Kuvat
Shutterstock ja Daniel Hernandez
Jännittääkö? Naputtelu voi auttaa lieventämään stressiä.
Jännittääkö? Naputtelu voi auttaa lieventämään stressiä.

Yhdysvalloissa suosittu EFT-naputtelu auttaa rauhoittamaan mieltä ja voi helpottaa myös lapsen pelkoja ja jännitystä.

Kun Merja Valkonen-Hernandez teki alkuvuodesta positiivisen raskaustestin, onnen sekaan hiipi nopeasti toinenkin tunne: kauhu siitä, että edessä on synnytys. Ensimmäisen lapsen vaikea synnytys oli jäänyt mieleen kummittelemaan.

– Ensimmäisestä synnytyksestä jäi minulle hirveä pelko, koin, että se oli kokemuksena traumaattinen, Valkonen-Hernandez kertoo.

Sitten hän ryhtyi tekemään EFT tapping -naputtelua, ja keskittyi harjoituksissa synnytyspelon tunteeseen. Jo muutamalla harjoituksella pelko hälveni.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Valkonen-Hernandez opettaa hyvinvointivalmentajana naputtelua myös muille. Hän selittää, mistä naputtelussa oikein on kyse:

EFT tai naputtelu (englanniksi EFT tapping tai emotional freedom techniques) on stressinpurkumenetelmä, joka perustuu akupisteisiin. Menetelmässä tiettyjä pisteitä käsissä, kasvoissa ja kehossa naputellaan sormenpäillä samalla, kun ajatellaan ikävää tunnetta. Tunne tai kehon reaktio kannattaa ainakin ensimmäisillä kerroilla myös nimetä ja sanoa ääneen, koska se auttaa keskittymään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ajattelun tai puheen ideana on nimetä keholle sen tuntema ikävä tunne ja kertoa, että sen tunteminen on hyväksyttävää. Esimerkiksi: ”Vaikka synnytys pelottaa minua, olen ihan turvassa.” Tai ”vaikka mahassani nipistää tämä jännitys, se on ihan ok.”

Merja Valkonen-Hernandez opettaa naputtelua myös lapsille.
Merja Valkonen-Hernandez opettaa naputtelua myös lapsille.

Naputtelussa on hyvin vähän sääntöjä, Valkonen-Hernandez kertoo. Useimmiten käytetään yhdeksän naputtelupisteen kaavaa, jossa pisteitä naputellaan tietyssä järjestyksessä. Mutta esimerkiksi lasten kanssa naputeltaessa voi käyttää vain yhtä pistettä, esimerkiksi pelkkää käden karatepistettä.

– EFT:ssä ei ole riskiä, että sitä tekisi väärin. Jotta menetelmä toimii, tärkeää on vain se, että on rehellinen itselleen ja tuntemuksilleen, Valkonen-Hernandez kertoo.

Harjoituksen kesto voi vaihdella. Naputtelua on tehnyt tarpeeksi, kun pelko tai ikävä tunne helpottaa.

Naputtelu lähettää rauhoittavan viestin

Miten naputtelu sitten toimii? Valkonen-Hernandez kertoo menetelmän pohjautuvan siihen, että stressi ja pelot ovat myös kehollisia tapahtumia: niihin liittyy esimerkiksi stressihormonitasojen nouseminen ja pulssin kiihtyminen.

EFT:n teorian mukaan kehon akupisteitä naputtelemalla voi lähettää aivoille rauhoittavan signaalin ja näin laittaa kehossa syntyneen hälytystilan pois päältä. Valkonen-Hernandez kuvaa sitä sanomalla, että pelko tai ahdistus ”naputellaan pois”.

– Naputtelusta lähtee aivoihin rauhoittava signaali, jonka ansiosta koko keho rentoutuu. Tutkimuksissa on havaittu, että esimerkiksi stressihormoni kortisolin ja adrenaliinin tasot laskevat huimasti, kun naputellaan ihan vain hetkikin, Hernandez-Valkonen sanoo.

EFT on kehitetty Yhdysvalloissa, jossa se on suosittua. Naputtelun on todettu auttavan esimerkiksi ahdistuneisuuteen, traumaperäiseen stressiin, krooniseen kipuun, masennukseen ja erilaisiin pelkotiloihin. Naputtelua yhdistetään erilaisiin terapiamuotoihin ja meditaatioon.

Huippu-urheilijoista esimerkiksi pikajuoksija Bralon Taplin on käyttänyt EFT:tä valmistautuessaan juoksuun, tältä se näyttää:

Menetelmää ja sitä koskevia tutkimuksia on myös kritisoitu. Yhden pääepäilyksen mukaan on epäselvää, onko itse naputtelulla vaikutusta aivoihin vai onko koetuissa tuloksissa kyse siitä, että pelkojen käsittely tavalla tai toisella aina kannattaa. EFT on itsehoitomenetelmä tai muuta terapiaa täydentävä hoitokeino, eikä se korvaa ammattilaisen terapiaa tai toimi ainoana hoitona vaikeissa tilanteissa.

Suomessa EFT on melko vähän tunnettu. Hyvinvointivalmentajien lisäksi myös jotkut suomalaiset psykoterapeutit käyttävät sitä täydentävänä terapiamuotona.

Lapsikin voi naputtaa

Valkonen-Hernandezin kokemusten mukaan naputtelu sopii hyvin myös lapsille. Kun muutaman harjoituksen tekee yhdessä vanhemman kanssa, lapsi oppii käyttämään menetelmää itsekin.

Valkonen-Hernandez on opettanut naputtelua esimerkiksi 10-vuotiaalle lapselle, joka pelkäsi olla iltapäivällä yksin kotona. Pelko hävisi vain muutaman naputtelukerran jälkeen.

– Lapsille tämä on mahtava keino rauhoittaa itse itseään tilanteissa, joissa pelottaa tai jännittää.

Lapsen kanssa voi tehdä harjoituksen niin, että aikuinen naputtaa akupistettä lapsen kädessä ja pyytää toistamaan lauseita aikuisen perässä, yksi lause kerrallaan. Nukkumaanmenotilanteisiin liittyvää pelkoa voi sanoittaa esimerkiksi näin:

  1. ”Vaikka minua pelottaa, että sängyn alla on mörkö (tms. korvaa lapsen pelon aiheella), se on ihan ok ja olen aivan ihana lapsi.”
  2. ”Vaikka minua pelottaa, että sängyn alla on mörkö, se on ihan ok ja olen aivan ihana lapsi ja äiti/isä/kuka tahansa tärkeä aikuinen rakastaa minua.”
  3. ”On ihan ok pelätä välillä.”
  4. ”Jokainen pelkää välillä. Se on ihan normaalia.”
  5. ”Mutta oikeasti olen ihan turvassa.”
  6. ”Ei ole mitään pelättävää.”
  7. ”Voimme vaikka kurkata sängyn alle ja nähdä, ettei siellä ole mitään.”
  8. ”Voin käydä ihan rauhassa nukkumaan.”
  9. ”Olen omassa kodissa ja turvassa.”
  10. ”On ihan ok, että välillä pelottaa.”
  11. ”Mutta olen ihan turvassa, ja äiti/isä/kuka tahansa tärkeä aikuinen rakastaa minua.”
Sisältö jatkuu mainoksen alla