Kiusallinen aihe? Hyödynnä vanhemman selviytymisopas kymmeneen kiperään tilanteeseen.

Lue vanhemman selviytymisopas kymmeneen kiperään tilanteeseen.

  1. Miten puhun lapselle ehkäisystä?
    Ehkäisystä puhumista ei pitäisi jättää vain koulun varaan. Nuorelle voi myös varata ajan ehkäisyneuvolaan. Joissakin perheissä kondomeja on jätetään nuorten saataville, jotta he voivat tutustua niihin rauhassa. Oikea aika hankkia ehkäisypillerit arvioidaan ehkäisyneuvolassa. Nuoren ensisijainen ehkäisy on aina kondomi. Pillerit aloitetaan, usein kun seurustelusuhde on jo vakaampi tai jos tarvitaan apua esimerkiksi kuukautisvaivoihin.
  2. Mitä kerron itsetyydytyksestä ja siemensyöksyistä?
    Pojalle voi ohjailevasti kertoa, että mikä on siemensyöksy. Lapsella on oikeus tutustua omaan kehoonsa. Hänelle voi sanoa, että itsetyydytys on ok, mutta tee sitä omassa rauhassa. Kieltää tai tuomita ei pidä.
  3. Opetanko nuorelle seksitekniikoita?
    Lapselle ei pidä puhua niin yksityiskohtaisesti seksin sisällöstä. Näissä asioissa yleensä luonto tikanpojan puuhun ajaa. Täytyy kuitenkin muistaa, että oman kehon kunnioittamista ja oman kehityksen kuuntelemista eivät nuorelle opeta netti eivätkä elokuvat, vaan siinä tarvitaan aikuisen viisautta ja neuvoja.
  4. Miten pitäisi suhtautua, kun alakoululainen kertoo seurustelevansa?
    Tämä on uusi, hämmentäväkin asia monelle vanhemmalla. Nyt ne seurustelevat, mutta ei ole tarkkaa kuvaa siitä, mitä seurustelu alakouluiässä sisältää. Usein siihen ei kuulu edes kädestä pitämistä. Lapsi ilmoittaa seurustelevansa, viikon kuluttua se lopetetaan, eikä siinä välissä tapahdu mitään. Lapset käyvät läpi tykkään susta -vaihetta seksuaalisuuden portailla. Silloin opetellaan seurustelun sääntöjä ja välien katkaisua turvallisesti. Aikuisen on hyvä pysyä kuulolla ja tietää, missä mennään.
  5. Mitä pitäisi tehdä, kun nuorella on paljon seksikumppaneita?
    Riskikäyttäytyminen kasaantuu: nuori voi käyttää liikaa alkoholia, koulu menee ehkä heikosti, on käytöshäiriöitä tai masennusta. Monet, varhaiset seksisuhteet ovat usein merkkejä nuoren heikosta itsetunnosta. Nuori hakee hyväksyntää ja huomiota seksin avulla. Jos nuori on harpannut yli monta seksuaalisen kehityksen porrasta, hän voi palata alaspäin ja käydä läpi oppimatta jääneet asiat. Jos omat keinot eivät riitä, on hyvä pyytää ammattilainen avuksi. Heitä löytyy esimerkiksi palvelemien puhelimien, lastensuojelujärjestöjen ja kouluterveydenhoitajien kautta.
  6. Mitä pitäisi sanoa, kun tyttö pukeutuu liian seksikkäästi?
    Tytöt haluavat kokeilla omia rajojaan. He saattavat testata, miten ympäristö reagoi heihin ja miten pojat saadaan solmuun. He opettelevat, miten oma seksuaalinen viehätysvoima toimii. Siihen sisältyy hyväksikäytön riski. Aikuinen saattaa tulkita tilanteen väärin. Tyttö ei halua seksiä, vaan ihailua kehittyvälle naisten vartalolleen. Vanhemman rooli on toppuutella pukeutumista tarvittaessa hienotunteisesti ja nuorta kunnioittaen.
  7. Pitäisikö huolestua, kun seurustelu ei kiinnosta nuorta?
    Jokainen nuori etenee omassa tahdissaan. Jos mitään ei ole tapahtunut vielä lukio- tai ammattikouluikäisenä, on hyvä miettiä nuoren elämäntilannetta muuten: onko hänellä kavereita tai harrastuksia ja omaa sisältöä elämässä. Jos huolestuttaa, tukea ja neuvoja saa ammattilaisilta.
  8. Mitä vanhemmat voivat tehdä, kun seurustelu etenee turhan nopeasti?
    Nuorilta voikin kysyä suoraan, missä mennään. Jos tuntuu, että seurustelu etenee liian nopeasti, kannattaa miettiä yhdessä perheen pelisäännöt.  Seurustelukumppaneiden vanhemmat voivat neuvotella keskenäänkin. Nuoria ei pidä jyrätä, sillä seurustelu ei ole paha asia. Oma, aikuisten kanta kannattaa silti tuoda esiin. Nuorille näytetään, että he hoppuilevat liikaa. Seurustelua voi harjoitella vielä hetken aikaa kädestä kiinni pitäenkin.
  9. Miten tukea nuorta, kun seurustelukaveri painostaa seksiin?
    Nuorelle voi selventää, että hänellä on oikeus päättää, mitä tekee ja ei tee, eikä hänen tarvitse suostua mihinkään, mihin hän ei ole valmis. Jokainen kehittyy eri tahtiin, eikä kiirettä ole. Se tieto voi nuorestakin tuntua helpotukselta. Jos vanhempi epäilee, että hänen nuortaan on painostettu tai pakotettu seksiin, asia kannattaa selvittää perusteellisesti.
  10. Mitä tehdä, kun nuorten ikäero arveluttaa?
    Suomessa aikuinen ei saa tehdä mitään seksuaalista tekoa alle 16-vuotiaalle. Jos tyttö on 15 ja poika vaikka 20, siinä rikotaan jo lakia. Kyse on eri asteella kehityksessään kulkevista nuorista ja nuoremman oikeudesta kehittyä rauhassa. Nuoren kehityksessä fysiikka kulkee edellä ja järki ja tunne-elämä perässä. Vanhempien ei tarvitse hyväksyä suurta ikäeroa. Nuorten kanssa pitää keskustella ja selittää, miksi seurustelu ei ole sopivaa. Asiasta voi neuvotella myös perheneuvolan työntekijän kanssa.

Asiantuntijana: Lääkäri Miila Halonen, Nuorten avoimet ovet, Väestöliitto.

Teksti: Jaana Laitinen, Meidän Perhe

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Seksuaaliterapeutti Marja Kihlström pitää Puhu muru -blogia vauva.fissä. Kuva: Miikka Pirinen

#metoo-kampanja on herättänyt vanhempien ahdistavat lapsuus- ja nuoruusmuistot. Mitä voimme tehdä, jotta omat lapsemme eivät joudu kohtaamaan samaa.

Kampanjan tarkoituksena on tehdä näkyväksi seksuaalisen häirinnän laajuus; se koskettaa lähes jokaista naista, ja myös useita miehiä.

Reidelle bussimatkan ajaksi laskeutuva käsi, hississä kohdattu itsensäpaljastaja, rasvaista vartalon kommentointia, kourimista tungoksessa, raiskausyrityksiä, uhkailuja, hyväksikäyttöä... Hastagilla #metoo jaetut kokemukset herättävät paitsi omat ikävät muistot, saavat vanhemman miettimään, kuinka suojella omaa lasta seksuaaliselta häirinnältä ja väkivallalta.

Opeta lasta ilmaisemaan omat rajansa

Seksuaalinen häirintä on aina ennen kaikkea toisen rajojen rikkomista, erityistason seksuaaliterapeutti (NASC) Marja Kihlström painottaa. Lapsen voi opettaa tunnistamaan omat rajansa. Se helpottaa lapsen kynnystä myös myöhemmin erottaa hyvä ja huono kosketus.

– Edes pientä lasta ei saisi koskaan pakottaa halaamaan tai istumaan sylissä, jos hän ei sellaista halua. Ei, vaikka  esimerkiksi isovanhemmat vaatisivat tai pahoittaisivat mielensä, Kihlström sanoo.

Lapsen on tärkeää itse oppia säätelemään, milloin ja kenen koskettamaksi haluaa tulla. Lapsesta voi tuntua ikävältä jokin niinkin arkinen kuin vieraan aikuisen käsi hartioilla.

– Lapsella voi olla erilaiset fyysiset rajat kuin itsellämme, ja lapsia on kuunneltava erityisen tarkkaan. Jos lapsi ei halua tulla kosketetuksi, hänen toivettaan tulee kunnioittaa, vaikka oma ajatus ei olisi missään mielessä seksuaalisesti virittynyt.

"Lapselle pitää opettaa, että kosketukseen on oltava aina lupa."

Lapselle pitää opettaa, että kosketukseen on oltava aina lupa. Ja jotta lapsi oppii myös itse kunnioittamaan toisten ihmisten rajoja, hänelle täytyy opettaa, että sääntö koskee myös häntä itseään. Vaikka olisi kuinka rakastunut päiväkotikaveriin ja haluaisi pussata tai halata, toisen rajoja ei saa ylittää ilman lupaa.

Lapsen kanssa voi puhua siitä, millainen kosketus tuntuu hyvältä ja millainen ei. Silloin lapsi oppii säätelemään, millaista kosketusta haluaa, milloin suostuu kosketukseen vain miellyttääkseen muita ja miten hallita sitä, mitä itse haluaa.

Auta tunnistamaan hyvä ja huono kosketus

Seksuaalikasvatus on yhtä tärkeää tytöille ja pojille, Marja Kihlström muistuttaa.

– Fakta on, että myös pojat kohtaavat seksuaalista häirintää. Se aiheuttaa, jos mahdollista, vielä enemmän häpeää, sillä yleinen oletus on, ettei sellaista tapahdu.

Seksuaalikasvatuksen voi aloittaa jo vauvana. Se käyaika lailla luonnostaan, kun vauvaa pidetään hellästi sylissä ja häntä kosketetaan rakastavasti. Taaperoa voi jo opettaa nimeämään eri ruuminosia. Tärkeää on, että perheessä ei ole kiellettyjä sanoja tai kysymyksiä liittyen seksuaalisuuteen tai vaikkapa sukupuolielimiin.

– Pimppi on pimppi eikä etupeppu. Ja siitä voi puhua yhtä arkisesti kuin kainalosta tai vatsasta. Jos kehonosiin liittyy vanhemmalla häpeää tai estoja, hän välittää ne hyvin helposti lapselle äänensävyissä tai puhumattomuutena, ja lapsi oppii, että omassa vartalossa on paikkoja, jotka ovat hävettäviä, toisarvoisia.

Hieman isommalle lapselle voi opettaa uikkarisäännön: Uimapuvun rajaavat alueet ovat lapsen omia alueita, joihin muut eivät saa koskea, lukuun ottamatta vanhempia tai muita aikusia hoivatarkoituksessa.

Harjoitelkaa avunpyytämistä

Kun lapsi alkaa liikkua yksin, pitää seksuaalisen häirinnän käsitettä avata hieman enemmän. Lapsen kanssa voi jutella myös siitä, mitä tehdä, jos joku lähestyy tavalla, joka ei itsestä tunnu hyvältä.

– Harjoitelkaa ein sanomista ja avunpyytämistä. Jos lapsi sanoo kovaan ääneen ”tuo ei tunnu kivalta”, sen pitäisi herättää myös ympärillä olevat aikuiset. Lapsen kanssa voi myös sopia, että aikuinen soittaa heti saatuaan tietynlaisen tekstiviestin.

"Lapsen on hyvä ymmärtää, että lamaantuminen ei tarkoita, että hän olisi suostunut tekoihin, antanut häirikölle luvan."

Lapselle voi puhua myös lamaantumisen tunteesta. Jos joku ylittää omat rajat yllättäen tai hyvin röyhkeästi, aikuinenkin voi lamaantua niin, ettei pystykään toimimaan tai sanomaan mitään. Lapsen on hyvä ymmärtää, että lamaantuminen ei tarkoita, että hän olisi suostunut tekoihin, antanut häirikölle luvan. Lamaantumiseen tunteeseenkin voi harjoitella keinoja selviytyä, kuten vaikka napakka ein huutaminen tai edellä mainittu tekstiviesti vanhemmalle.

Rakasta, arvosta, ota vakavasti

Aikuinen ei saisi koskaan väheksyä tai sivuuttaa, jos lapsi kertoo kokeneensa epämiellyttävän kohtaamisen – ei, vaikka kyseessä olisi perheen tuttu aikuinen.

– Se saattaa olla vanhemmalta vain yksi ”no, älä nyt, sehän on sinun oma setäsi” -kommentti, joka sulkee lapsen suun vuosiksi eteenpäin ja saa lapsen ajattelemaan, että hän toimi tilanteessa jotenkin väärin, häirintä olikin hänen syytään.

Aikuisilta unohtuu, että seksuaalinen häirintä on paljon muutakin kuin käsi housuissa tai rinnan puristus. Se voi olla ohi menevä läpsäytys takapuolelle, härskejä puheita, tai vaikka esiteini-ikäisten kömpelö kopelointiyritys luokkakaveria kohtaan. Vaikka tapahtunut ei aikuisesta tuntuisi vakavalta, lapsen tunne täytyy ottaa vakavasti ja siihen on puututtava.

"Kelpaamattomuuden ja rakkaudettomuuden tunne häivyttää lapsen kykyä tunnistaa omat rajansa ja kunniottaa muiden rajoja."

Vaikka me vanhemmat tekisimme kaikkemme suojellaksemme lasta seksuaaliselta häirinnältä ja kasvattaaksemme lapsistamme aikuisia, jotka osaisivat kunnioittaa toisen rajoja, me emme aina voi vaikuttaa siihen, minkälaista seksuaalikasvatusta lapsemme saavat muualta. Lapsen käsitykseen omista ja toisten rajoista vaikuttavat aina myös päivähoito, koulu, ystävät ja vaikkapa ystävien vanhemmat.

– Paras lääke seksuaalikasvatuksen rinnalla seksuaalista häirintää vastaan on, että lapsi kokee olevansa rakastettu ja arvostettu.

Rakkaudessa kylpevä ihminen todennäköisesti arvostaa myös muiden rajoja. Kelpaamattomuuden ja rakkaudettomuuden tunne häivyttää lapsen kykyä tunnistaa omat rajansa ja kunniottaa muiden rajoja. Silloin lapsi saattaa etsiä hyväksyntää väärilläkin tavoilla ja alistuu helpommin häirinnälle.

Puhu muru
Seuraa 
Liittynyt9.10.2015

Miten voit suojella lastasi seksuaaliselta häirinnältä – asiantuntija neuvoo

Olet aivan oikeassa MeToo, että uikkarisäännön lisäksi olisi hyvä puhua kaikenlaisesta koskemattomuudesta liittyen halaamiseen, suuteluun, käden laittoon reidelle, pyllylle, rinnalle. Asiat olisi tärkeää osaa selittää ikätasoon sopivalla tavalla ja vastata lapsen kysymyksiin. Nuo ohjeesi, ettei kaikille tarvitse olla kohtelias, ja karkuun lähtemisestä, vanhemmille ja /tai poliisille soitosta myöskin. Lapselle ja nuorelle on tärkeää painottaa uudelleen ja uudelleen, että kerrothan vanhemmille,...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Yhteyksiä muodostumassa. Ruudun äärellä voi oppia paljon, mutta muuta elämää se ei saa korvata. Kuva: iStockphoto

Ihmissuhteet ja liikunta kehittävät lapsen aivoja. Aivotutkija kertoo, miten älylaitteet ja ruutuaika niihin vaikuttavat.

Mikä on aivojen kannalta hyvää ruutuaikaa?

Hyvä ruutuaika on sellaista, joka ei vie aikaa liikunnalta ja sosiaaliselta kanssakäymiseltä. Ruutuajan käsite on hankala, sillä kaikki riippuu siitä, mitä lapsi laitteella tekee. Katsooko hän ohjelmaa, joka on kielletty alle 12-vuotiailta vai pelaako hän oppimispeliä? Pelaaminen kehittää kognitiivisia toimintoja, mutta voi olla kiihdyttävää. Siksi se ei välttämättä kannata iltaisin. Passiivinen katsominen taas ei kehitä ongelmaratkaisua, mutta viihdyttää.

Suomessa virallisia ruutuaikasuosituksia ei ole. Esimerkiksi Yhdysvalloissa alle kaksivuotiaille ei suositella laitteiden käyttöä ollenkaan muuten kuin vanhemman seurassa. Alle kaksivuotiaille laitteiden käyttämisestä ei ole todettu olevan hyötyä. Pahimmillaan käyttö voi viivästyttää puheen kehitystä, jos se on pois kasvokkaiselta vuorovaikutukselta. 2–5-vuotiailla sopiva aika voisi jäädä tuntiin päivässä.

Voiko lapselle antaa tabletin eteen, kun hän on tylsistynyt?

Laitetta ei pidä käyttää kasvatuskeinona tai lääkkeenä hankaliin tilanteisiin. Kun lapsen aivojen etuotsalohkot eivät ole tarpeeksi kehittyneet, hän tarvitsee tunteiden säätelyyn aikuisen apua. Jos aikuinen lykkää eteen tabletin, itsesäätelykeinot eivät pääse samalla tavalla kehittymään. Pahimmillaan lapsi ei opi itsesäätelyä eikä käsittelemään tunteitaan.

Hetki lastenohjelman parissa ei mädätä lapsen aivoja, mutta ei siitä välttämättä ole hyötyäkään.

Arjessa tulee toki eteen tilanteita, jolloin aikuisesta tuntuu, että pää räjähtää. Silloin on ihan ok antaa lapsen vaikkapa viettää hetki vaikka lastenohjelman parissa. Se ei mädätä lapsen aivoja, mutta ei siitä ole välttämättä hyötyäkään.

Milloin laitteiden käyttöön pitää puuttua?

Silloin, jos koulunkäynti alkaa kärsiä, lapsi ei liiku tai hän ei enää näe kavereitaan kasvotusten.

Murrosikäisen aivot ovat voimakkaassa kehitysvaiheessa, joten hän tarvitsee unta. Laitteiden käyttö ennen nukahtamista todennäköisesti lyhentää unta ja huonontaa sen laatua. Kun nukahtaminen viivästyy, huonosti nukkuvan nuoren aivomassa otsalohkoissa hiljalleen vähenee, ja se heikentää hänen päättely- ja ongelmanratkaisukykyään.

Laitteet kannattaa sulkea viimeistään tuntia ennen uniaikaa.

Laiteet kannattaa sulkea viimeistään tuntia ennen uni­aikaa, että aivot pääsevät valmistautumaan nukahtamista varten muun muassa erittämällä melatoniinia.

Vaikuttaako aivoihin se, jos lapsi kirjoittaa vain koneella?

Aivot eivät surkastu, vaikka ei ikinä kirjoittaisi käsin. Käsillä tekeminen on kuitenkin todella tärkeää. Se aktivoi kehon liikkeeseen liittyviä hermoyhteyksiä aivoissa ja jumppaa aivoja aivan eri tavalla kuin koneiden käyttäminen.

Lapset oppivat kirjoittamaan nopeammin käsin kuin koneella. 

On todettu, että lapset oppivat kirjoittamaan paljon nopeammin käsin kuin laitteilla. Käsinkirjoitetut muistiinpanot jäävät aikuisillakin mieleen paremmin. Eräässä tutkimuksessa todettiin, että 4.–6.-luokkalaiset kirjoittivat täydellisempiä lauseita käsin kuin koneella.

Miten muuten lapsen aivojen kehitystä voi tukea?

Aktiivisuus ja uteliaisuus kehittävät aivoja. Tutkittua merkitystä on liikunnalla, musiikilla sekä kasvokkaisella vuorovaikutuksella erityisesti silloin, kun lapsi on pieni. Hyvä ruoka on tärkeää. Se sisältää hiilihydraatteja, joita aivot käyttävät pääasiallisena polttoaineenaan, sekä aivoille elintärkeitä hyviä rasvoja, joita saa esimerkiksi rasvaisesta kalasta sekä pähkinöistä.

Liikunta edistää uusien hermoyhteyksien syntymistä.

Liikunta saattaa lisätä pienten hiussuonien määrää, jolloin aivot saavat enemmän happea. Se edistää myös kasvuhormonin erittymistä ja siten uusien hermoyhteyksien syntymistä. Nuorena harrastettu liikunta on yhteydessä menestykseen kognitiivisia taitoja mittaavissa testeissä vielä aikuisenakin.

Asiantuntijana aivotutkija, psykologi Mona Moisala.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.