Pizzalle ja leffaan vain kahden teinin kanssa? Ruokailun lomassa voi olla helppo löytää keskusteluyhteys. Kuva: iStockphoto.
Pizzalle ja leffaan vain kahden teinin kanssa? Ruokailun lomassa voi olla helppo löytää keskusteluyhteys. Kuva: iStockphoto.

Taas uusi vaihe: vanhemman tehtävä on kasvaa uuteen rooliin murrosikäisen vanhempana. Mutta miten?

Yläkoulun aloitus osuu lapsen elämässä kehitysvaiheeseen, jossa moni asia on muutoksessa: opettajat, ehkä kaveritkin, oppiaineet ja usein koulukin vaihtuu samaan aikaan, kun teinin henkisessä ja fyysisessä kasvussa tapahtuu merkittäviä muutoksia.

Lapsi saattaa ottaa rajunkin irtioton vanhemmistaan ja esimerkiksi kieltää vanhempaa vierailemasta koululla. Ehkä koulun henkilökuntakin kannustaa vanhempia siirtymään taka-alalle, antaa lapsen itsenäistyä. Irtiotto ja itsenäistyminen toki kuuluvat lapsen kasvuun, mutta eivät tarkoita, etteikö lapsi edelleen tarvitsisi vahvasti kodin tukea, päinvastoin. On valtavan tärkeää, että vanhempi on läsnä, kannustaa ja on kiinnostunut siitä mitä lapselle kuuluu, kotona ja koulussa.

Irtiotto ja itsenäistyminen toki kuuluvat lapsen kasvuun, mutta eivät tarkoita, etteikö lapsi edelleen tarvitsisi vahvasti kodin tukea, päinvastoin.

Kysele lapsen koulupäivän kuulumisia päivittäin. Viesti lapselle, että olet hänen käytettävissään ja tukena. Jokainen vanhempi pystyy tukemaan lapsen koulunkäyntiä – ja vanhemman on hyvä muistaa, että vaikka teini sanoisi mitä, hän kaipaa vanhemmiltaan ennen kaikkea kannustusta ja rohkaisua. Vanhemman tehtävä on vielä isommankin lapsen kanssa huolehtia riittävästä unesta, ravinnosta ja esimerkiksi keskustella pelaamisesta tai puhelinsäännöistä.

Miten niitä kuulumisia ja fiiliksiä saa nyhdettyä teiniltä, joka vastaa kaikkeen "iha ookoo". Miten ihmeessä osaa vanhempana lähestyä omaa teini-ikäistä niin, että ei naaiheuta hänessä pelkkää ärtymystä ja vastarintaa? Kokeile vaikka näitä:

1. Muistele omaa murrosikääsi ja hanki tietoa nuoruuden kehitysvaiheesta

Miten itse koit muutokset? Saitko ilmaista tunteitasi? Mikä ärsytti? Mikä loukkasi? Mikä ilahdutti? Mitä olisit kaivannut? Ehkä omista kokemuksistasi löytää avain oman murrosikäisenkin ajatuksiin. Lue myös kaikki mahdollinen tieto murrosikäisen tunne-elämän kehityksestä ja itsenäistymisen tarpeesta, sillä muuten murrosikäisen käyttäytyminen saattaa ajoittain tuntua vanhemmasta henkilökohtaiselta epäonnistumisilta.

Yläkouluikäisen vanhempi ei välttämättä tapaa samanikäisten lasten vanhempia yhtä luontevasti kuin ennen.

2. Varmista omat verkostosi

Yläkouluikäisen vanhempi ei välttämättä tapaa samanikäisten lasten vanhempia yhtä luontevasti kuin ennen. Siksi samassa elämäntilanteessa olevien vanhempien yhteydenpitoon kannattaa tietoisesti panostaa. Jos ei ole vertailupintaa, tavallisista asioista voi kasvaa omassa mielessä isompia huolia. On tärkeää saada kuulla muilta, että emme ole ainoa perhe, jossa ei aina noudateta ruutuaikoja, syödä yhdessä tai nukuta tarpeeksi.

3. Hanki tai ylläpidä omia kiinnostuksen kohteita

Viimeistään nyt on tärkeää, että lapsi ei ole vanhempansa ainoa kiinnostuksen kohde. Vanhemman elämässä on hyvä olla asioita, jotka eivät liity lapseen mitenkään. Omia ystäviä ja harrastuksia. Se antaa lapselle tilaa kasvaa ja tasapainottaa vanhempaa.

Murrosikäisen vanhemmuus on erilaista kuin pienemmän lapsen vanhempana oleminen.

4. Päivitä yhteiset kiinnostuksen aiheet lapsen kanssa

Lapsen kiinnostuksen kohteet saattavat muuttua. Älä loukkaannu, jos aiemmin yhteinen, tärkeä tekeminen ei enää kiinnosta lasta. Uusi yhteinen saattaa olla jotakin, mikä ei heti puhuttele itseä, mutta tarjoaa hyvän mahdollisuuden kuulla lapsen ajatuksia ja käydä monenlaisia keskusteluja.

5. Huomaa hyvä lapsessa ja usko itseesi

Erimielisyyksiltä ei voi välttyä. Arjessa on tärkeä muistaa huomata ja kertoa ääneen ne asiat lapsessa, joissa hän on vahvimmillaan. Tarkastele asioita monelta kantilta. Vievätkö kaverit karhunosan yläkoululaisen ajasta? Kehu lasta siitä, miten hyvin hän pitää kaverisuhteista huolta. Ystävien merkitys vahvistuu murrosiässä ja ihmissuhteissa toimiminen ja niistä huolehtimisen kuuluukin olla murrosikäiselle tärkeä asia, jota hän opettelee.

Murrosikäisen vanhemmuus on erilaista kuin pienemmän lapsen vanhempana oleminen. Kielteisiltä tunteilta ei voi välttyä. Satunnaiset mokat ja ylilyönnit eivät tuhoa nuorta, kunhan perusvire kotona on turvallinen ja lämmin ja myös vanhempi osaa anteeksipyytämisen taidon. Epätäydellinen/sopivasti rosoinen vanhempi ei juurruta nuoreen vääristynyttä käsitystä täydellisestä aikuisuudesta ja on siten myös lohdullinen ja realistinen tulevaisuuden malli.

Vinkit antoi MLL:n Auttavien puhelinten päällikkö, sosiaalipsykologi Tatjana Pajamäki.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Oma riittämättömyys mietityttää nuoria, sillä sosiaalinen media luo paljon paineita.

Tärkeä viikko monen perheen elämässä: nuori lähtee intoa täynnä rippi- tai Prometheus-leirille ja vanhempia herkistää. Joko se on noin iso, nytkö se lapsuus virallisesti loppui?

Mitä näillä leireillä oikeasti tapahtuu ja mikä nuoria mietityttää kesällä 2018? Nuorisotyönohjaaja Mono Kuoppala ja Prometheus-leirin tuki ry:n puheenjohtaja Ansku Ahvenainen kertovat.

Kuka minä olen?

Oma identiteetti mietityttää nuoria erityisen paljon. 

– Nuoret pohtivat paljon omaa paikkaansa elämässä ja yhteiskunnassa, kertoo protuleirejä vetänyt Ahvenainen. 

Päätökset esimerkiksi opiskelujen suhteen pitää tehdä jo varhaisessa vaiheessa nuoruutta, ja monelle tämä tuo paljon paineita.

Rippileireillä yli 30 vuotta ohjaajana työskennellyt Kuoppala kertoo, että nuoret ovat todella vaativia itselleen, ja monilla nuorista riittämättömyyden tunne on läsnä päivittäin.

Nämä tunteet kumpuavat muun muassa sosiaalisesta mediasta, jossa nuoren on entistä helpompi verrata itseään muihin.

”Nykynuorilla on paljon paremmat valmiudet keskusteluun.”

– Nuoret kokevat nykyään paljon enemmän paineita ulkopuolelta kuin vaikka 20 vuotta sitten. Toisaalta nuorilla on nykyään paljon paremmat valmiudet keskusteluun, ja he uskaltavat rohkeammin sanoa oman mielipiteensä.

Ahvenainen kertoo, että joskus protuleirille tulevalla nuorella on sydämellään jokin iso identiteettiin liittyvä asia, jonka kertoo ensimmäistä kertaa muille vasta leirillä.

– Nuoret pelkäävät vanhempiensa reaktiota, jos kyse on jostain häneen itseensä liittyvästä asiasta. Nuori pelkää, että vanhemmat eivät ehkä hyväksy häntä sellaisena kuin hän on.

Ahvenainen on huomannut, että kun nuori kokee että häntä kuunnellaan, nuoren on silloin myös helpompi puhua. Protuleiri painottuukin vahvasti keskustelemiseen ja ajatuksena on, että ehkä nuoren olisi helpompi leirin jälkeen keskustella hänelle tärkeistä asioista myös kotona.

– Toisaalta on myös niitä nuoria, jotka eivät ole koskaan keskustelleet vakavasti edes kavereidensa kanssa, vaan tekevät sen leirillä ensimmäistä kertaa. 

Mistä arvoni tulevat?

Kuoppala kertoo, että rippileirillä pohditaan yhdessä nuorten kanssa paljon sitä, mitä mieltä nuori on itse jostain asiasta, ja kannustetaan erottamaan oma mielipide valmiista. Nykymaailmassa nuoren voi olla vaikea hahmottaa, mikä ajatus kumpuaa sosiaalisesta mediasta tai kavereilta.

Rippileirillä käytävissä keskusteluissa mietitään paljon sitä, mihin nuoren omat arvot perustuvat ja mihin he toivoisivat arvojensa perustuvan. Yhdessä pohditaan myös sitä, ketä nuori kuuntelee oman elämän tärkeissä päätöksissä kuten opiskelupaikan valinnassa.

Nykynuoren voi olla vaikea hahmottaa, mikä mielipide on hänen omansa.

– Nuoria herätellään näkemään, miksi he toimivat niin kuin he toimivat. 

Protuleiri-ohjaaja Ahvenaisen mukaan yksi protuleirin kymmenestä teemasta on ympäristö. Tähän liittyy muun muassa pohdinta siitä, miten omat teot vaikuttavat luontoon.

– Nuoret ovat todella kiinnostuneita vaikuttamaan asioihin, niin ympäristöön liittyviin kuin muihinkin, Ahvenainen kertoo.

”Opin, että pitää rakastaa ja olla rehellisesti”

Rippikouluun sisältyy 80 oppituntia. Suurin osa tunneista pidetään viikon mittaisella leirillä, mutta joitakin tunteja käydään jo ennakkoon. Rippileirillä käytetään opetussuunnitelmaa, jonka pohjalta opitaan muun muassa Raamatusta. Lisäksi käydään läpi teemoja esimerkiksi ihmissuhteista ja tulevaisuudesta. 

Rippikoulussa huomioidaan myös nuorten kiinnostus. Joistakin aiheista voidaan keskustella enemmänkin. 

Kuoppalan mukaan leirille tulevat nuoret ovat tiedonjanoisia. Joillekin on annettu jo kotona kristillistä kasvatusta, mutta suurimmalle osalle leireilijöistä ei.

– Nuorten yleistieto Raamatun ja kristinuskon osalta on 30 vuoden aikana ohentunut. Uskonnolliset kysymykset kuitenkin kiinnostavat nuoria todella paljon.

”Kun nuori kokee, että hänet hyväksytään leirillä täysin omana itsenään, se kantaa hedelmää myös kotiin.”

Ahvenaisen kokemuksen mukaan nuoret osallistuvat innokkaasti erilaisiin leirien aktiviteetteihin. Protuleirillä on tapana herätellä nuoret päivän teemaan esimerkiksi aiheeseen liittyvällä leikillä tai väittelyllä, jonka jälkeen teemasta jatketaan keskustellen.

– Kerran eräät vanhemmat kysyivät minulta leirin jälkeen, mitä olen tehnyt heidän teinilleen, sillä nuori oli alkanut leirin jälkeen puhua kotona paljon enemmän vanhempiensa kanssa. Kun nuori kokee, että hänet hyväksytään leirillä täysin omana itsenään, se kantaa hedelmää myös kotiin, Ahvenainen miettii.

Kuoppalan mukaan joskus käy niin, että rippileirille tullut nuori haluaa keskeyttää leirin, tai ei halua osallistua konfirmaatioon. Tämä on kuitenkin erittäin harvinaista. Kuoppalan kokemuksen mukaan sellainen nuori, joka ei alussa ole vaikuttanut kovinkaan innostuneelta rippileirille osallistumisesta, on yleensä se, joka innostuu eniten ja haluaa pysyä seurakunnan toiminnassa jatkossakin. 

– Eräs rippileirilläni ollut poika kirjoitti oppimispäiväkirjaan oppineensa, että elämässä pitää rakastaa, antaa armoa ja elää rehellisesti. Se kosketti.

Kaksi erilaista leiriä

Rippi- ja Prometeus-leirejä voi pitää eräänlaisina aikuistumisleireinä. Leiri käydään yleensä 8. luokan päätyttyä eli 15-vuotiaana. Leireille on mahdollista osallistua myös myöhemmin: sekä rippi- että protuleirejä järjestetään myös aikuisille. 

Rippileiri on Suomessa edelleen suosituin aikuistumisleiri. Vuonna 2017 rippileirin kävi 48 734 henkilöä.

Prometheus- eli protuleirin suosio on kasvanut. Leireille ilmoittautuneita oli tänä vuonna toukokuuhun mennessä koko Suomessa 1 022. Protuleiri on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton ja kaikille avoin.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Kuvitus: Satu Kettunen
Kuvitus: Satu Kettunen

Anni Leino ei osannut odottaa, miten varhain tyttären murrosikä voisi alkaa. Selvisi, että se on aivan tavallista.

Kylläpä hiuksesi ovat likaiset!

9-vuotias tyttäreni ei näytä ilahtuvan uutisesta. Taas pitäisi mennä hiustenpesulle, vaikka edellisestä kerrasta on vain kaksi päivää. Saamme sovittua, että tukka pestään vastedes useammin, mutta asia jää...