Teinin kasvaminen aikuiseksi on vaikeaa, haikeaa ja ihanaa yhtä aikaa, Mirva behm sanoo. Kuva: Mirva Behm.
Teinin kasvaminen aikuiseksi on vaikeaa, haikeaa ja ihanaa yhtä aikaa, Mirva behm sanoo. Kuva: Mirva Behm.

Teinien vanhemmille on tosi vähän positiivista vertaistukea. Mirva Behmin eli MormuskaMutsin blogin ydinajatuksena onkin: "Teinit, niistä vaan on ihan pakko tykätä!"

Vauva.fin suosittu blogi MormuskaMutsi käsittelee teinien vanhemmuutta ja tietenkin teinejä – noita ihanan kamalia, aikuisuutta kohti kurottelevia tyyppejä! Blogia kirjoittaa viiden lapsen äiti Mirva Behm. Hänen vanhin lapsensa on jo 18, nuorin vasta kaksi.

– En ole kuullut, että teinin vanhemmuudesta bloggaisi kukaan muu, Behm kertoo.

Mirva kirjoitti aluksi perheaiheista blogia, mutta vasta teiniaiheen löydyttyä löytyi myös todellinen kirjoittamisen palo. Nyt aiheet tuntuvat tipahtelevan kuin itsekseen.

– Meillä on omia teini-ikäisiä lapsia, joiden kaverit käyvät kylässä, joten teiniys on läsnä koko ajan.

Parasta MormuskaMutsissa Mirvan mielestä on, että se liittää vanhemmat ja teinit yhteen. Neljätoistavuotiaat tägäävät somejakoihin omia vanhempiaan ajatuksella: hei iskä, lue tämä tai mutsi, tämä on muuten aivan kuin mä. Toisaalta vanhemmat jakavat blogipostauksia lapsilleen: kuulostaako tutulta lapseni, vink vink.

– Blogini saa vanhemmat ja nuoret keskustelemaan keskenään ja ymmärtämään toistensa näkökulmia. On huippujuttu, että molemmat kokevat blogini  omakseen.

Teinit ovat myös ihania

Mirva on blogia kirjoittaessaan huomannut, että teiniys on universaalia. Aikuisuuteen kasvu on samaa kipuilua kaikille.

– Tietenkin nuoret ovat omia persooniaan, mutta perheissä käydään läpi tosi samanlaisia juttuja.

MormuskaMutsi onkin paikka, josta voi lukea, ettei ole ainoa perhe, jossa teinin kanssa neuvotellaan ja ovet paukkuvat. Tällaista vertaistukea Mirva olisi itse kaivannut aikanaan.

Kun pellavapäisestä äidin tytöstä sukeutui raivotar, yllätyin ja säikähdin.

– Kun esikoinen tuli murrosikään ja pellavapäisestä äidin tytöstä sukeutui raivotar, yllätyin ja säikähdin. Ajattelin, että mitä väärää olen tehnyt ja miten olisin voinut tehdä toisin, vaikka se kiukkuisuus ja mököttäminen kuuluvat kasvamiseen, ovat osa prosessia.

Senkin Mirva on blogia kirjoittaessaan ymmärtänyt, että vanhemmat ja teinit itsekin kaipaavat haastavien ja vaikeiden asioiden lisäksi tekstejä siitä, miten ihania nuoret ovat. Myös tulevien teinien vanhempien olisi Mirvan mielestä hyvä lukea siitä, ettei teini-ikä ole yhtä painajaista.

– Kun kukkamekkotytöstä sukeutuu omillaan pärjäävä ja itsenäisesti ajatteleva nuori nainen, se on vaikeaa, haikeaa ja ihanaa yhtä aikaa.

Mirvan terveiset teinille

Vaikka tuntuisi, että vanhemmat on urpoja ja naputtavat kaikesta, he eivät tee sitä ärsyttääkseen, vaan koska heillä on vastuu. Ei tarvitse toimia niin kuin omat vanhemmat, mutta heiltä voi saada hyviä vinkkejä elämään. 

Mirvan terveiset teinin vanhemmalle

Teinit ovat impulsiivisia eivätkä ajattele pitkälle. Kannattaa muistella, millaista oli olla murrosikäinen ja yrittää ajatella maailmaa siltä kannalta. Ota aikalisä ennen kuin räyhäät. Rauhoittuminen on ainoa tapa säilyttää keskusteluyhteys. Ja jos yhteys katkeaa, sitä on vaikea korjata. 

 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Tässä mahtava joululahjavinkki teinille: kirjasarjan kaksi ensimmäistä osaa ilmestyvät nimittäin joulukuun alussa.

Huippusuosittu norjalainen draamasarja Skam on nyt koottu kirjoiksi. Kirjat antavat syvemmän ulottuvuuden Skam-fanitukseen, sillä niissä julkaistaan sarjan alkuperäinen käsikirjoitus koko pituudessaan. Luvassa on siis paljon ennennäkemätöntä materiaalia.

Kirjoihin on myös lisätty vuoropuhelua näyttelijöiden ja käsikirjoittajan välillä. Tekijät lupaavat, että tämä antaa lukijalle aivan uudenlaisen ulottuvuuden sarjassa nähtyjen roolihahmojen syntyyn. 

Skamin on luonut ja käsikirjoittanut norjalainen Julie Andem. Andem on myös kirjoittanut jokaiseen kirjaan uuden johdannon ja lopetuksen.

Skam kertoo oslolaisista nuorista. Sarjasta on esitetty neljä kautta, joissa jokaisessa tutustutaan yhden nuoren elämään. 

Skam on yksi viime vuosien suosituimmista sarjoista, ja pelkästään Suomessa sen jaksoja on katsottu yli 12 miljoonaa kertaa. Vaikka sarja onkin luokiteltu 14–18-vuotiaiden nuorten sarjaksi, sen aiheet koskettavat kaiken ikäisiä katselijoita. 

Sarjassa käsitellään avoimesti esimerkiksi homoseksuaalisuutta, uskontoa sekä päihteiden käyttöä. 

Kirjasarjan kaksi ensimmäistä osaa ilmestyvät 5. joulukuuta, ja seuraavat kaksi helmikuussa 2019.

Kirjat on suomentanut Kati Valli.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Taas uusi vaihe: vanhemman tehtävä on kasvaa uuteen rooliin murrosikäisen vanhempana. Mutta miten?

Yläkoulun aloitus osuu lapsen elämässä kehitysvaiheeseen, jossa moni asia on muutoksessa: opettajat, ehkä kaveritkin, oppiaineet ja usein koulukin vaihtuu samaan aikaan, kun teinin henkisessä ja fyysisessä kasvussa tapahtuu merkittäviä muutoksia.

Lapsi saattaa ottaa rajunkin irtioton vanhemmistaan ja esimerkiksi kieltää vanhempaa vierailemasta koululla. Ehkä koulun henkilökuntakin kannustaa vanhempia siirtymään taka-alalle, antaa lapsen itsenäistyä. Irtiotto ja itsenäistyminen toki kuuluvat lapsen kasvuun, mutta eivät tarkoita, etteikö lapsi edelleen tarvitsisi vahvasti kodin tukea, päinvastoin. On valtavan tärkeää, että vanhempi on läsnä, kannustaa ja on kiinnostunut siitä mitä lapselle kuuluu, kotona ja koulussa.

Irtiotto ja itsenäistyminen toki kuuluvat lapsen kasvuun, mutta eivät tarkoita, etteikö lapsi edelleen tarvitsisi vahvasti kodin tukea, päinvastoin.

Kysele lapsen koulupäivän kuulumisia päivittäin. Viesti lapselle, että olet hänen käytettävissään ja tukena. Jokainen vanhempi pystyy tukemaan lapsen koulunkäyntiä – ja vanhemman on hyvä muistaa, että vaikka teini sanoisi mitä, hän kaipaa vanhemmiltaan ennen kaikkea kannustusta ja rohkaisua. Vanhemman tehtävä on vielä isommankin lapsen kanssa huolehtia riittävästä unesta, ravinnosta ja esimerkiksi keskustella pelaamisesta tai puhelinsäännöistä.

