Pizzalle ja leffaan vain kahden teinin kanssa? Ruokailun lomassa voi olla helppo löytää keskusteluyhteys. Kuva: iStockphoto.
Pizzalle ja leffaan vain kahden teinin kanssa? Ruokailun lomassa voi olla helppo löytää keskusteluyhteys. Kuva: iStockphoto.

Taas uusi vaihe: vanhemman tehtävä on kasvaa uuteen rooliin murrosikäisen vanhempana. Mutta miten?

Yläkoulun aloitus osuu lapsen elämässä kehitysvaiheeseen, jossa moni asia on muutoksessa: opettajat, ehkä kaveritkin, oppiaineet ja usein koulukin vaihtuu samaan aikaan, kun teinin henkisessä ja fyysisessä kasvussa tapahtuu merkittäviä muutoksia.

Lapsi saattaa ottaa rajunkin irtioton vanhemmistaan ja esimerkiksi kieltää vanhempaa vierailemasta koululla. Ehkä koulun henkilökuntakin kannustaa vanhempia siirtymään taka-alalle, antaa lapsen itsenäistyä. Irtiotto ja itsenäistyminen toki kuuluvat lapsen kasvuun, mutta eivät tarkoita, etteikö lapsi edelleen tarvitsisi vahvasti kodin tukea, päinvastoin. On valtavan tärkeää, että vanhempi on läsnä, kannustaa ja on kiinnostunut siitä mitä lapselle kuuluu, kotona ja koulussa.

Irtiotto ja itsenäistyminen toki kuuluvat lapsen kasvuun, mutta eivät tarkoita, etteikö lapsi edelleen tarvitsisi vahvasti kodin tukea, päinvastoin.

Kysele lapsen koulupäivän kuulumisia päivittäin. Viesti lapselle, että olet hänen käytettävissään ja tukena. Jokainen vanhempi pystyy tukemaan lapsen koulunkäyntiä – ja vanhemman on hyvä muistaa, että vaikka teini sanoisi mitä, hän kaipaa vanhemmiltaan ennen kaikkea kannustusta ja rohkaisua. Vanhemman tehtävä on vielä isommankin lapsen kanssa huolehtia riittävästä unesta, ravinnosta ja esimerkiksi keskustella pelaamisesta tai puhelinsäännöistä.

Miten niitä kuulumisia ja fiiliksiä saa nyhdettyä teiniltä, joka vastaa kaikkeen "iha ookoo". Miten ihmeessä osaa vanhempana lähestyä omaa teini-ikäistä niin, että ei naaiheuta hänessä pelkkää ärtymystä ja vastarintaa? Kokeile vaikka näitä:

1. Muistele omaa murrosikääsi ja hanki tietoa nuoruuden kehitysvaiheesta

Miten itse koit muutokset? Saitko ilmaista tunteitasi? Mikä ärsytti? Mikä loukkasi? Mikä ilahdutti? Mitä olisit kaivannut? Ehkä omista kokemuksistasi löytää avain oman murrosikäisenkin ajatuksiin. Lue myös kaikki mahdollinen tieto murrosikäisen tunne-elämän kehityksestä ja itsenäistymisen tarpeesta, sillä muuten murrosikäisen käyttäytyminen saattaa ajoittain tuntua vanhemmasta henkilökohtaiselta epäonnistumisilta.

Yläkouluikäisen vanhempi ei välttämättä tapaa samanikäisten lasten vanhempia yhtä luontevasti kuin ennen.

2. Varmista omat verkostosi

Yläkouluikäisen vanhempi ei välttämättä tapaa samanikäisten lasten vanhempia yhtä luontevasti kuin ennen. Siksi samassa elämäntilanteessa olevien vanhempien yhteydenpitoon kannattaa tietoisesti panostaa. Jos ei ole vertailupintaa, tavallisista asioista voi kasvaa omassa mielessä isompia huolia. On tärkeää saada kuulla muilta, että emme ole ainoa perhe, jossa ei aina noudateta ruutuaikoja, syödä yhdessä tai nukuta tarpeeksi.

3. Hanki tai ylläpidä omia kiinnostuksen kohteita

Viimeistään nyt on tärkeää, että lapsi ei ole vanhempansa ainoa kiinnostuksen kohde. Vanhemman elämässä on hyvä olla asioita, jotka eivät liity lapseen mitenkään. Omia ystäviä ja harrastuksia. Se antaa lapselle tilaa kasvaa ja tasapainottaa vanhempaa.

Murrosikäisen vanhemmuus on erilaista kuin pienemmän lapsen vanhempana oleminen.

4. Päivitä yhteiset kiinnostuksen aiheet lapsen kanssa

Lapsen kiinnostuksen kohteet saattavat muuttua. Älä loukkaannu, jos aiemmin yhteinen, tärkeä tekeminen ei enää kiinnosta lasta. Uusi yhteinen saattaa olla jotakin, mikä ei heti puhuttele itseä, mutta tarjoaa hyvän mahdollisuuden kuulla lapsen ajatuksia ja käydä monenlaisia keskusteluja.

5. Huomaa hyvä lapsessa ja usko itseesi

Erimielisyyksiltä ei voi välttyä. Arjessa on tärkeä muistaa huomata ja kertoa ääneen ne asiat lapsessa, joissa hän on vahvimmillaan. Tarkastele asioita monelta kantilta. Vievätkö kaverit karhunosan yläkoululaisen ajasta? Kehu lasta siitä, miten hyvin hän pitää kaverisuhteista huolta. Ystävien merkitys vahvistuu murrosiässä ja ihmissuhteissa toimiminen ja niistä huolehtimisen kuuluukin olla murrosikäiselle tärkeä asia, jota hän opettelee.

Murrosikäisen vanhemmuus on erilaista kuin pienemmän lapsen vanhempana oleminen. Kielteisiltä tunteilta ei voi välttyä. Satunnaiset mokat ja ylilyönnit eivät tuhoa nuorta, kunhan perusvire kotona on turvallinen ja lämmin ja myös vanhempi osaa anteeksipyytämisen taidon. Epätäydellinen/sopivasti rosoinen vanhempi ei juurruta nuoreen vääristynyttä käsitystä täydellisestä aikuisuudesta ja on siten myös lohdullinen ja realistinen tulevaisuuden malli.

Vinkit antoi MLL:n Auttavien puhelinten päällikkö, sosiaalipsykologi Tatjana Pajamäki.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.