Vanhempi voi vahvistaa sisaruutta kymmenen vinkin avulla. Kuva: iStockPhoto.
Vanhempi voi vahvistaa sisaruutta kymmenen vinkin avulla. Kuva: iStockPhoto.

Lue 10 vinkkiä sisarussuhteen vahvistamiseksi.

Kun lapset tuntuvat riitelevän jatkuvasti, vanhempi voi vahvistaa sisaruutta kymmenen vinkin avulla.
  • Sovi lasten kanssa selkeät säännöt: Toisen tavaroihin ei saa koskea ilman lupaa eikä toisen leikkejä saa rikkoa. Tässä talossa ei nimitellä eikä satuteta toisia! Omaa vuoroa pitää odottaa eikä toisten päälle puhuta.
     
  • Ohjaa empatiaan kysymällä: Miltä itsestäsi tuntuisi, jos. Muistuta lasta jatkuvasti toisten huomioon ottamisesta. Joskus vanhempien täytyy vain hyväksyä se, että omat lapset eivät tykkää juuri tässä ikävaiheessa toisistaan. Siitä huolimatta heiltä voi vaatia hyvien käytössääntöjen noudattamista ja toisen tunteiden kunnioittamista.
     
  • Älä salli sortamista, vallankäyttöä ja väkivaltaa. Tuomitse kuitenkin teko, älä lasta. Lapsi voi ja saa olla suuttunut, mutta suuttumuksen ilmaisulle pitää asettaa rajat.
     
  • Kestä riehumista ja nujakointia. Erota toisistaan hyväntahtoinen karhupaini ja ilkeä satuttaminen, hellä kiusoittelu ja vihamielinen vähättely. Riehuminen tekee itse asiassa hyvää lapsen aivoille ja sosiaalisille taidoille. Sisarusten kanssa nahistellessaan ja sekoillessaan lapsi oppii, kuinka pitkälle leikeissä voi mennä.
     
  • Opeta lapsille win-win-periaate. Kun lapset riitelevät, opeta heitä ratkomaan itse riitansa. Puutu kuitenkin tilanteeseen ennen kuin tunteet kuumenevat liikaa. Kysy lapsilta, miten he voisivat ratkaista tilanteen niin, että molemmille tulee hyvä mieli. Jos he eivät keksi ratkaisua itse, anna heille muutama vaihtoehto valittavaksi.
     
  • Vältä vertaamasta lapsiasi toisiinsa ja lyömästä heihin leimoja. Leimat ovat yleistyksiä lapsen ominaisuuksista, kyvyistä ja roolista perheessä: "Aina sinä kiusaat pikkusiskoasi", "Esikoinen oli pienenä kuin unelma, mutta tämän pienemmän kanssa kaikki on hankalaa." Leimat murentavat lapsen itsetuntoa ja saavat hänet käyttäytymään yhä vahvemmin leimansa mukaisesti.
     
  • Kun sisaruksella on kaveri kylässä ja hän haluaa olla kaverinsa kanssa kaksistaan, sopikaa aika, jonka veli tai sisko saa hengailla mukana - ja milloin hänen pitää jättää kaverukset omaan rauhaan.
     
  • Huomaa hyvät hetket! Jatkuvan riitelynkin keskellä on hienoja hetkiä, joita kannattaa vahvistaa. Kehut motivoivat enemmän kuin syyttely. Jaa kuvailevia kiitoksia: kerro tarkasti, mikä lapsen käytöksessä ilahduttaa sinua.
     
  • Kantelu on viheliäistä. Lapsen on hyvä oppia kantelemaan aikuisille oikeista asioista. Toisaalta taas jatkuva kieliminen on huono tapa. Jos lapset kantelevat toisistaan jatkuvasti, jutelkaa siitä, mistä asioista kannattaa kannella ja mistä ei.
     
  • Joka kerta kun mielesi tekee karjua riiteleville lapsille, kuiskaa. Se yllättää lapset.


Lähde:
Jan Parker ja Jan Stimpson: Sisarussuhteet - kilpailua ja rakkautta. Otava 2004.

Vinkkejä antoivat myös Pia Kaulio ja Hanna Svennevig, jotka ovat kirjoittaneet kirjan Sisaruus - rakkautta, vihaa, kateutta, Minerva 2006.

Ennen lempilelu oli kultaakin kalliimpi aarre. Nykyään parhaallekin lelulle löytyy useita korvaajia. 

Leluja on nyt lasten saatavilla enemmän kuin koskaan aiemmin. Ennen oli toisin.

– Vuosien varrella leikkimisen kulttuuri on muuttunut aika paljon, kertoo Lelumuseo Hevosenkengän johtaja Johanna Rassi.

Museon kokoelmissa on leluja 1800-luvulta nykypäivään. Vitriinejä tutkailemalla huomaa parhaiten, kuinka leikkimisen kulttuurin lisäksi myös lelut ovat muuttuneet.

Karkkipaperit muuttuivat aarteeksi, kun osasi käyttää tarpeeksi mielikuvitusta.

Monet nykylasten isovanhemmat ovat syntyneet 40-luvun pula-aikana, jolloin lasten leikkeihin kuuluivat paperinuket ja kiiltokuvat. Kävyistä tehtiin käpylehmiä, kivilläkin oli leikeissä oma tehtävänsä. Karkkipaperit muuttuivat merkittäväksi aarteeksi, kun niiden kanssa osasi käyttää tarpeeksi mielikuvitusta. Leluja tehtiin myös paljon itse.

Muovi aloitti massatuotannon

Muovi yleistyi lelujen raaka-aineena vasta 70-luvulla, Rassi kertoo. Uniikit puulelut saivat väistyä massatuotannon tieltä, kun leluja oli mahdollista tuottaa aiempaa enemmän ja halvemmalla.

Lego on aloittanut alun perin toimintansa puuleluilla jo vuonna 1930.

Esimerkiksi tanskalainen Lego on aloittanut alun perin toimintansa puuleluilla jo vuonna 1930. Muovinen Lego-palikka patentoitiin 1958, ja vasta seuraavien vuosikymmenten aikana Lego löysi paikkansa suomalaisista kodeista.

80-luvulle tultaessa massatuotetut lelut olivat jo melko itsestään selvä osa lapsuutta, ainakin keskiluokkaisissa perheissä. Tuolloin leluja saatettiin Rassin mukaan pitää myös statussymbolina: mitä enemmän lapsella oli leluja, sitä paremmissa kantimissa perheen talous oli.

Nyt entisiä luksusleluja löytyy jokaisesta kodista.

Rassi kertoo, että suomalaisessa lelumaailmassa on pitkään ihailtu amerikkalaisuutta.

50-luvulla Pauligin kahvipaketeista kerättiin amerikkalaisten autojen kuvia, tai leikittiin amerikkalaisia elokuvatähtiä esittävillä paperinukeilla. Yhdsyvaltalainen lelufirma Mattel toi vuonna 1959 markkinoille Barbie-nuken, mutta se oli korkean hintansa vuoksi vain harvojen ja valittujen saatavilla.

Hittilelu voi löytyä myös lenkkipolun varrelta

Nyt entisiä luksusleluja löytyy jokaisesta kodista, ja autokuvien sijaan kerätään Pokemoneja älypuhelimella. 

Nykylasten voi olla vaikea ymmärtää, että aina lelut eivät ole olleet itsestäänselvyys. Leikkiminen on älylaitteiden myötä muuttunut huimasti. On myös tutkittu, että lapset eivät jaksa enää leikkiä pitkäkestoisia leikkejä, vaan leikeissä halutaan edetä nopeasti seuraavaan. 

Kuitenkin lasten mielikuvitus on edelleen rikas, ja leluksi kelpaavat mitä ihmeellisimmät asiat. 

Vai eikö teillä muka koskaan ole kannettu kotiin kiviä ja käpyjä? 

Mikä teineissä on parasta? Lukijamme kertovat. Kerro oma ihana hetkesi kommenteissa!

Ne pienet, yhteiset jutut

Teinillä on jo oma maailmansa kavereineen ja menoineen. Mutta ne hetket, kun yhteys vanhemman ja teinin välillä löytyy, ne ovat arvokkaita.

Kun lapsi nojaa illalla sohvalla minuun ja kertoo omia kuulumisiaan, kun kaksi nuorempaa on jo nukkumassa. Illat ovat niitä arvokkaita lähentymisen hetkiä, jolloin isotkin asiat jaetaan vielä äidin kanssa.

Kun teinin saa lähtemään mukaansa vaikka kauppaan tai kävelylenkille, jutusta ei ole tulla loppua. Hän ehtii tunnin aikana avata maailmastaan enemmän kuin osaisi ikinä odottaa. Ja kuinka fiksuja ja pohdittuja ne jutut ovat.

Kun se ihana teini kuitenkin soittaa sinulle ensimmäisenä, oli iloinen tai surullinen asia. Meidän 15-vuotias tyttö edelleen ensimmäisenä joko soittaa tai tulee koulusta suoraan kotiin kertomaan päivän tapahtumat. Kun se teini pyytää juuri sinua mukaansa elokuviin, eikä sitä kaveria.

Parasta on arki

Kun teini-ikäinen omatoimisesti tyhjentää tiskikoneen, se saa jokaisen vanhemman pakahtumaan. 

Vilpitön kiitos tai jaettu joulutorttu. Karkkipäivänä äidille ostettu suklaalevy tai yllätyksenä siivottu olohuone. Parhaita hetkiä ovat myös yhdessä sohvalla katsottu leffa tai yhdessä pelattu videopeli, tai ne saunassa jaetut salaisuudet. Parhaita hetkiä ovat yksinkertaisesti ne, joista syntyy molemmille mukava muisto.

Kun lapsi omatoimisesti siivoaa tai laittaa ruokaa, tai auttelee ohimennen kotitöissä. Ajattelen, että olen osannut opettaa hänelle muiden huomioimista ja sitä, että kotihommat on kaikkien kotona asuvien tehtäviä.

Teini osaa yllättää

Teini-ikäisen lapsen vanhempana elämä on varmasti yllätyksiä täynnä. 

Kun teini sulkeutuu taas kerran huoneeseensa ja vähän myöhemmin selviää, että hän on hankkinut vähillä rahoillaan koko suvulle joululahjat ja väkertänyt niihin ihanat paketit ja itse tehdyt kortit. Se siitä itsekkyydestä.

Kun se sama teini, joka jatkuvasti ottaa yhteen pikkusisaruksen kanssa tosipaikan tullen huolehtii, ilahduttaa ja hoivaa mitä suurimmalla rakkaudella sitä samaa "ärsyttävää" pikkuveljeä.

Ei enää pieni lapsi, vaan itsenäinen, oma persoona

Kun teini kiinnostuu jostain asiasta, kotiväkikin oppii samalla uutta.

Kun lapsi innostuu jostain, kuten nyt vaikka syksyllä Tshernobylistä. Hän kaivaa tietoa siitä hullun lailla viikkoja putkeen ja pitää kotona esitelmiä aiheesta. On huimaa huomata, että lapsi on jo niin iso, että muodostaa omaa maailmankuvaa tietoa etsien ja hahmottamalla syy-seuraussuhteita itsenäisesti. Ja samalla oppii itsekin uusia asioita!

Kuinka ihana hän onkaan

Teinissä näkee parhaiten oman työnsä tuloksen. Ja sitä on lupa ihailla, täysillä.

Meidän 13-vuotias sanoi minulle eräänä päivänä: ”Minä äiti meinaan kasvattaa lapseni sitten samalla tavalla kun sä.”

Kun huomaa että on saanut kasvatettua nuoren miehen, jolla on hyvät tavat ja empatiakykyä. Joka huolehtii pikkusisaruksestaan ja menestyy koulussa.

Se, kun poika sanoi minulle, että olen maailman paras äitipuoli.