Nuori pääsee takaisin arkirytmiin loman jälkeen, lääkäri sanoo.

”Muu perhe on usein selvinnyt aamutohinoistaan moneen kertaan, kun lomaileva nuori vasta kömpii huoneestaan. Vanhempaa nuoren myöhäiset illat ja pitkiksi venyvät aamut saattavat kummastuttaa ja ehkä huolestuttaakin. Miten kummassa teini selviää aikanaan taas ajoissa kouluun?

Lapsen unirytmi muuttuu murrosiässä ja valvominen helpottuu. Nuoren uni-valverytmiä tahdittavan melatoniini-hormonin pitoisuus veressä nousee aiempaa myöhemmin, joten nukahtamishetki siirtyy. Samalla unen vaiheista syvän unen määrä vähenee.

Lisäksi nuoren elämässä on paljon asioita, jotka houkuttelevat valvomaan – kaverit ovat yhtä lähellä kuin kännykkä ja tietokone.

Myös illan harrastukset voivat haitata nukahtamista. Kun arkena aamulla on herättävä varhain, unet voivat jäädä liian lyhyiksi. Yläkoululainen tarvitsee saman verran unta kuin alakoululainenkin, keskimäärin yhdeksän tuntia yössä. Univajetta voi vähän paikata päiväunilla. Niitä ei pidä kuitenkaan venyttää yli puolituntisiksi eikä jättää loppuiltapäivään. Muuten illalla on vaikea saada unen päästä kiinni.

Lomalla vanhempi voi joustaa teinin nukkuma-ajoissa. Ei kannata huolestua, sillä nuori pääsee kyllä takaisin arkirytmiin.

Rytmin siirto sujuu vähitellen heräämisaikaa siirtämällä. Laittakaa kolme päivää ennen koulua alkua herätyskello soimaan tunti arkiherätystä myöhemmin. Seuraavana päivänä ajasta herätys puoli tuntia arkiherätystä myöhemmäksi. Viimeisenä lomapäivänä nuoren on hyvä nousta jo arkiaikaan. Kun aamulla nousee aikaisin, unta ei tarvitse odotella illalla. Tutut iltarutiinit jouduttavat unentuloa kaikenikäisillä.

Säännölliset nukkuma-ajat saattavat teinistä tuntua tylsiltä. Arkena niistä kannattaa kuitenkin pitää kiinni. Keskiyöhön kestänyt valvominen ja seuraavaan puoleen päivään venyneet unet siirtävät rytmiä eteenpäin nopeasti.

Viikonlopun valvomiset kostautuvat kouluaikana heti maanantaiaamuna ja myöhemminkin: epätasainen unirytmi voi laukaista unettomuuden ja unettomuus lisää masennuksen riskiä.

Selitä teinille, miksi sänkyyn on hyvä mennä ajoissa: Väsyneen tapaturmariski kasvaa. Diabetes ja ylipaino uhkaavat, jos tinkii jatkuvasti unesta.

Vähäisen nukkujan vastustuskykykin alenee: syy flunssakierteeseen voi olla unen puutteessa. Lisäksi liian vähäiset unet vaikuttavat nopeasti koulumenestykseen, sillä ne haittaavat oppimista ja keskittymiskykyä.”

Outi Saarenpää-Heikkilä on lasten uniongelmiin erikoistunut lastentautien erikoislääkäri, lastenneurologi ja lääketieteen tohtori. Hän työskentelee Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.

Meidän Perhe 7/2014

Kasvava hammas on herkimmillään, sillä sen pinta ei ole vielä täysin kovettunut. Näillä kuudella vinkillä puhkeavat hampaat pysyvät kunnossa.

Rautahampaat alkavat puhjeta, kun lapsi on alle kouluikäinen, ja niillä tulisi pureskella jopa seuraavat sata vuotta. Juuri tämä päiväkodin lopulta yläkoulun alkuun saakka kestävä vaihduntavaihe on hampaiden reikiintymisen kannalta kriittisintä aikaa.

Kun yli puolella kahdesti päivässä harjaavista aikuisistakin on suussa näkyvää plakkia, on lapselle lähes mahdoton tehtävä saada epätasainen hammasrivistönsä puhdistettua itse. Siksi aikuisen apu on tarpeen.

1. Kasvava hammas on herkimmillään

Puhkeavat pysyvät hampaat ovat erityisen alttiita reikiintymiselle niin kauan, kunnes ne ovat täysin puhjenneet. Alttius reikiintymiselle johtuu siitä, että hampaan pinta ei ole puhjetessaan vielä täysin kovettunut. Puhdistaminen taas on vaikeampaa siksi, että puhkeava hammas on eri korkeudella kuin viereiset hampaat.

Hammas voi reikiintyä, jos sen pinnalle muodostuvaa plakkia saa kerääntyä häiritsemättä, eli jos hampaita ei harjata säännöllisesti tai harja ei ulotu kaikkialle. Napostelu ja tiheästi toistuva sokerin käyttö lisäävät riskiä hampaiden reikiintymiseen.

2. Tarkkana takahampaiden kanssa

Varsinkin viimeisten maitohampaiden taakse puhkeavat poskihampaat reikiintyvät puhjetessaan helposti, sillä niihin kerääntyy herkästi plakkia ja niiden puhdistaminen on haastavaa. Jos ikenet ovat arat, voi se johtaa siihen, että lapsi alkaa vältellä hampaiden huolellista harjausta. 

3. Reikiintymisen voi pysäyttää

Hampaan reikiintyminen voidaan alkuvaiheessa pysäyttää, jos hammas saadaan puhdistettua huolellisesti kahdesti päivässä ja ruokailutottumukset paranevat. Reikiintymisen edetessä hammas täytyy paikata. Se on kuitenkin oireiden hoitoa, eikä poista reikiintymisen syitä. Lisäksi paikka-aineet eivät kestä ikuisesti, joten kerran paikattu hammas voi tarvita vaativampia uusintahoitoja. Siksi reikiintymisen ehkäisy onkin paras tapa pitää hampaat terveinä.

4. Harjaa kahdesti päivässä

Hampaiden huolellinen harjaus fluorihamastahnalla kahdesti päivässä on tehokkain ja edullisin tapa ennaltaehkäistä suusairauksia, mutta tämä toteutuu vain noin puolella lapsista. Sähköhammasharjalla hampaat puhdistuvat tehokkaammin ja helpommin kuin tavallisella harjalla. Hammasvälit on hyvä puhdistaa viimeistään yläkouluiästä lähtien joka päivä.  Putsaus käy hammaslangalla, -lankaimella tai pehmeällä silikonitikulla.

5. Ateriarytmi säännölliseksi

Hampaat kestävät 5–6 happohyökkäystä päivittäin. Säännölliset ruoka-ajat, monipuolinen ruokavalio ja vesi janojuomana suojaavat hampaita reikiintymiseltä. Ksylitolin säännöllinen käyttö ruokailujen jälkeen vähentää reikiintymistä erityisesti ennen pysyvien hampaiden puhkeamista ja puhkeamisen aikaan. Sen sijaan tiheä sokerin käyttö, kuten päivittäinen karkin ja sokeroitujen juomien nauttiminen, altistaa hampaat reikiintymiselle

6. Muista tarkistusharjaus

Hampaiden huolellinen puhdistus vaatii tarkkoja motorisia taitoja, minkä vuoksi lapsi tarvitsee harjauksessa aikuisen apua. Koululaisen hampaiden puhdistusta tulee valvoa aina yläkouluikään saakka. Usein lapsi tarvitsee muistutuksen harjauksesta, kurkkauksen suuhun sekä tarkistusharjauksen. Lasten hampaidenharjaustottumuksiin vaikuttaa erityisesti vanhempien esimerkki.

