Onko koti kaaoksessa, tai - vielä pahempaa - tuhottu, murkun yksinäisen viikonlopun jäljiltä? Nuoren yksinäisille viikonlopuille on sovittava tarkat pelisäännöt.

Nuoren yksinäisille viikonlopuille on sovittava tarkat pelisäännöt.

 

- Vain vanhempi itse voi määritellä, koska oma nuori on valmis vastuuseen valmis ja pärjää yksin, sanoo terveydenhoitaja, seksuaalineuvoja Tuulia Aho Väestöliiton Nuorten Avoimet Ovet -hankkeesta.

- Samanikäisistä nuorista joku voi olla hyvinkin kypsä, toinen taas täysin kykenemätön selviämään yksin kotona. Nyrkkisääntönä sanoisin, että jos nuoren yksin jättäminen vielä kovasti epäilyttää, se ei ole vielä ajankohtaista.

Tietyt taidot täytyy yksin kotiin jäävällä nuorella olla. Oman itsen sekä kodin hoito täytyy olla hallussa. Nuoren pitää osata kantaa vastuu omasta syömisestään, peseytymisestään ja nukkumisestaan. Kodin turva-asiat aina paloturvallisuudesta siihen, mitä tehdä ovelle ilmestyville vieraille ihmisille pitää olla selvillä.

 

Harjoitellaan

Aho suosittelee yksinoloa harjoiteltavan aluksi pienissä pätkissä. Ei ole hyvä, että vanhemmat lähtevät heti ensimmäisellä kerralla päiväkausiksi satojen kilometrien päähän.

Parempi olisi harjoitella päivä kerrallaan niin, että vanhemmat pysyttelisivät lähistöllä, ja voivat tulla tarvittaessa hätiin.

Vaikka kriteerit yksin pärjäävälle nuorelle ovatkin yksilölliset, alaikärajoja on olemassa. Nuoren jättämistä yksin koko viikonlopun ajaksi voi alkaa harkita Ahon mukaan ylipäätään vasta viidentoista vuoden paikkeilla.

- Joskus neljätoistavuotiaskin on niin pieni, että hänelle voi tulla konkreettisesti äitiä ikävä. Kaksitoistavuotiaan tai sitä nuoremman yksin jättöä en suosittele missään nimessä.

- Tietysti asiaan jonkin verran vaikuttaa se, onko lähiympäristössä muita turvallisia aikuisia, jotka nuori saa hätiin heti, jos tapahtuu jotain häntä huolestuttavaa.

 

Joustetaan

Siinä vaiheessa, kun nuorta ei vielä voi jättää yksin kotiin, tarvitaan mökkeilypolitiikassa joustoja puolin ja toisin.

Aivan joka viikonloppu vanhempien ei kannata mökille suunnistaa, vaan yrittää ymmärtää kaverien seuraan haluavaa nuorta. Vastaavasti nuorelta on oikeus vaatia välillä mökille lähtöjä ilman raivareita.

- Kokonaan nuoren ehdoilla ei kannata ruveta menemään, mutta nuorelle tärkeitä asioitakin on syytä kunnioittaa, Aho toteaa, ja muistuttaa, että monella meistä on loppujen lopuksi hyviä muistoja siitä, millaista mökillä oli olla vielä teini-iässäkin olla.

- Vaikka nuori sinne pakotettiin, se onkin ollut hyvä juttu ja mökistä on tullut tuttu ja kiva paikka.

Jos ja kun nuori jää yksin viikonlopuksi, millaiset pelisäännöt hänellä tulisi olla? Jokaisen vanhemman kauhukuvissa siintävät kotibileet, joissa omaa kotia on hajotettu ja sotkettu urakalla.

Aho ymmärtää vanhempia, jotka kieltävät periaatteellisesti kotibileiden pidon, mutta korostaa myös, että nuorelle on hyvä antaa luottamusta ja vastuuta asioista. Jos teinit toilailevat, on hyvä muistaa, että alle 18-vuotiaan tekosista ovat lopulta vastuussa hänen omat vanhempansa.

 

Sovitaan

Jos nuori jo seurustelee, monta vanhempaa epäilyttää jättää kotia nuorenparin koko viikonlopun kutupaikaksi.

- Tässä kannattaa muistaa, että seksiä nuoret voivat aivan samalla tavalla harrastaa päiväsaikaankin. Ja yhdessä nukkuminen ei kaikilla nuorilla väistämättä johda seksin harrastamiseen.

On tärkeää, että vanhemmat tuntevat seurustelukumppanin ja nuorten kanssa sovitaan pelisäännöistä.

Aho muistuttaa, että nuoren pärjääminen yksin kotona ei ole mikään lopullinen "olenko onnistunut vanhempana"-testi.

Takaiskuja ja epäonnistumisia sattuu nuorille. Jos sääntöjä selvästi rikotaan, niihin on syytä olla sovittuna sanktiot etukäteen. Kun törttöilyt on sovitettu, luottamus pitää antaa nuorelle takaisin.

Teksti: Marikka Bergman, Meidän Perhe

 

Yksin kotona - murkun muistilista
  • muista sammuttaa kahvinkeitin ja keittolevyt
  • älä polta kynttilöitä tai suitsukkeita
  • mieti etukäteen, miten sammutat mahdollisen tulipalon
  • muista suihkut ja syömiset, vaikkei äiti olekaan vahtimassa, äläkä kuku koko yötä valveilla
  • harkitse tarkkaan, ketä päästät kylään

 Lue myös artikkelit: Murrosikäinen lomailee ja Murrosikä & seksuaalisuus

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Yhteyksiä muodostumassa. Ruudun äärellä voi oppia paljon, mutta muuta elämää se ei saa korvata. Kuva: iStockphoto

Ihmissuhteet ja liikunta kehittävät lapsen aivoja. Aivotutkija kertoo, miten älylaitteet ja ruutuaika niihin vaikuttavat.

Mikä on aivojen kannalta hyvää ruutuaikaa?

Hyvä ruutuaika on sellaista, joka ei vie aikaa liikunnalta ja sosiaaliselta kanssakäymiseltä. Ruutuajan käsite on hankala, sillä kaikki riippuu siitä, mitä lapsi laitteella tekee. Katsooko hän ohjelmaa, joka on kielletty alle 12-vuotiailta vai pelaako hän oppimispeliä? Pelaaminen kehittää kognitiivisia toimintoja, mutta voi olla kiihdyttävää. Siksi se ei välttämättä kannata iltaisin. Passiivinen katsominen taas ei kehitä ongelmaratkaisua, mutta viihdyttää.

Suomessa virallisia ruutuaikasuosituksia ei ole. Esimerkiksi Yhdysvalloissa alle kaksivuotiaille ei suositella laitteiden käyttöä ollenkaan muuten kuin vanhemman seurassa. Alle kaksivuotiaille laitteiden käyttämisestä ei ole todettu olevan hyötyä. Pahimmillaan käyttö voi viivästyttää puheen kehitystä, jos se on pois kasvokkaiselta vuorovaikutukselta. 2–5-vuotiailla sopiva aika voisi jäädä tuntiin päivässä.

Voiko lapselle antaa tabletin eteen, kun hän on tylsistynyt?

Laitetta ei pidä käyttää kasvatuskeinona tai lääkkeenä hankaliin tilanteisiin. Kun lapsen aivojen etuotsalohkot eivät ole tarpeeksi kehittyneet, hän tarvitsee tunteiden säätelyyn aikuisen apua. Jos aikuinen lykkää eteen tabletin, itsesäätelykeinot eivät pääse samalla tavalla kehittymään. Pahimmillaan lapsi ei opi itsesäätelyä eikä käsittelemään tunteitaan.

Hetki lastenohjelman parissa ei mädätä lapsen aivoja, mutta ei siitä välttämättä ole hyötyäkään.

Arjessa tulee toki eteen tilanteita, jolloin aikuisesta tuntuu, että pää räjähtää. Silloin on ihan ok antaa lapsen vaikkapa viettää hetki vaikka lastenohjelman parissa. Se ei mädätä lapsen aivoja, mutta ei siitä ole välttämättä hyötyäkään.

Milloin laitteiden käyttöön pitää puuttua?

Silloin, jos koulunkäynti alkaa kärsiä, lapsi ei liiku tai hän ei enää näe kavereitaan kasvotusten.

Murrosikäisen aivot ovat voimakkaassa kehitysvaiheessa, joten hän tarvitsee unta. Laitteiden käyttö ennen nukahtamista todennäköisesti lyhentää unta ja huonontaa sen laatua. Kun nukahtaminen viivästyy, huonosti nukkuvan nuoren aivomassa otsalohkoissa hiljalleen vähenee, ja se heikentää hänen päättely- ja ongelmanratkaisukykyään.

Laitteet kannattaa sulkea viimeistään tuntia ennen uniaikaa.

Laiteet kannattaa sulkea viimeistään tuntia ennen uni­aikaa, että aivot pääsevät valmistautumaan nukahtamista varten muun muassa erittämällä melatoniinia.

Vaikuttaako aivoihin se, jos lapsi kirjoittaa vain koneella?

Aivot eivät surkastu, vaikka ei ikinä kirjoittaisi käsin. Käsillä tekeminen on kuitenkin todella tärkeää. Se aktivoi kehon liikkeeseen liittyviä hermoyhteyksiä aivoissa ja jumppaa aivoja aivan eri tavalla kuin koneiden käyttäminen.

Lapset oppivat kirjoittamaan nopeammin käsin kuin koneella. 

On todettu, että lapset oppivat kirjoittamaan paljon nopeammin käsin kuin laitteilla. Käsinkirjoitetut muistiinpanot jäävät aikuisillakin mieleen paremmin. Eräässä tutkimuksessa todettiin, että 4.–6.-luokkalaiset kirjoittivat täydellisempiä lauseita käsin kuin koneella.

Miten muuten lapsen aivojen kehitystä voi tukea?

Aktiivisuus ja uteliaisuus kehittävät aivoja. Tutkittua merkitystä on liikunnalla, musiikilla sekä kasvokkaisella vuorovaikutuksella erityisesti silloin, kun lapsi on pieni. Hyvä ruoka on tärkeää. Se sisältää hiilihydraatteja, joita aivot käyttävät pääasiallisena polttoaineenaan, sekä aivoille elintärkeitä hyviä rasvoja, joita saa esimerkiksi rasvaisesta kalasta sekä pähkinöistä.

Liikunta edistää uusien hermoyhteyksien syntymistä.

Liikunta saattaa lisätä pienten hiussuonien määrää, jolloin aivot saavat enemmän happea. Se edistää myös kasvuhormonin erittymistä ja siten uusien hermoyhteyksien syntymistä. Nuorena harrastettu liikunta on yhteydessä menestykseen kognitiivisia taitoja mittaavissa testeissä vielä aikuisenakin.

Asiantuntijana aivotutkija, psykologi Mona Moisala.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Jokaisella on oikeus surra tapaa, jolla on vanhemmaksi tullut. Se jättää aina jälkensä, miettii psykologi Leea Mattila.  Kuva: Niki Strbian.

Lapsettomuudesta kärsivä kaipaa tukea, ei neuvoja.

Lapsitoiveeseen kiteytyy usein oman itsen jatkuvuus ja elämän merkitykselliseksi kokeminen. Kun lasta ei ala kuulua, mieleen puskee nöyryytys, pettymys, häpeä, ahdinko ja syyllisyys. Lapsiperheiden kohtaaminen saattaa herättää kateutta, parisuhde kuormittuu surusta, ja hedelmättömyyshoidosta johtuva taloudellinen paine kuristaa.

