Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Musiikin harrastuksella on hurjasti positiivisia sivuvaikutuksia, useat tutkimukset kertovat.

Brittilehti The Telegraph teki helmikuussa laajan haastattelun suomalaissyntyisestä Liisa Henriksson-Macaulaysta, joka on kirjoittanut kirjan musiikin positiivisista vaikutuksista lasten kehitykseen. Kirjassa sivutaan suomalaista musiikkikasvatusta vauvamuskareineen ja musiikkioppilaitoksineen.

Jutussa toimittaja hehkuttaa suomalaislasten PISA-menestystä. Suoraa linkkiä musiikkiharrastuksen ja PISA-menestyksen välille ei vedetä, mutta artikkelissa listataan useita tutkimuksia, joiden mukaan varhain alkanut musiikkiharrastus lisää lapsen älykkyyttä, parantaa matemaattisia ja kielellisiä taitoja, kohottaa itsetuntoa, parantaa muistia ja kehittää emotionaalisia taitoja.

Jutussa Henriksson-Macaulay kertoo, että hän on kirjoittanut The Music Miracle -kirjan, jotta myös brittilapset pääsisivät osallisiksi musiikin ihmeitä tekevästä voimasta. Henriksson-Macaulay kehuu erityisesti suomalaisen musiikkikasvatuksen lapsilähtöisyyttä.

Näin musiikki kirjan mukaan kehittää eri ikäisten lasten taitoja:

Vauva

Kun vauva kuulee paljon musiikkia, hänen kykynsä ymmärtää puhetta paranee. Myöhemmin lapsen on helpompi oppia lukemaan.

Paras tapa tarjota vauvalle musiikkia on laulaa hänelle. Vauva ei ole kiinnostunut siitä, laulatko nuotilleen vai et. Tärkeämpää on tunne, jota laululla välität.

Vauvan on hyvä kuulla eri musiikin lajeja ja rytmejä. Vanhat lastenlaulut ja kehtolaulut ovat hyviä, mutta ne ovat usein hyvin samantyyppisiä ja kulkevat lähes poikkeuksetta 4/4-tahtilajissa. Suomessa on julkaistu kuitenkin paljon hyvää lastenmusiikkia, johon on otettu mausteita maailmanmusiikista ja eri musiikkityyleistä. Kannattaa kuunnella!

Harjoitus: Lyö hellästi vauvan käsiä yhteen musiikin tahtiin. Ota vauva polvillesi ja hytkytä häntä musiikin tahdissa ja keinuta puolelta toiselle, kun tahtilajina on 3/4 (mm. valssi).

Leikki-ikäinen

Nuotilleen laulaminen ei välttämättä vielä onnistu, mutta lapsi alkaa olla jo aika haka käsittelemään rytmejä. Rytmiharjoitukset parantavat lapsen matemaattisia taitoja, ja niiden on osoitettu olevan yhteydessä myös yleisälykkyyteen ja ongelmanratkaisukykyihin.

Harjoitus: Taputtakaa musiikin tahtiin niin, että tahdin ensimmäiselle sävelelle tulee aina voimakkaampi taputus. Voit myös hankkia lapselle jonkin yksinkertaisen lyömäsoittimen.

Esikoululainen ja ekaluokkalainen

Musiikki voi toimia lapselle mainiona mielialan kohottajana. Jos kouluun lähtö on takkuista, lapsen mielimusiikki voi toimia sopivana piristeenä, joka antaa päivälle hyvän alun.

Kouluikä on hyvä ikä aloittaa soitinharrastus. Jotkut lapset aloittavat jo aiemmin, sopiva ikä riippuu lapsen luonteesta ja kyvyistä.

Jo puoli tuntia soittoharrastusta viikossa saattaa riittää siihen, että lapsen kognitiiviset kyvyt kehittyvät siinä sivussa.

Harjoitus: Lapsen soittoharrastus vaatii harrastuneisuutta myös vanhemmilta. Vanhempi on usein mukana tunneilla varsinkin pienen lapsen ensimmäisinä soittovuosina. Vanhemman tuki on ratkaisevan tärkeää myös harjoitellessa. Jos kotona kuunnellaan musiikkia ja ehkä vanhemmat vielä itse soittavat tai laulavat, sillä on suuri vaikutus lapsen edistymiseen. Tärkeintä on, että musiikki koetaan perheessä ilon aiheena, eikä musiikkia harrasteta väkipakolla (vaikka harjoittelu joskus takkuista olisikin).

Lähde: The Telegraph

Lue lisää:

Tässä parhaat biisit perheen levyraatiin

Onko nappikuulokkeista haittaa lapsen korville

Vauvan ja taaperon harrastukset

Jaettu nauru yhdistää ystäviä. Kuva: Colourbox
Jaettu nauru yhdistää ystäviä. Kuva: Colourbox

Parhaimmillaan huumori yhdistää perhettä ja kavereita, mutta vitsailuksi verhottu ivaaminen voi olla myös vallankäyttöä ja kiusaamista.

