Tutkijat suosittelevat säännöllisten, ammattilaisten vetämien musiikkituntien sisällyttämistä varhaiskasvatukseen päiväkodeissa. Kuva: iStockphoto.
Tutkijat suosittelevat säännöllisten, ammattilaisten vetämien musiikkituntien sisällyttämistä varhaiskasvatukseen päiväkodeissa. Kuva: iStockphoto.

Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan säännöllisestä muskariharrastuksesta on hurjasti hyötyä lapsen kielelliselle kehitykselle.

Muskariin osallistuminen kehittää pienten lasten sanavarastoa ja kykyä erotella äänteitä toisistaan. Tämä selvisi tutkimuksesta, jossa Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikön tutkijat testasivat viikoittaisen, päivähoidon osana järjestettävän musiikkileikkikoulutoiminnan vaikutuksia 5–6-vuotiaiden kielenkehitykseen. Musiikkileikkikouluun osallistuneita verrattiin lapsiin, jotka osallistuivat päivähoidon aikana tanssitunneille ja lapsiin, joille ei järjestetty päivähoidossa erillistä harrastustoimintaa.

– Tulokset osoittavat, että vuosia jatkuvalla leikillisellä musiikkitoiminnalla on positiivisia vaikutuksia alle kouluikäisten kielenkehitykseen, sanoo tohtorikoulutettava Tanja Linnavalli Kognitiivisen aivotutkimuksen yksiköstä.

Kielellinen kehittyneisyys auttaa lapsia koulunkäynnissä ja myöhemmässä elämässä. On jopa viitteitä siitä, että lukivaikeuksista kärsivät lapset ovat hyötyneet viikoittaisesta ohjatusta musiikkitoiminnasta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Siksi suosittelemme säännöllisten, ammattilaisten vetämien musiikkituntien sisällyttämistä varhaiskasvatukseen päiväkodeissa ja niiden saavutettavuuden lisäämistä kotihoidossa oleville lapsille. Eli aina ei tarvita intensiivistä ja kallista musiikkiopistossa juoksemista, joka ei kaikille lapsille edes sovi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Olisi tietenkin ideaalia, jos  yhteiskunta kustantaisi tällaisen palvelun kaikille.”

Säännöllinen musiikkiharrastus ei kuitenkaan ole tällä hetkellä kaikkien lasten saatavilla. Linnavalli pohtii, että monesti musiikkiharrastus on vain korkeastikoulutettujen perheiden ja pitkäjänteisten lasten hommaa.

– Olisi tietenkin ideaalia, jos  yhteiskunta kustantaisi tällaisen palvelun kaikille, mutta tämä vaatii tietysti  poliittisia päätöksiä. Jo nyt esimerkiksi Espoossa ne perheet, jotka ovat päivähoidon nollamaksuluokassa, eivät maksa muskarista mitään. Suurin osa vanhemmista joutuu kuitenkin maksamaan päiväkodin muskarin itse, mikä jättää monia lapsia harrastuksen ulkopuolelle.

Yksi vaihtoehto Linnavallin mukaan olisi kouluttaa lastentarhan opettajia lisää musisoinnissa:

– Muskariopettajat ovat opiskelleet alaansa noin viisi vuotta, joten pakostakin heidän taidoillaan on jotain merkitystä. Analysoin tutkimuksessani myös päiväkotien omaa musiikkitarjontaa, mutta sillä ei ollut vaikutusta lasten kielellisiin taitoihin.

Päiväkotien omalla musiikkitarjonnalla ei ollut vaikutusta lasten kielellisiin taitoihin.

Linnavallin mukaan tämä ei tietenkään tarkoita, että vain musiikin ammattilaiset kelpaavat vetämään musiikkituokioita lasten kanssa. Kaikki yhteismusisointi on hyväksi lapsille, vaikka se ei olisikaan kielellisen kehittymisen kannalta yhtä tehokasta. 

– Muskaria voi oikein hyvä pitää myös kotona, vaikka sosiaalinen ryhmätoiminta lisää epäilemättä musisoinnin hauskuutta.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla