Ota nämä huomioon hoitopaikkaa valitessasi.

Kukapa ei haluaisi lapselleen parasta mahdollista hoitopaikkaa? Jos on niin onnekkaassa tilanteessa, että on varaa valita, kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin.

Tutkijoiden mukaan ainakin näillä tekijöillä on merkitystä:

1. Ryhmän koko. Jos lapsia on liikaa, paraskaan pedagogi ei voi tehdä työtään tarkoituksenmukaisesti. Pieni lapsi rasittuu liian suuresta määrästä ihmisiä. Laki määrää vain sen, paljonko aikuisia pitää olla lapsia kohtaan, mutta ryhmät voivat olla suuria.

2. Hoitajien pysyvyys. Vaihtuvien aikuisten hoidossa lapsi oppii kyllä toimimaan näennäisesti itsenäisesti, mutta todellinen itsehallinta kehittyy vain suhteessa pysyvään ja turvalliseen aikuiseen. Pelottavassa tilanteessa vain tuttu aikuinen voi vähentää lapsen ahdistusta.

3. Henkilökunnan koulutus. Varhaiskasvatus on vaativaa työtä, jossa vaaditaan laajat tiedot lapsen kehityksestä, pienten lasten opettamisesta ja erityislasten tarpeista. Lastentarhanopettajia ja erityislastentarhanopettajia koulutetaan yliopistossa. Sosionomit voivat myös toimia lastentarhanopettajina, mutta heidän koulutuksestaan vain osa liittyy suoraan lapsiin. Lastenhoitajilla on tavallisesti lähihoitajan koulutus. Pätevien hakijoiden puutteessa virkoja voi väliaikaisesti hoitaa ilman vaadittavaa koulutusta. Etenkin pääkaupunkiseudulla on paljon ryhmiä, joissa ei ole lainkaan opettajaa.

4. Tilat. Päiväkodin tilojen pitäisi olla sellaiset, että lapsella on mahdollisuus välillä olla myös omassa rauhassaan. Rakennuksen akustiikka ja tilaratkaisut vaikuttavat paljon melutasoon.

5. Pedagogiikka. Varhaiskasvatukseen kuuluu matemaattisia, luonnontieteellisiä, yhteiskunnallisia, esteettisiä, eettisiä, katsomuksellisia ja kielellisiä sisältöjä. Kasvatuksen pitäisi olla suunnitelmallista ja huomioida kaikki osa-alueet. Jos päiväkodissa ei ole lainkaan vaikka musiikkikasvatusta, laatu ei ole kohdallaan.

Monien tutkimusten mukaan tärkein vaikuttaja lapsen hyvinvoinnin kannalta on kuitenkin hoidon tuntimäärä, ja tähän voivat vaikuttaa vain vanhemmat itse. Hoitopäivän pituus on itsenäinen mittari, eikä sitä voi ohittaa millään muilla laatutekijöillä. Pienen lapsen kohdalla lyhyt päivä vähän keskinkertaisemmassakin paikassa on parempi kuin 10-tuntinen päivä huippupaikassa.

Lähteet:
Hujala & Fonsén: Varhaiskasvatuksen laadunarviointi ja pedagoginen kehittäminen. Varhaiskasvatuksen käsikirja, PS-kustannus 2011.
Keltikangas-Järvinen: Pienen lapsen sosiaalisuus. WSOY 2012.
Lisäksi keskusteluja lastentarhanopettajien kanssa.

Lisää aiheesta:
Suomenkuvalehti.fi: Varhaiskasvatuksen asiantuntija: Päivähoidon laatu vaihtelee luvattomanpaljon

 

Vierailija

Tällainen on hyvä päiväkoti

Merkitsevien, välittävien jatkuvien aikuisten läsnäolo lapsen arjessa on kehitystä parhaiten tukeva tekijä. Päiväkodit jotka tämän ymmärtävät pyrkivät myös kehittämään työtapoja joiden tavoite on tämän mahdollistaminen. Tämä merkitsee myös vanhempi-lapsisuhteen merkityksen ymmärtäminen ja sen tukeminen. Mitä pienemmästä lapsesta kyse sen tärkeämpi on tämän tiedostaminen. Toimiva omahoitaja käytäntö jossa todellinen ymmärrys, ei ainoastaan tyhjä tekninen malli, pyrkii tähän tavoitteeseen.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Nuoret kaipaavat enemmän arkista puuhastelua yhdessä vanhempiensa kanssa, selviää tuoreesta kyselystä.

– On outoa, etteivät joidenkin luokkakavereiden vanhemmat tiedä, missä lapsi on. Ne voisivat yrittää tehdä joskus jotakin yhdessä, koska kyllä monet varmasti haluavat olla yhdessä vanhempien kanssa, vaikka esittäisivätkin jotain muuta, sanoo Peppi, 15, Meidän Perheen haastattelussa.

Sama tulos nousi esiin tuoreessa Elisan teettämässä kyselyssä, jossa selvitettiin 15–17-vuotiaiden suomalaisnuorten ajatuksia perheen ja ystävien välisestä vuorovaikutuksesta.

Yli puolet nuorista haluaisi tehdä enemmän asioita yhdessä vanhempiensa kanssa. Kaikkein toivotuinta oli tavallinen arkinen yhdessäolo, kuten juttelu, pelailu ja muu yhdessä tekeminen. Toisena nuorten toivelistalla olivat yhteiset harrastukset ja liikunta, ja kolmantena yhteiset ruokailuhetket vanhempien kanssa.

Kyselyyn vastanneista yli puolet ei jutellut vanhempiensa kanssa päivittäin kuin korkeintaan kymmenen minuuttia. Joka viides ei jutellut pidempään edes viikottain.

– Yhteistä aikaa ei voi korvata millään, sanoo sosiaalipsykologi ja Mitä minä teen tämän teinin kanssa -kirjan kirjoittaja Janne Viljamaa.

– Lapsi voi testata rajojaan vain turvallista aikuista vasten, joka on fyysisesti paikalla, kysyy ja kuuntelee. Aikuinen on peili, josta epävarma teini näkee itseänsä, Jos peili on aina pois, teini ei saa palautetta.

Ei kannata lukkiutua ajattelemaan, että teini-iässä vain kaverit ovat tärkeitä. Vanhemmat ovat myös.

Myös kyselyn perusteella vaikuttaa, että vanhempien kanssa vietetty aika lisää nuorten kokemaa onnellisuutta. Mitä enemmän nuoret kertoivat viettävänsä vanhempiensa kanssa aikaa ja mitä enemmän he kokivat saavansa perheeltään tukea, sitä onnellisemmiksi he arvioivat itsensä.

Ei siis kannata lukkiutua ajattelemaan, että teini-iässä vain kaverit ovat tärkeitä. Vanhemmat ovat myös.

– Suosittelen teinien vanhemmille pitkopedagogiikkaa: kun leivotaan yhdessä, kädet taikinassa voi samalla jutella kaikenlaista. Vastaavia hyviä jutteluhetkiä ovat yhteiset automatkat tai vaikka kävelylenkit, Janne Viljamaa sanoo.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Miten puhua internetistä sukupolvelle, joka tulee kehittämään sitä tulevaisuudessa?

– Internet ei ole vielä valmis. Seuraava sukupolvi, se jota me juuri nyt kasvatamme, tulee kehittämään sitä valtavasti. On siis merkityksellistä, miten he ajattelevat internetistä ja miten me puhumme heille siitä – onko se innostava vai pelottava kehityskohde, sanoo lastenkirjailija ja ohjelmoija Linda Liukas.

Teknologian arkipäiväistäminen on suomalaisen yhteiskunnan tavoite. Viime syksynä suomalaisen opetussuunnitelmaan yhdeksi viralliseksi tavoitteeksi alakoulun alimmille luokille lisättiin ohjelmointi. Se tarkoittaa, että lapsi oppii antamaan tarkkoja käskyjä tai purkamaan koodin osiin. Opetussuunnitelmassa ei tähdätä siihen, että jokaisesta suomalaislapsesta tulisi ohjelmoija, vaan että oppilailla olisi ymmärrys siitä, mitä ohjelmointi tarkoittaa. 

Lindan pelko on, että opetussuunnitelman ”pakon” myötä hänelle tärkeä asia latistuu helposti pakkoruotsin kaltaiseksi kysymykseksi, joka tahkotaan rimaa hipoen läpi. Liukas peräänkuuluttaa, että tavoitteena tulisi olla, että jokainen lapsi saisi merkityksellisen kokemuksen ohjelmoinnista.

– Lapselle tulisi opettaa, että ongelmia voi ratkaista monilla eri tavoin – matemaattisesti mallintamalla, kitaran soitolla, värikynillä tai sitten vaikka ohjelmoinnilla, Liukas innostuu.

Merkityksellisyys muodostuu Lindan mukaan siitä, että teknologia olisi tulevaisuudessa osa yleissivistystä, ei enää kapean joukon osaamisala.

Hello Ruby -kirjojensa avulla Liukas haluaa tasoittaa tietä ymmärrykselle, että tietokone on vain väline ymmärtää maailmaa – kun ymmärrät teknologiaa, voit ymmärtää sen sisältämiä isompia tiedon maailmoja.

Miksi internetistä puhutaan pahaa?

Diginatiiveille verkon olemassaolo on itsestäänselvyys. Kukaan ei kysy, mikä on internet, ja vain harva ymmärtää ykkösiä ja nollia älylaitteiden takana. Linda Liukas sai kimmokkeen kirjoittaa kolmannen Ruby-kirjansa, kun tuttu poika esitti ratkaisevan kysymyksen: onko internet joku paikka?

Kun Linda yritti vastata pojan kysymykseen, hän penkoi läpi monenlaisia materiaaleja ja huomasi, että vanhemmille ja lapsille suunnattu materiaali oli ongelmalähtöistä, jopa pelottelevaa. Se, miten internetistä puhutaan, on tärkeää.

– Omaa elämääni internet on auttanut valtavasti. Uraani ei olisi ilman internetiä ja sen mahdollistamia tilaisuuksia. Siksi pelotteleva ja negatiivinen asenne tuntuu hullulta. Lapsillehan tulisi kertoa niistä mahdollisuuksista, joita internet meille antaa!

Liukas kehottaa vanhempia sukeltamaan yhdessä lapsensa kanssa tutkimaan internetiä. Netti ei ole vain pelejä tai sovelluksia, vaan tutkimusmatka mihin tahansa aiheeseen tai asiaan, joka lasta kiinnostaa.

 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.