Lapsen itsetuntoa voi tukea arkisin keinoin.

Lapsen itsetuntoa voi tukea arkisin ja konkreettisin keinoin. Millainen on terve minäkuva ja miten se rakentuu?

Omien ajatusten vahvistuessa ja taitojen karttuessa lapsella alkaa olla vahvoja mielipiteitä myös siitä, miten jokin asia tulee tehdä.

Lasta neuvovan aikuisen kannattaa ensin kuunnella lasta ja hänen tunteitaan. Kokiessaan tulevansa kuulluksi ja huomioiduksi lapsi kallistaa korvansa myös aikuisen neuvoille ja ohjeille. Lapsen kanssa voi jo keskustella ja neuvotella asioista.

Lapsi ei vielä tunne omia voimiaan, kykyjään ja rajojaan. Hän innostuu milloin mistäkin, mutta asiat jäävät helposti kesken. Häneltä puuttuu vielä tervettä itsekritiikkiä. Lapsi on vielä kovin kärsimätön. Hän haluaa olla iso ja inhoaa neuvoja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lapsi voi olla äärettömän huolimaton ja suurpiirteinen, mutta hän haluaa silti hoitaa asiansa itse. Hänelle onkin hyvä antaa kehitystason ja kykyjen mukaista vastuuta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Pärjääminen tekee hyvää lapsen itsetunnolle. Kasvatuksen yhtenä päämääränä on lapsen terveen itsetunnon tukeminen. Lapselle voi huoleti antaa rajattomasti myönteistä palautetta ja kiitosta aina, kun siihen on aihetta. Mutta vain silloin kun kiitokseen on perusteita.

Realistinen minäkuva

Realistinen minäkuva rakentuu paitsi omien kokemusten myös muilta saadun palautteen varaan.
Myönteinen palaute kannustaa lasta jatkamaan sitä, minkä hän osaa, ja harjoittelemaan sitä, mitä hän ei vielä hallitse.

”Kaikkitietävää ja kaiken osaavaa” lasta voi hellävaroin herätellä todellisuuteen antamalla hänelle realistista palautetta. Lapsen täytyy oppia sietämään myös epäonnistumisia ja pettymyksiä. Mutta kielteisestä palautetta annettaessa teko ja persoona täytyy erottaa toisistaan.

Terve itsetunto tarkoittaa realistista käsitystä itsestä. Siihen kuuluu omien kykyjen ja puutteiden hyväksyminen.

Lapsen minäkuva rakentuu pitkälti sen varaan, mitä hän ajattelee omista kyvyistään ja taidoistaan. Tutkimusten mukaan lapsen käsitys omasta oppimiskyvystään vaikuttaa siihen, mitä ja miten hän oppii.

Lapset tarvitsevat onnistumisen kokemuksia paitsi koulussa myös kotona. Vapaa-ajan puuhat voivat vahvistaa koulussa heikosti menestyvän lapsen itsetuntoa.

Jokainen on hyvä jossain. Yksi osaa tehdä herkullista salaattia, toinen loistaa auton pesijänä ja kolmas on hyvä juoksija.

Minäkuva kantaa kauas. Se, millaiseksi lapsi itsensä mieltää, vaikuttaa hänen valintoihinsa ja ajatuksiinsa omasta tulevaisuudestaan. Lapsen itsetunnon perusta on kokemuksessa, että hänet hyväksytään sellaisena kuin hän on ja häntä rakastetaan.

Tue lapsen terveen itsetunnon kehitystä

  • Huomio lapsen tarpeet ja kuuntele häntä.
  • Anna myönteistä palautetta onnistumisista ja vahvuuksista.
  • Auta lasta hyväksymään se, ettei hän osaa kaikkea.
  • Salli lapsen epäonnistua ja pettyä.
  • Hyväksy lapsi sellaisena kuin hän on.
  • Osoita lapselle rakastavasi ja arvostavasi häntä.

Lue myös artikkelit: Lapsi tarvitsee arvoja ja Yhdeksän hyvän itsetunnon harjoitusta

Teksti: Elina Rikkilä, Meidän Perhe

Kuvat: iStockphoto

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla