Laite tai ruutu on vain väline. Merkityksellisempää on se, mitä lapsi tuon ruudun välityksellä aikuisen tukemana saa, Satu Irisvik ja Jenni Utriainen painottavat.

Mistään muusta vanhemmuuteen liittyvästä asiasta ei puhuta samaan sävyyn kuin teknologiasta, peleistä ja sovelluksista: Paheksutaan, pelätään eikä olla kiinnostuneita. Vanhemmilla on jostain syystä juuri teknologiaan liittyvässä kasvatuksessa lupa nostaa kädet pystyyn ja sanoa, ettei kiinnosta, en osaa. 

Näin kasvatat diginatiivin -kirjan kirjoittajat Satu Irisvik ja Jenni Utriainen muistuttavat, ettei lasta kannata aliarvioida. Hänet kannattaa ottaa mukaan miettimään yhdessä, miksi jokin peli on sopiva –  tai miksi tätä sovellusta ei kannata ostaa. Aikuisen tehtävä on toimia positiivisena esimerkkinä teknologian käyttäjänä.

– Keskustelemmehan me muistakin hankinnoista lapsen kanssa. Selitämme, miksi lapsi ei tarvitse viittätoista barbia tai miksi aikuinen ei osta lelua, joka on kallis ja rikkoutuu helposti.  

Kun vanhempi on kiinnostunut, testaa ja tutkii sovelluksia ja pelejä yhdessä lapsen kanssa, myös lapsi oppii määrittämään, mikä on hyvä ja turvallinen peli.

Satu Irisvikin ja Jenni Utriaisen mukaan lapsen on tärkeää luoda hyvä digisuhde mahdollisimman aikaisin.

Hyppää teknologiakelkkaan lapsen ollessa pieni – pääset helpommalla

Satu Irisvikin ja Jenni Utriaisen mukaan lapsen on tärkeää luoda hyvä digisuhde mahdollisimman aikaisin. Teknologia on lastemme arkea heidän aikuistuessaan. Kasvattajien tehtävänä on antaa lapsille tukevat eväät, jotta koko ajan kasvava some-, digi- ja pelitarjonta ei sokeuta. Lapselle olisi tärkeää oppia luovimaan itsenäisesti tulevaisuuden digiviidakossa ja ymmärtää milloin, missä ja mitä voi pelata.

– Unohdamme, ettei ruutu itsessään ole pahasta, mutta käyttökulttuureja on monenlaisia, Jenni Utriainen huomauttaa.

Jo muutaman kuukauden ikäiselle lapselle on suunnattu sovelluksia, ja niiden käyttöliittymät ovat usein yksinkertaisia. Silloin sekin vanhempi, joka ajattelee, ettei osaa tai ole kiinnostunut, voi helposti tutustua sovellukseen. 

Unohdamme, että ei ruutu itsessään ole pahasta, mutta käyttökulttuureja on monenlaisia.

Jos vanhempi havahtuu lapsen ollessa kolmetoista, pohtimaan, mitä lapsi ruudun kanssa oikein puuhailee, voi se olla liian myöhäistä. Vastassa on paljon terminologiaa ja monimutkaisia maailmoja, joiden turvallisuutta tai sisältöä voi vanhemman olla vaikeaa selvittää. Tässä vaiheessa kyytiin hyppääminen tuntuu aivan varmasti vieraalta.

– Lapset ovat usein todella paljon taitavampia peli- ja sovellusmaailmoissa kuin me. Eivätkä murrosikäiset ehkä halua jakaa omaa ruudunsisäistä maailmaansa vanhemman kanssa, jos siihen ei ole kehittynyt rutiinia pienestä lähtien, Satu Irisvik sanoo.

Näin otat lapsen netinkäytön haltuun:

1. Ole tietoinen, missä kaikissa sovelluksissa lapsella on profiili. Tutustu uusiin soveluksiin ensin luomalla sinne oma profiili. Jos facebook, instagram, pinterest, whatsapp, snapchat tai musically eivät ole tuttuja, googlaa.

2. Pysy ajan tasalla, mitä blogeja, tubettajia tai vlogeja lapsesi seuraa, kenen kanssa hänellä on whatsapp-ryhmiä ja tunteeko hän seuraajansa tai kaverinsa sosiaalisissa medioissa.

3. Tunne lapsesi pelaamat pelit. Istu vaikka vieressä, kun lapsi pelaa, jos haluat olla varma pelien sisällöstä – se voi olla myös hauskaa yhdessä tekemistä. Tarkasta aika ajoin kuvakkeet lapsesi kännykästä.

4. Ole kiinnostunut: Mitä teet, kenen kanssa, miksi ja miten? Myös erilaiset seurantaohjelmat, kuten ScreenTime, voivat auttaa pysymän kärryillä, missä lapsesi seikkailee.

Juttua varten on haastateltu Kuinka kasvattaa diginatiivi -kirjan kirjoittajia Satu Irisvikiä ja Jenni Utriaista. Juttuun on lainattu vinkkejä kirjasta Näin kasvatat diginatiivin.