Koko perhe hirnuu. Isä on taas kertonut ruokapöydässä saman hölmön puujalkavitsin kuin aina.

Pieninkin kikattaa syöttötuolissaan, vaikkeivät sanaleikit hänelle vielä edes aukea. Tärkeintä on tunne siitä, että on mukana.

– Huumori voi olla perhettä yhdistävä liima, meidän oma juttu...

Taloudellinen niukkuus iskee kouluikäisiin eri tavalla kuin pienempiin lapsiin. ”Kun kaverit menevät elokuviin, hän sulkeutuu huoneeseensa”, kertoo vähävarainen teinitytön äiti.

”Pahimmalta tuntuu nähdä, kuinka lapsi yrittää ymmärtää, muttei pysty peittämään pettymystään. 

Niin kuin esimerkiksi taannoin, kun poika pyysi uutta videopeliä, vaikka tiesi vastaukseni jo etukäteen. Lapsen surulliset silmät viilsivät sydäntä, ja yritin pitää ääneni reippaana sanoessani, että katsotaan sitten ensi kuussa. Kumpikin tiedämme, ettei vastaus todennäköisesti muutu ensi kuussakaaan, ja toivon, että poika unohtaisi koko asian. Toisaalta sitten tulee jokin muu uusi houkutus, mitä kavereilla on ja meillä ei.”

Äiti ja poika, 10 vuotta

”On kurjaa, että lapsi jää sivuun kaveriporukoista.”

”Teen parhaani, että teini-ikäinen tyttäreni voisi nauttia kaikista samoista asioista kuin kaverinsakin. Huomaan, että hän ei kehtaa pyytää rahaa elokuvalippuun koska tietää, ettei minulla ole. Sitten hän jättäytyy pois kaveriporukan menoista ja sulkeutuu huoneeseensa.

Teinin maailma on aika mustavalkoinen, rahaa joko on tai sitä ei ole. Ei auta, jos sanon, että saat kaksikymppiä ensi viikolla. Se hetki on sitten jo mennyt.”

Äiti ja tytär, 16 vuotta

Koululaisen yksinäinen kesä

”Tällä hetkellä eniten päänvaivaa aiheuttaa yhdeksänvuotiaan kesäloma. Yrittäjäperheessä lomia ei pidetä, sillä raha on jatkuvasti tiukassa. Lisähuolta aiheuttaa toisen vanhemman vakava perussairaus. Lapsen luokkakaverit matkustelevat ja menevät erilaisille harrastusleireille. Yhden leiriviikon hinta saattaa olla satoja euroja ja siihen käyttörahat päälle. 

On kurjaa, että lapsi jää kesäksi sivuun kaveriporukoista. Kouluun palaaminen syksyllä on hankalaa, koska kokemukset kesästä ovat eriarvoisia.”

Perhe, jossa 2- ja 9-vuotiaat lapset

”Lukiolaisten opiskelusta ei tulisi mitään ilman isovanhempien tukea.”

”Kännykät, tietokoneet, tabletit ja koulukirjat… Lukiolaisten opiskelusta ei tulisi mitään, elleivät isovanhemmat sponsoroisi sitä avokätisesti. 

Molemmat lapset jäisivät myös ilman ajokortteja, elleivät mummo ja vaari maksaisi niitä.”

Perhe, jossa 17- ja 19-vuotiaat lapset

Ruokaa vai ehjät housut?

”Usein kuulee sanottavan, että kyllä köyhäkin voi harrastaa, sen kun menee metsään kävelemään. Tai että oma takapuoli pitää vaan nostaa sohvalta ja reipastua.

Näitä juttuja sanovat yleensä ne, joilla on loppukuustakin rahaa tilillä. Kukaan toimeentuleva ei pysty ymmärtämään, kuinka lamaannuttavaa ja masentavaa jatkuva taloudellinen taistelu on. Se syö kuukausi toisensa jälkeen kaikki voimavarat, kun joutuu joka kuukausi valitsemaan, ostaako leipää ja maitoa vai lapselle uudet housut puhkikuluneiden tilalle.

Lopulta ajatukset eivät pyöri enää minkään muun kuin laskujen ja rahan ympärillä. Kaikki energia menee selviämiseen. Yhtäkkiä kavereilla, metsäkävelyillä tai millään muullakaan ei ole enää merkitystä.”

Äiti ja 5- ja 9-vuotiaat lapset

Artikkeli jatkuu alapuolella
Taskut tyhjinä
Arki
Taskut tyhjinä