Joskus tutista luopuminen raastaa koko perhettä.

Miten lapsen saa luopumaan tutista? Minkä ikäisenä tutinkäyttö pitää lopettaa?

– Hammashoitajat suosittelevat, että tutinkäyttö lopetettaisiin kokonaan kaksivuotiaana. Pitkään käytettynä tutti aiheuttaa hampaissa purentavirheitä ja ohjaa leukojen kasvua epäedulliseen suuntaan, sanoo perheneuvolapsykologi Jenni Leinonen?

Sitä ennenkin on hyvä kiinnittää huomiota, missä tilanteissa lapsi syö tuttia. Onko se lapsen suussa tavan vuoksi? Tuleeko tutti annettua lapselle sen vuoksi, että itse haluaisi rauhallisen hetken?

Tutti, uniriepu tai -lelu ovat lohdukkeita, jotka tuovat lapselle turvallisuuden tunteen. Ne symboloivat isän ja äidin hoivaa ja hellyyttä. Tutin avulla lapsi pystyy rauhoittamaan itsensä poikkeuksellisissa tilanteissa, kuten sairaana. Omaan sänkyyn nukahtaminen on tyypillinen itsenäisyyttä vaativa tilanne, jossa tutti tuo lohdutusta.

Leinonen puhuu tutista myös transitionaaliobjektina, ”kävelykeppinä” kohti itsenäisyyttä.
Kaikki lapset eivät turvaudu vain tuttiin. Jollekin on ehdottoman tärkeää uniriepu tai peitto, kun taas toinen tarttuu peukaloon tai tuttiin. Joku haluaa nämä kaikki.

Oravavauvat vai roskakori?

Tutista ei kannata luopua hätiköiden. Vanhempien on tärkeä miettiä omia voimavaroja ja asennoitua siihen, että muutos tarkoittaa todennäköisesti unettomia öitä tai itkuista lasta. Lapsi tarvitsee vanhemman tukea muutoksessa, ja esimerkiksi iltaisin hänelle kannattaa antaa paljon aikaa ja lohdutusta paijauksin ja lauluin.

– On tärkeää, ettei elämässä tapahdu samaan aikaa muita muutoksia, kun tutista luovutaan. Arki menee hetkeksi raiteiltaan, kun perheeseen syntyy sisar, perhe muuttaa tai lapsi aloittaa päivähoidon, eikä silloin voi vaatia lapselta muuta, Leinonen muistuttaa.

– Muutokseen on hyvä valmistaa lasta hyvissä ajoin. Asiasta jutellaan esimerkiksi tulevan tutinluovutuspaikan äärellä. Kaksivuotias ymmärtää yleensä jo hyvin, mitä ”loppu” tai ”pois” tarkoittavat, mikäli näitä sanoja on käytetty muissa arjen tilanteissa. Lapsen on tärkeä olla myös itse luovutustilanteessa mukana, jolloin sanat konkretisoituvat.

Vanhemmat kertovat usein, miten helppoa luopuminen on, kun lapselle kertoo tarinaa oravavauvoista, linnunpoikasista tai pupuista, jotka tarvitsevat tutin. Leinonen sanoo, ettei lapsen kannalta ole väliä, viedäänkö tutti eläinvauvoille tai keijuille vai onko tutti jonain aamuna vain niin loppu, että se laitetaan yhdessä roskakoriin.

Järjestä juhlat

Kun tutti on poissa, on syytä juhlia ja iloita tutitonta aikaa.

– Myönteinen huomio motivoi aina lasta parhaiten, ja esimerkiksi kynttiläjuhla aamupuurolla ensimmäisen tutittoman yön jälkeen tekee luopumisesta mielekkäämpää. Lasta on hyvä myös kehua, kuinka hienosti hän on pärjännyt yön yli, vaikka heräilyjä olisi ollutkin, Leinonen toteaa.

Luopumisen jälkeen lapsi oppii vähitellen itse rauhoittamaan itseään. Häntä voi tukea käyttämään tutin tilalla jotain muuta esinettä, joka on muodoltaan ja tuoksultaan tuttu ja turvallinen.
Rakkaan unilelun käyttöä ei ole Leinosen mukaan tarpeen rajoittaa koskaan.

– Isompikin lapsi saa turvata sellaiseen!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.