Muista nämä

  • Puhkeavat hampaat reikiintyvät herkästi – yhden hampaan puhkeaminen voi kestää yli vuoden.
  • Hampaiden harjaus kahdesti päivässä fluorihammastahnalla estää tehokkaimmin reikiintymistä. Yli 6-vuotiaille oikea fluorin määrä tahnassa on 1450 ppm.
  • Säännölliset ruoka-ajat, napostelun välttäminen ja ksylitolin säännöllinen käyttö suojaavat reikiintymiseltä (ksylitolia vähintään 5 g päivässä.)
  • Lapsi tarvitsee vanhemman apua ja valvontaa hampaiden hoidon onnistumisessa. Samalla vanhemman on hyvä varmistaa, että omatkin hampaat harjataan suositusten mukaisesti.
  • Lasten hampaiden reikiintyminen on Suomessa yleinen ongelma. Vuonna 2003 5-vuotiailla oli keskimäärin 0,9 reikiintynyttä hammasta, 17-vuotiailla jo neljä.
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan säännöllisestä muskariharrastuksesta on hurjasti hyötyä lapsen kielelliselle kehitykselle.

Muskariin osallistuminen kehittää pienten lasten sanavarastoa ja kykyä erotella äänteitä toisistaan. Tämä selvisi tutkimuksesta, jossa Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikön tutkijat testasivat viikoittaisen, päivähoidon osana järjestettävän musiikkileikkikoulutoiminnan vaikutuksia 5–6-vuotiaiden kielenkehitykseen. Musiikkileikkikouluun osallistuneita verrattiin lapsiin, jotka osallistuivat päivähoidon aikana tanssitunneille ja lapsiin, joille ei järjestetty päivähoidossa erillistä harrastustoimintaa.

– Tulokset osoittavat, että vuosia jatkuvalla leikillisellä musiikkitoiminnalla on positiivisia vaikutuksia alle kouluikäisten kielenkehitykseen, sanoo tohtorikoulutettava Tanja Linnavalli Kognitiivisen aivotutkimuksen yksiköstä.

Kielellinen kehittyneisyys auttaa lapsia koulunkäynnissä ja myöhemmässä elämässä. On jopa viitteitä siitä, että lukivaikeuksista kärsivät lapset ovat hyötyneet viikoittaisesta ohjatusta musiikkitoiminnasta.

– Siksi suosittelemme säännöllisten, ammattilaisten vetämien musiikkituntien sisällyttämistä varhaiskasvatukseen päiväkodeissa ja niiden saavutettavuuden lisäämistä kotihoidossa oleville lapsille. Eli aina ei tarvita intensiivistä ja kallista musiikkiopistossa juoksemista, joka ei kaikille lapsille edes sovi.

”Olisi tietenkin ideaalia, jos  yhteiskunta kustantaisi tällaisen palvelun kaikille.”

Säännöllinen musiikkiharrastus ei kuitenkaan ole tällä hetkellä kaikkien lasten saatavilla. Linnavalli pohtii, että monesti musiikkiharrastus on vain korkeastikoulutettujen perheiden ja pitkäjänteisten lasten hommaa.

– Olisi tietenkin ideaalia, jos  yhteiskunta kustantaisi tällaisen palvelun kaikille, mutta tämä vaatii tietysti  poliittisia päätöksiä. Jo nyt esimerkiksi Espoossa ne perheet, jotka ovat päivähoidon nollamaksuluokassa, eivät maksa muskarista mitään. Suurin osa vanhemmista joutuu kuitenkin maksamaan päiväkodin muskarin itse, mikä jättää monia lapsia harrastuksen ulkopuolelle.

Yksi vaihtoehto Linnavallin mukaan olisi kouluttaa lastentarhan opettajia lisää musisoinnissa:

– Muskariopettajat ovat opiskelleet alaansa noin viisi vuotta, joten pakostakin heidän taidoillaan on jotain merkitystä. Analysoin tutkimuksessani myös päiväkotien omaa musiikkitarjontaa, mutta sillä ei ollut vaikutusta lasten kielellisiin taitoihin.

Päiväkotien omalla musiikkitarjonnalla ei ollut vaikutusta lasten kielellisiin taitoihin.

Linnavallin mukaan tämä ei tietenkään tarkoita, että vain musiikin ammattilaiset kelpaavat vetämään musiikkituokioita lasten kanssa. Kaikki yhteismusisointi on hyväksi lapsille, vaikka se ei olisikaan kielellisen kehittymisen kannalta yhtä tehokasta. 

– Muskaria voi oikein hyvä pitää myös kotona, vaikka sosiaalinen ryhmätoiminta lisää epäilemättä musisoinnin hauskuutta.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.