Voit sanoa: “Olen pahoillani puolestasi. Jos haluat, kuuntelen sinua”.

Sosiaalinen tuki on ratkaisevan tärkeää kriisin keskellä. Lapsettomuutta kommentoivalta kaivataan sensitiivisyyttä. Voit sanoa: “Olen pahoillani puolestasi. Jos haluat, kuuntelen sinua”.

Toisinaan hedelmöityshoidoilla raskaaksi tullut synnyttää biologisesti toisen soluista kasvaneen lapsen. Lapsettomuuden voi katkaista myös adoptio- tai sijaislapsi. Vanhemmuus on onneksi ensisijaisesti sosiaalinen ja tunnesuhde. Silti jokaisella on oikeus surra tapaa, jolla on vanhemmaksi tullut. Se jättää aina jälkensä.  

Seuraavat huomautukset kannattaa jättää väliin, kun keskustelet lapsettoman kanssa:

1.”Mun kaverin naapuri on kanssa ollut hoidoissa, ja se on tooosi rankkaa. Tiedän, seurasin sivusta. Että teille on tulossa kyllä rankkaa.” 

Lapsettomuushoitoihin hakeutuva ei todellakaan halua kuulla manailuja siitä, miten rankkaa se tulee olemaan. Hän osaa tiedostaa asian itsekin. Myötätuntoinen katse tai halaus toimii paremmin.

2. “Mun kummin kaima yritti kanssa lasta, mutta sitten ne lakkas stressaamasta ja kävi lomalla, ja nyt niillä on luomulapsi.”

Ihmeitä sattuu ja stressi on varmasti vihollinen, mutta sitä ei kuitenkaan saa kytkettyä pois päältä vipua vääntämällä. Useimmille lapsettomuus on syvä, hyvin yksityinen kriisi. Sitä ei saa vähätellä.

Useimmille lapsettomuus on syvä, hyvin yksityinen kriisi. Sitä ei saa vähätellä.

3. “Ai haluutte lapsen? Ota meidän lapsi viikonlopuksi, niin katsotaan sitten, haluatko enää lasta.”

Tämä on todellinen oksennus lapsettoman niskaan. Kamalinta ja mitätöivintä, mitä voi sanoa. Sensuroi vitsi omasta valikoimastasi.

4. “Hankkikaa koira!”

Karvaiset lemmikit ovat monelle äärimmäisen rakkaita, mutta lasta toivovalle ne eivät voi korvata ihmisen paikkaa.

5. "Jos sä oot raskaana?" 

Tämä saattaa olla kaikkein ärsyttävin heitto naiselle, kun hänellä on pahoinvointia tai päänsärkyä. Kommentin kuuleminen voi tehdä surulliseksi tai todella vihaiseksi. Oireet ovat suuremmalla todennäköisyydellä kuukautisoireita. Kuukautisten alkaminen muistuttaa lapsetonta hänen hartaiten toivomansa asian epäonnistumisesta – ja sitten joku vielä heittää sen vitsiksi. 

Psykologi Leea Mattila toimii asiantuntijana Toisenlaiset äidit -ohjelmassa. Hän syventää vauva.fi-kolumnissaan kunkin viikon aihetta.

Vierailija

5 asiaa, joita ei kannata sanoa lapsettomuudesta kärsivälle

Vierailija][quote=Vierailija kirjoitti: Itsellä lähipiirissä useampia 40 kymppisiä pareja jotka pitkään yhdessä olleet ja ikinä ei ole edes tullut mieleen kysyä tai puuttua heidän lapsettomuuteensa. Itse kertovat jos sille tarvetta, sillä miten se meille edes kuuluu kysellä. Olin 27v ensimmäisen lapsen syntyessä ja kyllä monta kertaa pahoitin mieleni lapsi kyselystä ja toisen lapsen tein 10v myöhemmin ja siinäkin välissä niitä ikäviä sai kuulla. Ja nyt lapset aikuisia ja naapurin ihminen vielä...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.