Teini järkeilee kuin aikuinen mutta pitää lupauksia kuin lapsi, neuropsykologian erikoispsykologi Heli Isomäki sanoo. Kuva: Heli Isomäki
Teini järkeilee kuin aikuinen mutta pitää lupauksia kuin lapsi, neuropsykologian erikoispsykologi Heli Isomäki sanoo. Kuva: Heli Isomäki

Saatamme pyytää teiniä käyttäytymään "niin kuin aikuinen". Neuropsykologian erikoispsykologi Heli Isomäki kertoo, miksi teini ei pysty tekemään niin.

Aikuinen alkaa tyypillisesti odottaa teiniltä omatoimisuutta esimerkiksi siisteyden ja koulun suhteen heti, kun nuori alkaa näyttää aikuisemmalta. Teini ei kuitenkaan välttämättä toimi kovin suunnitelmallisesti, mikä johtuu siitä, että hänen aivonsa ovat vielä keskeneräiset. 

– Teini järkeilee kuin aikuinen mutta pitää lupauksia kuin lapsi, neuropsykologian erikoispsykologi Heli Isomäki sanoo.

Lähes 90 prosenttia aivojen kehityksestä tapahtuu ennen viittä ikävuotta, mutta aivojen etulohko kehittyy hitaasti, ja kehitys jatkuu pitkälle murrosikään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tämä aiheuttaa aivojen epätasapainon: tietyt taitorakenteet ovat hyvin kehittyneet, mutta esimerkiksi itsesäätelystä, suunnitelmallisuudesta, organisointikyvystä ja vastuullisuudesta vastaavat aivoalueet ovat vasta kehittymässä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Keskeneräisillä aivoilla ei voi toimia niin kuin valmiilla aivoilla. Vanhempien olisi hyvä muistaa, että teini-ikä on nimenomaan näiden asioiden kehittymisen aikaa.

Teini järkeilee kuin aikuinen mutta pitää lupauksia kuin lapsi.

Entä kun sama lapsi, joka jo viidennellä luokalla oli reipas ja teki aina läksyt, ei kahdeksannella luokalla edes muista lähteä kouluun?

Isomäki selittää ristiriitaa toiminnan ohjauksen taantumisella teini-iässä. Kysymys ei ole siitä, että toiminnat taantuisivät aivojen tasolla, vaan syy voi olla motivaatiossa.

Teini-ikäinen motivoituu valtavasti itseään kiinnostavista asioista, joihin jaksaa keskittyä ja jotka hoitaa täsmällisesti. Aikuinen osaa motivoida itsensä suorittamaan myös vähemmän mielekkäitä asioita.

– Nuorella ei ole vielä kykyä ymmärtää omien aivojensa toimintaa, ja hän helposti yliarvioi omaa kykyä käyttää muistiaan: ei mun tarvitse kirjoittaa ylös, kyllä mä muistan.

Aikuisilla taas on muistin tukena käytössä useita erilaisia ulkoisia apuvälineitä, kuten kalentereita ja hälytyksiä, joita taas teinit harvemmin käyttävät.

Kuitenkin nimenomaan teini-iässä lapsella on ensimmäistä kertaa todella paljon asioita muistettavanaan, koska koulun ja harrastusten luonne muuttuu, ja toisaalta vanhempi siirtää lisää vastuuta teinille. Lopputulos on, että teini unohtelee.

Muistamattomuus lisää nuoren stressiä, ja stressi taas lisää unohtelua ja huolimattomuutta.

Teini-ikäinen motivoituu valtavasti itseään kiinnostavista asioista, joihin jaksaa keskittyä ja jotka hoitaa täsmällisesti. 

Keskeinen stressin säätelykeino on oksitosiini, eli välittäjäaine, jota erittyy kosketuksessa. Teini-ikäisen voi kuitenkin olla vaikeaa ottaa vastaan lohdutusta tai rauhoittelua kosketuksen muodossa. Etäisyyden ottaminen kuuluu normaaliin itsenäistymisprosessiin: suoraan äidin sylistä ei voi muuttaa omaan kämppään, vaan itsenäistymiseen tarvitaan aikaa.

– Ilman kosketusta nuori jää vaille oksitosiinin tarjoamaa rauhoittumista. Teinien stressi on usein piilostressiä, jota aikuisen on vaikea havaita ja joka syntyy vaikkapa opiskelupaikan löytymisen aiheuttamasta paineesta. 

Kuuntele podcast Suplasta tai alla olevasta playerista: 

Heli Isomäen kasvatusvinkki:

Nuoren psyykkinen kehitystehtävä on aikuisesta irrottautuminen. Aikuisen tärkein tehtävä silloin on huolehtia, että ei halua irrottautua nuoresta, vaan on käytettävissä emotionaalisella tasolla. Aikuisen on varmistettava, ettei nuori koe henkistä heiteillejäämisen tunnetta. Että hän ei jää yksin isojen kysymysten ja teini-iän kuohunnan kanssa, vaan voi turvallisesti jakaa ajatuksiaan aikuisen kanssa.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla