Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Musiikin harrastuksella on hurjasti positiivisia sivuvaikutuksia, useat tutkimukset kertovat.

Brittilehti The Telegraph teki helmikuussa laajan haastattelun suomalaissyntyisestä Liisa Henriksson-Macaulaysta, joka on kirjoittanut kirjan musiikin positiivisista vaikutuksista lasten kehitykseen. Kirjassa sivutaan suomalaista musiikkikasvatusta vauvamuskareineen ja musiikkioppilaitoksineen.

Jutussa toimittaja hehkuttaa suomalaislasten PISA-menestystä. Suoraa linkkiä musiikkiharrastuksen ja PISA-menestyksen välille ei vedetä, mutta artikkelissa listataan useita tutkimuksia, joiden mukaan varhain alkanut musiikkiharrastus lisää lapsen älykkyyttä, parantaa matemaattisia ja kielellisiä taitoja, kohottaa itsetuntoa, parantaa muistia ja kehittää emotionaalisia taitoja.

Jutussa Henriksson-Macaulay kertoo, että hän on kirjoittanut The Music Miracle -kirjan, jotta myös brittilapset pääsisivät osallisiksi musiikin ihmeitä tekevästä voimasta. Henriksson-Macaulay kehuu erityisesti suomalaisen musiikkikasvatuksen lapsilähtöisyyttä.

Näin musiikki kirjan mukaan kehittää eri ikäisten lasten taitoja:

Vauva

Kun vauva kuulee paljon musiikkia, hänen kykynsä ymmärtää puhetta paranee. Myöhemmin lapsen on helpompi oppia lukemaan.

Paras tapa tarjota vauvalle musiikkia on laulaa hänelle. Vauva ei ole kiinnostunut siitä, laulatko nuotilleen vai et. Tärkeämpää on tunne, jota laululla välität.

Vauvan on hyvä kuulla eri musiikin lajeja ja rytmejä. Vanhat lastenlaulut ja kehtolaulut ovat hyviä, mutta ne ovat usein hyvin samantyyppisiä ja kulkevat lähes poikkeuksetta 4/4-tahtilajissa. Suomessa on julkaistu kuitenkin paljon hyvää lastenmusiikkia, johon on otettu mausteita maailmanmusiikista ja eri musiikkityyleistä. Kannattaa kuunnella!

Harjoitus: Lyö hellästi vauvan käsiä yhteen musiikin tahtiin. Ota vauva polvillesi ja hytkytä häntä musiikin tahdissa ja keinuta puolelta toiselle, kun tahtilajina on 3/4 (mm. valssi).

Leikki-ikäinen

Nuotilleen laulaminen ei välttämättä vielä onnistu, mutta lapsi alkaa olla jo aika haka käsittelemään rytmejä. Rytmiharjoitukset parantavat lapsen matemaattisia taitoja, ja niiden on osoitettu olevan yhteydessä myös yleisälykkyyteen ja ongelmanratkaisukykyihin.

Harjoitus: Taputtakaa musiikin tahtiin niin, että tahdin ensimmäiselle sävelelle tulee aina voimakkaampi taputus. Voit myös hankkia lapselle jonkin yksinkertaisen lyömäsoittimen.

Esikoululainen ja ekaluokkalainen

Musiikki voi toimia lapselle mainiona mielialan kohottajana. Jos kouluun lähtö on takkuista, lapsen mielimusiikki voi toimia sopivana piristeenä, joka antaa päivälle hyvän alun.

Kouluikä on hyvä ikä aloittaa soitinharrastus. Jotkut lapset aloittavat jo aiemmin, sopiva ikä riippuu lapsen luonteesta ja kyvyistä.

Jo puoli tuntia soittoharrastusta viikossa saattaa riittää siihen, että lapsen kognitiiviset kyvyt kehittyvät siinä sivussa.

Harjoitus: Lapsen soittoharrastus vaatii harrastuneisuutta myös vanhemmilta. Vanhempi on usein mukana tunneilla varsinkin pienen lapsen ensimmäisinä soittovuosina. Vanhemman tuki on ratkaisevan tärkeää myös harjoitellessa. Jos kotona kuunnellaan musiikkia ja ehkä vanhemmat vielä itse soittavat tai laulavat, sillä on suuri vaikutus lapsen edistymiseen. Tärkeintä on, että musiikki koetaan perheessä ilon aiheena, eikä musiikkia harrasteta väkipakolla (vaikka harjoittelu joskus takkuista olisikin).

Lähde: The Telegraph

Lue lisää:

Tässä parhaat biisit perheen levyraatiin

Onko nappikuulokkeista haittaa lapsen korville

Vauvan ja taaperon harrastukset