Kuva: 123rf
Kuva: 123rf

Lapset pohtivat entistä enemmän seksuaalista suuntautumista ja sukupuoli-identiteettiä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimessa.

Seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset ovat yleisin aihe Lasten ja nuorten puhelimessa. Viime vuonna soitoista useampi kuin yksi viidestä koski seksuaalisuutta.

Pienet lapset kyselevät lähinnä seksiin liittyviä käsitteitä. Yläkoululaiset ja sitä vanhemmat lapset pohtivat omaa seksuaalista kehitystä mutta yhä useammin myös seksuaalista suuntautumista ja sukupuoli-identiteettiä.

Yhä useampi lapsi tai nuori myös määrittelee oman sukupuolensa joksikin muuksi kuin tytöksi tai pojaksi.

MLL:n chatissä ja kirjepalvelussa otettiin vuonna 2013 käyttöön sukupuolikategoria ”joku muu”. Toissa vuonna vain 21 yhteydenottajaa määritteli sukupuolensa joksikin muuksi, viime vuonna luku oli 96.

Osa yhteyttä ottaneista lapsista tuntee, että hänen omaa ajatusta sukupuolesta vähätellään. Mannerheimin Lastensuojeluliitto muistuttaa, että jokaisella lapsella on oikeus olla sinut itsensä kanssa ja aikuisten on tärkeä osoittaa lapselle, että hän hyväksyy tämän sellaisena kuin on.

– Lapsen identiteetin kunnioittaminen ei ole mielipide vaan ihmisoikeuskysymys, toteaa Lasten ja nuorten puhelimen suunnittelija Heidi Holappa MLL:n tiedotteessa.

Viime vuonna MLL:n vapaaehtoiset päivystäjät vastasivat yhteensä yli 36 300 yhteydenottoon. Lasten ja nuorten kassa käytiin 1 250 chat-keskustelua. Usein chattiin pyrki enemmän nuoria kuin sinne pääsi.

Puheluissa arjen yksinäisyys ja seksuaalisuus ovat aiheina vuosi toisensa jälkeen suosituimpia. Yleisin aihe chatissa ja nettikirjeissä oli masentunut mieliala tai ahdistuneisuus. Myös seksuaalinen ahdistelu tai hyväksikäyttö nousi chatin aiheissa korkealle.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Tässä mahtava joululahjavinkki teinille: kirjasarjan kaksi ensimmäistä osaa ilmestyvät nimittäin joulukuun alussa.

Huippusuosittu norjalainen draamasarja Skam on nyt koottu kirjoiksi. Kirjat antavat syvemmän ulottuvuuden Skam-fanitukseen, sillä niissä julkaistaan sarjan alkuperäinen käsikirjoitus koko pituudessaan. Luvassa on siis paljon ennennäkemätöntä materiaalia.

Kirjoihin on myös lisätty vuoropuhelua näyttelijöiden ja käsikirjoittajan välillä. Tekijät lupaavat, että tämä antaa lukijalle aivan uudenlaisen ulottuvuuden sarjassa nähtyjen roolihahmojen syntyyn. 

Skamin on luonut ja käsikirjoittanut norjalainen Julie Andem. Andem on myös kirjoittanut jokaiseen kirjaan uuden johdannon ja lopetuksen.

Skam kertoo oslolaisista nuorista. Sarjasta on esitetty neljä kautta, joissa jokaisessa tutustutaan yhden nuoren elämään. 

Skam on yksi viime vuosien suosituimmista sarjoista, ja pelkästään Suomessa sen jaksoja on katsottu yli 12 miljoonaa kertaa. Vaikka sarja onkin luokiteltu 14–18-vuotiaiden nuorten sarjaksi, sen aiheet koskettavat kaiken ikäisiä katselijoita. 

Sarjassa käsitellään avoimesti esimerkiksi homoseksuaalisuutta, uskontoa sekä päihteiden käyttöä. 

Kirjasarjan kaksi ensimmäistä osaa ilmestyvät 5. joulukuuta, ja seuraavat kaksi helmikuussa 2019.

Kirjat on suomentanut Kati Valli.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Taas uusi vaihe: vanhemman tehtävä on kasvaa uuteen rooliin murrosikäisen vanhempana. Mutta miten?

Yläkoulun aloitus osuu lapsen elämässä kehitysvaiheeseen, jossa moni asia on muutoksessa: opettajat, ehkä kaveritkin, oppiaineet ja usein koulukin vaihtuu samaan aikaan, kun teinin henkisessä ja fyysisessä kasvussa tapahtuu merkittäviä muutoksia.

Lapsi saattaa ottaa rajunkin irtioton vanhemmistaan ja esimerkiksi kieltää vanhempaa vierailemasta koululla. Ehkä koulun henkilökuntakin kannustaa vanhempia siirtymään taka-alalle, antaa lapsen itsenäistyä. Irtiotto ja itsenäistyminen toki kuuluvat lapsen kasvuun, mutta eivät tarkoita, etteikö lapsi edelleen tarvitsisi vahvasti kodin tukea, päinvastoin. On valtavan tärkeää, että vanhempi on läsnä, kannustaa ja on kiinnostunut siitä mitä lapselle kuuluu, kotona ja koulussa.

Irtiotto ja itsenäistyminen toki kuuluvat lapsen kasvuun, mutta eivät tarkoita, etteikö lapsi edelleen tarvitsisi vahvasti kodin tukea, päinvastoin.

Kysele lapsen koulupäivän kuulumisia päivittäin. Viesti lapselle, että olet hänen käytettävissään ja tukena. Jokainen vanhempi pystyy tukemaan lapsen koulunkäyntiä – ja vanhemman on hyvä muistaa, että vaikka teini sanoisi mitä, hän kaipaa vanhemmiltaan ennen kaikkea kannustusta ja rohkaisua. Vanhemman tehtävä on vielä isommankin lapsen kanssa huolehtia riittävästä unesta, ravinnosta ja esimerkiksi keskustella pelaamisesta tai puhelinsäännöistä.

Miten niitä kuulumisia ja fiiliksiä saa nyhdettyä teiniltä, joka vastaa kaikkeen "iha ookoo". Miten ihmeessä osaa vanhempana lähestyä omaa teini-ikäistä niin, että ei naaiheuta hänessä pelkkää ärtymystä ja vastarintaa? Kokeile vaikka näitä:

1. Muistele omaa murrosikääsi ja hanki tietoa nuoruuden kehitysvaiheesta

Miten itse koit muutokset? Saitko ilmaista tunteitasi? Mikä ärsytti? Mikä loukkasi? Mikä ilahdutti? Mitä olisit kaivannut? Ehkä omista kokemuksistasi löytää avain oman murrosikäisenkin ajatuksiin. Lue myös kaikki mahdollinen tieto murrosikäisen tunne-elämän kehityksestä ja itsenäistymisen tarpeesta, sillä muuten murrosikäisen käyttäytyminen saattaa ajoittain tuntua vanhemmasta henkilökohtaiselta epäonnistumisilta.

Yläkouluikäisen vanhempi ei välttämättä tapaa samanikäisten lasten vanhempia yhtä luontevasti kuin ennen.

2. Varmista omat verkostosi

Yläkouluikäisen vanhempi ei välttämättä tapaa samanikäisten lasten vanhempia yhtä luontevasti kuin ennen. Siksi samassa elämäntilanteessa olevien vanhempien yhteydenpitoon kannattaa tietoisesti panostaa. Jos ei ole vertailupintaa, tavallisista asioista voi kasvaa omassa mielessä isompia huolia. On tärkeää saada kuulla muilta, että emme ole ainoa perhe, jossa ei aina noudateta ruutuaikoja, syödä yhdessä tai nukuta tarpeeksi.

3. Hanki tai ylläpidä omia kiinnostuksen kohteita

Viimeistään nyt on tärkeää, että lapsi ei ole vanhempansa ainoa kiinnostuksen kohde. Vanhemman elämässä on hyvä olla asioita, jotka eivät liity lapseen mitenkään. Omia ystäviä ja harrastuksia. Se antaa lapselle tilaa kasvaa ja tasapainottaa vanhempaa.

Murrosikäisen vanhemmuus on erilaista kuin pienemmän lapsen vanhempana oleminen.

4. Päivitä yhteiset kiinnostuksen aiheet lapsen kanssa

Lapsen kiinnostuksen kohteet saattavat muuttua. Älä loukkaannu, jos aiemmin yhteinen, tärkeä tekeminen ei enää kiinnosta lasta. Uusi yhteinen saattaa olla jotakin, mikä ei heti puhuttele itseä, mutta tarjoaa hyvän mahdollisuuden kuulla lapsen ajatuksia ja käydä monenlaisia keskusteluja.

5. Huomaa hyvä lapsessa ja usko itseesi

Erimielisyyksiltä ei voi välttyä. Arjessa on tärkeä muistaa huomata ja kertoa ääneen ne asiat lapsessa, joissa hän on vahvimmillaan. Tarkastele asioita monelta kantilta. Vievätkö kaverit karhunosan yläkoululaisen ajasta? Kehu lasta siitä, miten hyvin hän pitää kaverisuhteista huolta. Ystävien merkitys vahvistuu murrosiässä ja ihmissuhteissa toimiminen ja niistä huolehtimisen kuuluukin olla murrosikäiselle tärkeä asia, jota hän opettelee.

Murrosikäisen vanhemmuus on erilaista kuin pienemmän lapsen vanhempana oleminen. Kielteisiltä tunteilta ei voi välttyä. Satunnaiset mokat ja ylilyönnit eivät tuhoa nuorta, kunhan perusvire kotona on turvallinen ja lämmin ja myös vanhempi osaa anteeksipyytämisen taidon. Epätäydellinen/sopivasti rosoinen vanhempi ei juurruta nuoreen vääristynyttä käsitystä täydellisestä aikuisuudesta ja on siten myös lohdullinen ja realistinen tulevaisuuden malli.

Vinkit antoi MLL:n Auttavien puhelinten päällikkö, sosiaalipsykologi Tatjana Pajamäki.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.