa lapsella on luonnollisesti vähemmän aikaa mielenkiinnon kohteelleen. Koulussa myös motivoidaan lasta etsimään tietoa laajemmin ja pinnallisemmin, joka voi vaikuttaa lapsen intoon ottaa selvää asiasta perinpohjaisesti.

Vanhempien kannattaakin ruokkia lapsen intensiivista kiinnostusta, Psychology Spot kehottaa. Hyviä kikkoja kannustaa lasta on tietenkin raivata aikaa intensiivisen kiinnostuksen kohteelle, mutta myös etsiä ja ehdottaa koulussa opetettavien asioiden ja lapsen mielenkiinnon kohteen välille yhteyksiä.