Kuva: <span class="photographer">Minna Lehtinen</span>
Kuva: Minna Lehtinen

Hyvän itsetunnon rakentamiselle ei ole alaikärajaa, Tanja Auvinen sanoo.

"Tyttäreni, 16, istui hiljattain ratikassa. Hänen vieressään siistinnäköinen nelikymppinen mies alkoi jutella ja ehdotti seksiä. Tyttäreni suuttui ja komensi miehen lopettamaan.

Vaikka ärsyynnyin kuullessani tästä, olin onnellinen, että tyttäreni kertoi asiasta. Moni nuori ei puhu kokemastaan, koska ahdistelusta voi tulla syyllinen olo, vaikka syy ei tietenkään ole nuoren. Aloin heti miettiä, mahtoivatko ratikan muut matkustajat tehdä mitään. Meillä kaikilla on velvollisuus puuttua, jos näemme, että jotakuta ahdistellaan.

Jos lapsi tai nuori ei saa hyväksyntää lähipiiriltään, hän etsii sitä muualta.

Eniten minua huolestuttavat ne nuoret, joilla ei ole luottamuksellista suhdetta yhteenkään aikuiseen. Jokainen kaipaa hyväksyntää. Jos lapsi tai nuori ei saa sitä lähipiiriltään, hän etsii sitä muualta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Hyväksikäyttäviä aikuisia on kaikkialla missä nuoriakin: peliyhteisöissä, snapchatissa, periscopessa. Jotkut 14–15-vuotiaat tytöt saavat puhelimeensa lähes päivittäin peniksen kuvia. En silti kan­nata ajatusta, että vanhemmat kieltäisivät lapsiaan menemästä verkkoon tai kaupungille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Paras suoja häirintää vastaan on hyvä itsetunto. Sen rakentamiselle ei ole alaikärajaa. Kannatan myös avointa puhetta seksuaalisuudesta. Jos lapselle on puhuttu “etupepusta” eikä seksistä lainkaan, ensimmäisen älypuhelimen saadessaan hän saattaa olla pornosivuilla aika hämillään.

Seksuaalinen ahdistelu aiheuttaa kohteelleen usein häpeää. Vanhempien tulisi korostaa, että kaikesta voi tulla puhumaan. Nuorta ei pidä rangaista asian kertomisesta vaan kiittää luottamuksesta ja alkaa hoitaa asiaa. Oma pää tulee pitää kylmänä. Tarvittaessa voi hakea apua poliisilta ja kunnan lastensuojeluviranomaisilta, meiltä Nuorten Exitistä tai Väestöliitosta.

Jokainen nainen tietää, että seksuaalista häirintää on tässä maassa ollut aina.

Suomeen saapuneet turvapaikanhakijat ovat saaneet eräät suomalaiset lietsomaan pelkoja ulkomaalaisia kohtaan. Kun poliisikin alkuvuodesta 2016 väitti, että häirintä on uusi, muka turvapaikanhakijoiden mukana meille saapunut ilmiö, suutuin todella.

Jokainen nainen tietää, että seksuaalista häirintää on tässä maassa ollut aina. Nuoret ovat sille erityisen alttiita. Kouluterveyskyselyjen mukaan tytöistä 60 prosenttia on kokenut häirintää, pojista 33–46 prosenttia.

Turvapaikanhakijoilla pelottelijat eivät oikeasti ole huolissaan tyttöjemme turvallisuudesta. He käyttävät aihetta keppihevosena oman asiansa edistämiseen, joka tähtää rajojen sulkemiseen. Yleistyneestä rasismista saavat osansa nyt myös suomalaiset maahanmuuttajataustaiset nuoret.

Nuorempi tyttäreni oli kavereidensa kanssa ruokakaupassa, kun vanhempi nainen tuli solvaamaan hänen tummaihoisia ystäviään. Kun nuoret puolustautuivat, nainen huusi ettei ihme, että teitä raiskataan. Kaupan henkilökunta puuttui asiaan – poistamalla nuoret kaupasta. Kirjoitin tapauksesta kauppaketjun johtajalle. Jokaiseen ahdistelutapaukseen on puututtava."

Tanja Auvinen työskentelee toiminnanjohtajana Nuorten Exitissä, joka ehkäisee nuorten seksuaalista kaltoinkohtelua.

Meidän Perhe 3/2016

Sisältö jatkuu mainoksen alla