Miten niitä kuulumisia ja fiiliksiä saa nyhdettyä teiniltä, joka vastaa kaikkeen "iha ookoo". Miten ihmeessä osaa vanhempana lähestyä omaa teini-ikäistä niin, että ei naaiheuta hänessä pelkkää ärtymystä ja vastarintaa? Kokeile vaikka näitä:

1. Muistele omaa murrosikääsi ja hanki tietoa nuoruuden kehitysvaiheesta

Miten itse koit muutokset? Saitko ilmaista tunteitasi? Mikä ärsytti? Mikä loukkasi? Mikä ilahdutti? Mitä olisit kaivannut? Ehkä omista kokemuksistasi löytää avain oman murrosikäisenkin ajatuksiin. Lue myös kaikki mahdollinen tieto murrosikäisen tunne-elämän kehityksestä ja itsenäistymisen tarpeesta, sillä muuten murrosikäisen käyttäytyminen saattaa ajoittain tuntua vanhemmasta henkilökohtaiselta epäonnistumisilta.

Yläkouluikäisen vanhempi ei välttämättä tapaa samanikäisten lasten vanhempia yhtä luontevasti kuin ennen.

2. Varmista omat verkostosi

Yläkouluikäisen vanhempi ei välttämättä tapaa samanikäisten lasten vanhempia yhtä luontevasti kuin ennen. Siksi samassa elämäntilanteessa olevien vanhempien yhteydenpitoon kannattaa tietoisesti panostaa. Jos ei ole vertailupintaa, tavallisista asioista voi kasvaa omassa mielessä isompia huolia. On tärkeää saada kuulla muilta, että emme ole ainoa perhe, jossa ei aina noudateta ruutuaikoja, syödä yhdessä tai nukuta tarpeeksi.

3. Hanki tai ylläpidä omia kiinnostuksen kohteita

Viimeistään nyt on tärkeää, että lapsi ei ole vanhempansa ainoa kiinnostuksen kohde. Vanhemman elämässä on hyvä olla asioita, jotka eivät liity lapseen mitenkään. Omia ystäviä ja harrastuksia. Se antaa lapselle tilaa kasvaa ja tasapainottaa vanhempaa.

Murrosikäisen vanhemmuus on erilaista kuin pienemmän lapsen vanhempana oleminen.

4. Päivitä yhteiset kiinnostuksen aiheet lapsen kanssa

Lapsen kiinnostuksen kohteet saattavat muuttua. Älä loukkaannu, jos aiemmin yhteinen, tärkeä tekeminen ei enää kiinnosta lasta. Uusi yhteinen saattaa olla jotakin, mikä ei heti puhuttele itseä, mutta tarjoaa hyvän mahdollisuuden kuulla lapsen ajatuksia ja käydä monenlaisia keskusteluja.

5. Huomaa hyvä lapsessa ja usko itseesi

Erimielisyyksiltä ei voi välttyä. Arjessa on tärkeä muistaa huomata ja kertoa ääneen ne asiat lapsessa, joissa hän on vahvimmillaan. Tarkastele asioita monelta kantilta. Vievätkö kaverit karhunosan yläkoululaisen ajasta? Kehu lasta siitä, miten hyvin hän pitää kaverisuhteista huolta. Ystävien merkitys vahvistuu murrosiässä ja ihmissuhteissa toimiminen ja niistä huolehtimisen kuuluukin olla murrosikäiselle tärkeä asia, jota hän opettelee.

Murrosikäisen vanhemmuus on erilaista kuin pienemmän lapsen vanhempana oleminen. Kielteisiltä tunteilta ei voi välttyä. Satunnaiset mokat ja ylilyönnit eivät tuhoa nuorta, kunhan perusvire kotona on turvallinen ja lämmin ja myös vanhempi osaa anteeksipyytämisen taidon. Epätäydellinen/sopivasti rosoinen vanhempi ei juurruta nuoreen vääristynyttä käsitystä täydellisestä aikuisuudesta ja on siten myös lohdullinen ja realistinen tulevaisuuden malli.

Vinkit antoi MLL:n Auttavien puhelinten päällikkö, sosiaalipsykologi Tatjana Pajamäki.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.