Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Missä vika, kun lapsi puhuu jatkuvasti ikävästi vanhemmilleen?

Älä tule siihen sössöttään! Poika kivahtaa isoon ääneen jäähallin pukukopissa, kun hoputan häntä suihkuun. Toiset vanhemmat katsovat ohi eivätkä sano mitään. Voin kuvitella, mitä he ajattelevat.

Tällä äidillä ei ole otetta lapseensa. Lapsi saa hyppiä äidin nenille.

6 syytä, miksi lapsi tiuskii

 1. Lapsi aistii vanhemman epävarmuuden
– Lapset osaavat lukea hyvin taitavasti vanhemman sanatonta viestintää, ja he kyllä huomaavat, missä ja milloin vanhempi tuntee olonsa epävarmaksi, psykoterapeutti Katri Kanninen selittää poikani käytöstä.

– Kun vanhempaa nolottaa ja hän perääntyy tiuskivan lapsen edessä, lapsen ikävästä puhetyylistä tulee helposti tapa.

Totta. En ole lainkaan elementissäni jäähallilla ja lapsi vaistoaa sen. Isälleen hän ei tiuski jääkiekkoharjoituksissa, eikä minullekaan muualla.

2. Valta on annettu lapselle

Mutta entä jos lapsi tiuskii ja töksäyttelee toistuvasti ja kaikille: omille vanhemmille, kavereille ja kavereiden vanhemmille?

– Silloin kannattaa miettiä, kenellä perheessä on valta. Päällisin puolin voi näyttää siltä, että valta on vanhemmilla ja että lapselle on opetettu hyvää ja reilua käytöstä toisia kohtaan. Mutta perheen sisäisessä ilmapiirissä voi olla jokin ongelma. Vanhemmat eivät ehkä kestä riitelyä lapsen kanssa, vaan antavat hänelle usein periksi, Kanninen sanoo.

– Kannattaa miettiä, mitä hyötyä lapselle on ikävästä puhetyylistä. Hän on saattanut oppia, että tiuskiminen on tehokas ja toimiva tapa saada valtaa.

3. Perheessä on tapana tiuskia

Lapsen tiuskiminen voi johtua myös siitä, että vanhemmat tiuskivat jatkuvasti toisilleen ja lapsi luulee sen olevan ihan tavallista, hyväksyttävää käyttäytymistä.

– Jos ikävästä puhetyylistä on tullut lapselle pysyvä tapa, hänelle kannattaa selittää rauhassa, kasvotusten, ilman huutoa ja ärtymystä, miten paha mieli tuollaisesta käytöksestä tulee ja miten toivot hänen käyttäytyvän jatkossa.

4. Lapsi on väsynyt

Lapsen epäystävälliseen puhetyyliin voi olla syynä sekin, että lapsi on väsynyt, nälkäinen tai stressaantunut.

5. Vanhemmat vaativat liikaa

– Jos vanhemmat ovat hyvin vaativia, tiuskiminen voi olla tervettä rajanvetoa lapsen puolelta. Lapsi viestittää, että älä vaadi minulta kohtuuttomia, anna minulle omaa rauhaa ja tilaa. Pysy poissa, tämä on minun reviirini ja pärjään täällä jo ilman sinua.

6. Lapsi testaa, mitä saa sanoa, mitä ei

Monet lapset testaavat kaveripiiristään poimimiaan käytösmalleja kotona: voiko meidän isälle ja äidille puhua tähän tyyliin? Vanhemman tehtävä on tehdä selväksi, että ei voi.

Miten eroon tiuskimisesta?

Lapsen kanssa voi aloittaa keskustelun kysymällä, millainen olo hänellä oli tilanteessa, jossa hän turvautui ikävään sävyyn. Oliko nälkä, väsyttikö? Oliko hän kuullut jonkun muun puhuvan vanhemmilleen tuolla tavalla? Sopikaa yhdessä, miten vastaavissa tilanteissa pyritään käyttäytymään.

– Jos tiuskiminen jatkuu jatkumistaan, lapselle täytyy sanoa välittömästi, että nyt riittää, noin ei puhuta. Mitä pitempään tiuskiminen saa jatkua, sitä vaikeampaa sitä on saada loppumaan, Kanninen sanoo.

– Jatkuvasta huonosta käytöksestä pitää olla tuntuvat seuraamukset, esimerkiksi se, että jääkiekkoharjoituksista lähdetään pois, jos käytös ei ole kohdillaan. Lapsen pitää oppia tietämään paikkansa laumassa. Lapselle on tärkeää osoittaa, että on vakava asia, jos puhuu toisille rumasti.

Mervi Juusola, Töksis ja tiuskis!, Meidän Perhe 8/2012.

Vierailija

Miksi lapsi tiuskii?

Ikävä kyllä, nykyajan työelämä vie vanhempien voimat ja kyllä lapsi vaistoaa vanhempien väsymisen. Minun lapsuudessani äidit olivat kotona odottamassa kun tultiin koulusta ja paikalla kun lähdettiin kouluun. Koti oli paikka jossa yhdessä tehtiin päivittäiset työt ja samalla opittiin paljon asioita mutta myös yhteisöllisyyttä. Nyt kaikki kodin tekemiset on irrotettu elämisen kokonaisuudesta. Elämä on mennyt liian nopeasti eteenpäin. kellään ei ole enää aikaa kellekkään ja kaikki tiuskii...
Lue kommentti
Vierailija

Miksi lapsi tiuskii?

Masennuin viime kuussa todella pahasti kahden lapseni huonosta käytöksestä. Ajattelin, että en voi syyttää muita kuin itseäni, että olen saanut aikaiseksi kaksi niin huonosti käyttäytyvää aikuista. Minulle ei annettu suunvuoroa silloin, kun he olivat lapsia ja vielä vähemmän nyt. He tuntuvat jääneen murrosikään, vaikka toinen lähentelee jo viittäkymmentä ja toinenkin täytti 30 vuotta. Selittää en ole saanut mitään, vaikka itse ymmärrän nyt vanhempana, miten hankalaa ja köyhää elämäni oli...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Ennen lempilelu oli kultaakin kalliimpi aarre. Nykyään parhaallekin lelulle löytyy useita korvaajia. 

Leluja on nyt lasten saatavilla enemmän kuin koskaan aiemmin. Ennen oli toisin.

– Vuosien varrella leikkimisen kulttuuri on muuttunut aika paljon, kertoo Lelumuseo Hevosenkengän johtaja Johanna Rassi.

Museon kokoelmissa on leluja 1800-luvulta nykypäivään. Vitriinejä tutkailemalla huomaa parhaiten, kuinka leikkimisen kulttuurin lisäksi myös lelut ovat muuttuneet.

Karkkipaperit muuttuivat aarteeksi, kun osasi käyttää tarpeeksi mielikuvitusta.

Monet nykylasten isovanhemmat ovat syntyneet 40-luvun pula-aikana, jolloin lasten leikkeihin kuuluivat paperinuket ja kiiltokuvat. Kävyistä tehtiin käpylehmiä, kivilläkin oli leikeissä oma tehtävänsä. Karkkipaperit muuttuivat merkittäväksi aarteeksi, kun niiden kanssa osasi käyttää tarpeeksi mielikuvitusta. Leluja tehtiin myös paljon itse.

Muovi aloitti massatuotannon

Muovi yleistyi lelujen raaka-aineena vasta 70-luvulla, Rassi kertoo. Uniikit puulelut saivat väistyä massatuotannon tieltä, kun leluja oli mahdollista tuottaa aiempaa enemmän ja halvemmalla.

Lego on aloittanut alun perin toimintansa puuleluilla jo vuonna 1930.

Esimerkiksi tanskalainen Lego on aloittanut alun perin toimintansa puuleluilla jo vuonna 1930. Muovinen Lego-palikka patentoitiin 1958, ja vasta seuraavien vuosikymmenten aikana Lego löysi paikkansa suomalaisista kodeista.

80-luvulle tultaessa massatuotetut lelut olivat jo melko itsestään selvä osa lapsuutta, ainakin keskiluokkaisissa perheissä. Tuolloin leluja saatettiin Rassin mukaan pitää myös statussymbolina: mitä enemmän lapsella oli leluja, sitä paremmissa kantimissa perheen talous oli.

Nyt entisiä luksusleluja löytyy jokaisesta kodista.

Rassi kertoo, että suomalaisessa lelumaailmassa on pitkään ihailtu amerikkalaisuutta.

50-luvulla Pauligin kahvipaketeista kerättiin amerikkalaisten autojen kuvia, tai leikittiin amerikkalaisia elokuvatähtiä esittävillä paperinukeilla. Yhdsyvaltalainen lelufirma Mattel toi vuonna 1959 markkinoille Barbie-nuken, mutta se oli korkean hintansa vuoksi vain harvojen ja valittujen saatavilla.

Hittilelu voi löytyä myös lenkkipolun varrelta

Nyt entisiä luksusleluja löytyy jokaisesta kodista, ja autokuvien sijaan kerätään Pokemoneja älypuhelimella. 

Nykylasten voi olla vaikea ymmärtää, että aina lelut eivät ole olleet itsestäänselvyys. Leikkiminen on älylaitteiden myötä muuttunut huimasti. On myös tutkittu, että lapset eivät jaksa enää leikkiä pitkäkestoisia leikkejä, vaan leikeissä halutaan edetä nopeasti seuraavaan. 

Kuitenkin lasten mielikuvitus on edelleen rikas, ja leluksi kelpaavat mitä ihmeellisimmät asiat. 

Vai eikö teillä muka koskaan ole kannettu kotiin kiviä ja käpyjä? 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Mikä teineissä on parasta? Lukijamme kertovat. Kerro oma ihana hetkesi kommenteissa!

Ne pienet, yhteiset jutut

Teinillä on jo oma maailmansa kavereineen ja menoineen. Mutta ne hetket, kun yhteys vanhemman ja teinin välillä löytyy, ne ovat arvokkaita.

Kun lapsi nojaa illalla sohvalla minuun ja kertoo omia kuulumisiaan, kun kaksi nuorempaa on jo nukkumassa. Illat ovat niitä arvokkaita lähentymisen hetkiä, jolloin isotkin asiat jaetaan vielä äidin kanssa.

Kun teinin saa lähtemään mukaansa vaikka kauppaan tai kävelylenkille, jutusta ei ole tulla loppua. Hän ehtii tunnin aikana avata maailmastaan enemmän kuin osaisi ikinä odottaa. Ja kuinka fiksuja ja pohdittuja ne jutut ovat.

Kun se ihana teini kuitenkin soittaa sinulle ensimmäisenä, oli iloinen tai surullinen asia. Meidän 15-vuotias tyttö edelleen ensimmäisenä joko soittaa tai tulee koulusta suoraan kotiin kertomaan päivän tapahtumat. Kun se teini pyytää juuri sinua mukaansa elokuviin, eikä sitä kaveria.

Parasta on arki

Kun teini-ikäinen omatoimisesti tyhjentää tiskikoneen, se saa jokaisen vanhemman pakahtumaan. 

Vilpitön kiitos tai jaettu joulutorttu. Karkkipäivänä äidille ostettu suklaalevy tai yllätyksenä siivottu olohuone. Parhaita hetkiä ovat myös yhdessä sohvalla katsottu leffa tai yhdessä pelattu videopeli, tai ne saunassa jaetut salaisuudet. Parhaita hetkiä ovat yksinkertaisesti ne, joista syntyy molemmille mukava muisto.

Kun lapsi omatoimisesti siivoaa tai laittaa ruokaa, tai auttelee ohimennen kotitöissä. Ajattelen, että olen osannut opettaa hänelle muiden huomioimista ja sitä, että kotihommat on kaikkien kotona asuvien tehtäviä.

Teini osaa yllättää

Teini-ikäisen lapsen vanhempana elämä on varmasti yllätyksiä täynnä. 

Kun teini sulkeutuu taas kerran huoneeseensa ja vähän myöhemmin selviää, että hän on hankkinut vähillä rahoillaan koko suvulle joululahjat ja väkertänyt niihin ihanat paketit ja itse tehdyt kortit. Se siitä itsekkyydestä.

Kun se sama teini, joka jatkuvasti ottaa yhteen pikkusisaruksen kanssa tosipaikan tullen huolehtii, ilahduttaa ja hoivaa mitä suurimmalla rakkaudella sitä samaa "ärsyttävää" pikkuveljeä.

Ei enää pieni lapsi, vaan itsenäinen, oma persoona

Kun teini kiinnostuu jostain asiasta, kotiväkikin oppii samalla uutta.

Kun lapsi innostuu jostain, kuten nyt vaikka syksyllä Tshernobylistä. Hän kaivaa tietoa siitä hullun lailla viikkoja putkeen ja pitää kotona esitelmiä aiheesta. On huimaa huomata, että lapsi on jo niin iso, että muodostaa omaa maailmankuvaa tietoa etsien ja hahmottamalla syy-seuraussuhteita itsenäisesti. Ja samalla oppii itsekin uusia asioita!

Kuinka ihana hän onkaan

Teinissä näkee parhaiten oman työnsä tuloksen. Ja sitä on lupa ihailla, täysillä.

Meidän 13-vuotias sanoi minulle eräänä päivänä: ”Minä äiti meinaan kasvattaa lapseni sitten samalla tavalla kun sä.”

Kun huomaa että on saanut kasvatettua nuoren miehen, jolla on hyvät tavat ja empatiakykyä. Joka huolehtii pikkusisaruksestaan ja menestyy koulussa.

Se, kun poika sanoi minulle, että olen maailman paras äitipuoli.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.