Lapsiperheessä parisuhteen hoitaminen unohtuu helposti, kun kaikki voimavarat menevät työn, lasten ja kodin hoitamiseen. Aina ei ole mahdollista järjestää irtiottoa arjesta kahden kesken, mutta suhdetta voi hoitaa pienin teoin vaikka joka päivä.

Lapsiperheessä parisuhteen hoitaminen unohtuu helposti, kun kaikki voimavarat menevät työn, lasten ja kodin hoitamiseen. Aina ei ole mahdollista järjestää irtiottoa arjesta kahden kesken, mutta suhdetta voi hoitaa pienin teoin vaikka joka päivä.

Amerikkalainen parenting.com-sivusto antaa hyviä vinkkejä siitä, miten pientä romantiikkaa saa lisättyä vaikka joka arkipäivään.

Aloita aamu hellyydellä

Aloita päivä pienellä flirtillä tai romanttisella eleellä. Aamusuukko, hellä halaus tai korvaan kuiskattu hyvä huomen piristää koko päivän.

Jos joudut lähtemään töihin ennen puolisosi heräämistä, kirjoita hänelle romanttinen runo tai jätä matkapuhelimen vastaajaan yllätysviesti.

Järjestä välillä kahdenkeskistä aikaa aamuun: laita vaikka kello soimaan 15 minuuttia tavallista aiemmin, niin ehditte viettää pedissä mukavia hetkiä ennen kuin aamutoimet kutsuvat. Vartin lyhyemmät yöunet silloin tällöin eivät ole pahitteeksi, mutta pieni halailuhetki ennen töihinlähtöä antaa virtaa koko loppupäivään.

Piristystä työpäivään

Yllätä romanttisella tekstiviestillä kesken työpäivän tavanomaisten ostoslistojen tai aikatauluviestien sijaan. Testaa välillä myös pikkutuhmia tekstiviestejä!

Pienten lasten vanhempien on usein hankala lähteä iltaisin kahdestaan ulos syömään. Sen sijaan lounastapaaminen voi järjestyaä helpommin. Jos mahdollista, pidä vaihteeksi vähän pidempi lounastauko ja nauti kahdenkeskisestä ruokailusta rakkaasi kanssa kesken työpäivän.

Virtaa arkeen

Kirjoita välillä kauppalistan sijaan lista asioista joista erityisesti pidät puolisossasi. Voitte tehdä listat myös yhtä aikaa ja antaa ne sitten toisillenne luettavaksi.

Piilota välillä pieniä viestilappuja paikkoihin, joista tiedät puolisosi löytävän ne.  Esimerkiksi  jääkaapin oveen, kylpyhuoneen peiliin tai jumppakassiin.

Viestitä eleillä

Hauskat, kahdenkeskiset salaisuudet tekevät parisuhteelle hyvää. Keksi rakkaasi kanssa jokin yhteinen salainen ele, jolla voitte viestittää toisillenne rakkautta ilman, että muut läsnäolijat saavat tietää. Näin voitte piristää toisianne vaikka kesken illalliskutsujen tai perheen yhteisen peli-illan.

Toisen kädestä kiinni pitäminen tekee aina hyvää, olittepa sitten katsomassa sohvalla televisiota tai perheen kanssa kauppareissulla. Kädestä kiinni pitäminen on tapa, jota harrastetaan ahkerasti suhteen alkuaikoina, mutta se unohtuu harmillisen helposti suhteen arkipäiväistyttyä.

Kehu, kiitä ja muistele välillä menneitä

Kerro muillekin puolisosi hyvistä puolista.  Laita kehuja puolisostasi Facebookin tilapäivitykseesi kaikkien ystäviesi näkyville tai kerro muillekin jostain hänen mukavasta teostaan seuraavan kerran kun olette kyläilemässä.

Lapsia ojennetaan usein huonoista käytöstavoista ja muistutetaan sanomaan kiitos ja anteeksi. Aikuiset unohtavat nämä kauniit sanat helposti läheistensä kanssa. Muista siis kiittää ja pyytää anteeksi myös puolisoltasi, niin näytät samalla hyvää mallia lapsille.

Kun seuraavan kerran huomaat pinnasi kiristyvän jostakin pienestä puolisosi aiheuttamasta harmista, esimerkiksi petaamattomasta sängystä tai lattialla lojuvista likaisista sukista, vedä henkeä ja muistele jotakin ihanaa, yhteistä hetkeä suhteenne alkuaikoina. Menneiden asioiden muistelu tekee välillä hyvää, ja sitä kannattaa välillä harrastaa myös yhdessä.

Tee arjesta juhla

Miksi et joskus yllättäisi rakkaimpaasi pienellä lahjalla ilman sen kummempaa syytä? Yllätyslahjat ovat useimmiten parhaita, eikä lahjan tarvitse olla kovinkaan kummoinen - osta kauppareissulla vaikka puolisosi lempilehti tai pussillinen hänen suosikkikarkkiaan.

Muista juhlia välillä myös pieniä asioita - hyvin sujuneita työasioita, nimipäivää, uutta sohvaa. Kuohuviinipullon voi joskus avata pienestäkin syystä ja täytekakkua voi syödä vaikka kaksin lasten mentyä nukkumaan.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Yhteyksiä muodostumassa. Ruudun äärellä voi oppia paljon, mutta muuta elämää se ei saa korvata. Kuva: iStockphoto

Ihmissuhteet ja liikunta kehittävät lapsen aivoja. Aivotutkija kertoo, miten älylaitteet ja ruutuaika niihin vaikuttavat.

Mikä on aivojen kannalta hyvää ruutuaikaa?

Hyvä ruutuaika on sellaista, joka ei vie aikaa liikunnalta ja sosiaaliselta kanssakäymiseltä. Ruutuajan käsite on hankala, sillä kaikki riippuu siitä, mitä lapsi laitteella tekee. Katsooko hän ohjelmaa, joka on kielletty alle 12-vuotiailta vai pelaako hän oppimispeliä? Pelaaminen kehittää kognitiivisia toimintoja, mutta voi olla kiihdyttävää. Siksi se ei välttämättä kannata iltaisin. Passiivinen katsominen taas ei kehitä ongelmaratkaisua, mutta viihdyttää.

Suomessa virallisia ruutuaikasuosituksia ei ole. Esimerkiksi Yhdysvalloissa alle kaksivuotiaille ei suositella laitteiden käyttöä ollenkaan muuten kuin vanhemman seurassa. Alle kaksivuotiaille laitteiden käyttämisestä ei ole todettu olevan hyötyä. Pahimmillaan käyttö voi viivästyttää puheen kehitystä, jos se on pois kasvokkaiselta vuorovaikutukselta. 2–5-vuotiailla sopiva aika voisi jäädä tuntiin päivässä.

Voiko lapselle antaa tabletin eteen, kun hän on tylsistynyt?

Laitetta ei pidä käyttää kasvatuskeinona tai lääkkeenä hankaliin tilanteisiin. Kun lapsen aivojen etuotsalohkot eivät ole tarpeeksi kehittyneet, hän tarvitsee tunteiden säätelyyn aikuisen apua. Jos aikuinen lykkää eteen tabletin, itsesäätelykeinot eivät pääse samalla tavalla kehittymään. Pahimmillaan lapsi ei opi itsesäätelyä eikä käsittelemään tunteitaan.

Hetki lastenohjelman parissa ei mädätä lapsen aivoja, mutta ei siitä välttämättä ole hyötyäkään.

Arjessa tulee toki eteen tilanteita, jolloin aikuisesta tuntuu, että pää räjähtää. Silloin on ihan ok antaa lapsen vaikkapa viettää hetki vaikka lastenohjelman parissa. Se ei mädätä lapsen aivoja, mutta ei siitä ole välttämättä hyötyäkään.

Milloin laitteiden käyttöön pitää puuttua?

Silloin, jos koulunkäynti alkaa kärsiä, lapsi ei liiku tai hän ei enää näe kavereitaan kasvotusten.

Murrosikäisen aivot ovat voimakkaassa kehitysvaiheessa, joten hän tarvitsee unta. Laitteiden käyttö ennen nukahtamista todennäköisesti lyhentää unta ja huonontaa sen laatua. Kun nukahtaminen viivästyy, huonosti nukkuvan nuoren aivomassa otsalohkoissa hiljalleen vähenee, ja se heikentää hänen päättely- ja ongelmanratkaisukykyään.

Laitteet kannattaa sulkea viimeistään tuntia ennen uniaikaa.

Laiteet kannattaa sulkea viimeistään tuntia ennen uni­aikaa, että aivot pääsevät valmistautumaan nukahtamista varten muun muassa erittämällä melatoniinia.

Vaikuttaako aivoihin se, jos lapsi kirjoittaa vain koneella?

Aivot eivät surkastu, vaikka ei ikinä kirjoittaisi käsin. Käsillä tekeminen on kuitenkin todella tärkeää. Se aktivoi kehon liikkeeseen liittyviä hermoyhteyksiä aivoissa ja jumppaa aivoja aivan eri tavalla kuin koneiden käyttäminen.

Lapset oppivat kirjoittamaan nopeammin käsin kuin koneella. 

On todettu, että lapset oppivat kirjoittamaan paljon nopeammin käsin kuin laitteilla. Käsinkirjoitetut muistiinpanot jäävät aikuisillakin mieleen paremmin. Eräässä tutkimuksessa todettiin, että 4.–6.-luokkalaiset kirjoittivat täydellisempiä lauseita käsin kuin koneella.

Miten muuten lapsen aivojen kehitystä voi tukea?

Aktiivisuus ja uteliaisuus kehittävät aivoja. Tutkittua merkitystä on liikunnalla, musiikilla sekä kasvokkaisella vuorovaikutuksella erityisesti silloin, kun lapsi on pieni. Hyvä ruoka on tärkeää. Se sisältää hiilihydraatteja, joita aivot käyttävät pääasiallisena polttoaineenaan, sekä aivoille elintärkeitä hyviä rasvoja, joita saa esimerkiksi rasvaisesta kalasta sekä pähkinöistä.

Liikunta edistää uusien hermoyhteyksien syntymistä.

Liikunta saattaa lisätä pienten hiussuonien määrää, jolloin aivot saavat enemmän happea. Se edistää myös kasvuhormonin erittymistä ja siten uusien hermoyhteyksien syntymistä. Nuorena harrastettu liikunta on yhteydessä menestykseen kognitiivisia taitoja mittaavissa testeissä vielä aikuisenakin.

Asiantuntijana aivotutkija, psykologi Mona Moisala.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Jokaisella on oikeus surra tapaa, jolla on vanhemmaksi tullut. Se jättää aina jälkensä, miettii psykologi Leea Mattila.  Kuva: Niki Strbian.

Lapsettomuudesta kärsivä kaipaa tukea, ei neuvoja.

Lapsitoiveeseen kiteytyy usein oman itsen jatkuvuus ja elämän merkitykselliseksi kokeminen. Kun lasta ei ala kuulua, mieleen puskee nöyryytys, pettymys, häpeä, ahdinko ja syyllisyys. Lapsiperheiden kohtaaminen saattaa herättää kateutta, parisuhde kuormittuu surusta, ja hedelmättömyyshoidosta johtuva taloudellinen paine kuristaa.

Voit sanoa: “Olen pahoillani puolestasi. Jos haluat, kuuntelen sinua”.

Sosiaalinen tuki on ratkaisevan tärkeää kriisin keskellä. Lapsettomuutta kommentoivalta kaivataan sensitiivisyyttä. Voit sanoa: “Olen pahoillani puolestasi. Jos haluat, kuuntelen sinua”.

Toisinaan hedelmöityshoidoilla raskaaksi tullut synnyttää biologisesti toisen soluista kasvaneen lapsen. Lapsettomuuden voi katkaista myös adoptio- tai sijaislapsi. Vanhemmuus on onneksi ensisijaisesti sosiaalinen ja tunnesuhde. Silti jokaisella on oikeus surra tapaa, jolla on vanhemmaksi tullut. Se jättää aina jälkensä.  

Seuraavat huomautukset kannattaa jättää väliin, kun keskustelet lapsettoman kanssa:

1.”Mun kaverin naapuri on kanssa ollut hoidoissa, ja se on tooosi rankkaa. Tiedän, seurasin sivusta. Että teille on tulossa kyllä rankkaa.” 

Lapsettomuushoitoihin hakeutuva ei todellakaan halua kuulla manailuja siitä, miten rankkaa se tulee olemaan. Hän osaa tiedostaa asian itsekin. Myötätuntoinen katse tai halaus toimii paremmin.

2. “Mun kummin kaima yritti kanssa lasta, mutta sitten ne lakkas stressaamasta ja kävi lomalla, ja nyt niillä on luomulapsi.”

Ihmeitä sattuu ja stressi on varmasti vihollinen, mutta sitä ei kuitenkaan saa kytkettyä pois päältä vipua vääntämällä. Useimmille lapsettomuus on syvä, hyvin yksityinen kriisi. Sitä ei saa vähätellä.

Useimmille lapsettomuus on syvä, hyvin yksityinen kriisi. Sitä ei saa vähätellä.

3. “Ai haluutte lapsen? Ota meidän lapsi viikonlopuksi, niin katsotaan sitten, haluatko enää lasta.”

Tämä on todellinen oksennus lapsettoman niskaan. Kamalinta ja mitätöivintä, mitä voi sanoa. Sensuroi vitsi omasta valikoimastasi.

4. “Hankkikaa koira!”

Karvaiset lemmikit ovat monelle äärimmäisen rakkaita, mutta lasta toivovalle ne eivät voi korvata ihmisen paikkaa.

5. "Jos sä oot raskaana?" 

Tämä saattaa olla kaikkein ärsyttävin heitto naiselle, kun hänellä on pahoinvointia tai päänsärkyä. Kommentin kuuleminen voi tehdä surulliseksi tai todella vihaiseksi. Oireet ovat suuremmalla todennäköisyydellä kuukautisoireita. Kuukautisten alkaminen muistuttaa lapsetonta hänen hartaiten toivomansa asian epäonnistumisesta – ja sitten joku vielä heittää sen vitsiksi. 

Psykologi Leea Mattila toimii asiantuntijana Toisenlaiset äidit -ohjelmassa. Hän syventää vauva.fi-kolumnissaan kunkin viikon aihetta.

Vierailija

5 asiaa, joita ei kannata sanoa lapsettomuudesta kärsivälle

Vierailija][quote=Vierailija kirjoitti: Itsellä lähipiirissä useampia 40 kymppisiä pareja jotka pitkään yhdessä olleet ja ikinä ei ole edes tullut mieleen kysyä tai puuttua heidän lapsettomuuteensa. Itse kertovat jos sille tarvetta, sillä miten se meille edes kuuluu kysellä. Olin 27v ensimmäisen lapsen syntyessä ja kyllä monta kertaa pahoitin mieleni lapsi kyselystä ja toisen lapsen tein 10v myöhemmin ja siinäkin välissä niitä ikäviä sai kuulla. Ja nyt lapset aikuisia ja naapurin ihminen vielä...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.