Ylenpalttinen patistelu tekee jännittävästä tilanteesta vain entistä tukalamman. Kuva: iStockphoto
Ylenpalttinen patistelu tekee jännittävästä tilanteesta vain entistä tukalamman. Kuva: iStockphoto

Arkuudesta on myös hyötyä, sanoo varhaiskasvatuksen professori Marja-Leena Laakso. Hitaasti lämpiävän lapsen kanssa ei silti kannata linnoittautua kotiin.

Muut lapset jäivät reippaina lentopalloharjoituksiin. Me katselimme koko harjoitukset yhdessä salin nurkan penkiltä, kertoo hitaasti lämpiävän kuusivuotiaan tytön äiti.

Vanhempia tällaiset tilanteet helposti tuskastuttavat. Oppiiko lapsi koskaan toimimaan ryhmätilanteissa? Miten arkaa, ujoa ja hitaasti lämpiävää lasta voisi auttaa?

Varhaiskasvatuksen professori Marja-Leena Laakso Jyväskylän yliopistosta vastaa:

1. Arkuus ei ole vika

Lapset ovat erilaisia: toinen on temperamentiltaan uusiin tilanteisiin rohkeasti suhtautuva, toinen ujompi ja arempi. Hitaasti lämpiäminen ei siis ole vika.

Monet näyttelijät kertovat olleensa lapsina ujoja ja kovia jännittämään.

Temperamentiltaan hitaasti lämpiävillä lapsilla on paljon vahvuuksia. He ovat usein herkkiä ja siten taitavia aistimaan esimerkiksi toisten tunteita. Arkuus myös suojaa: hitaasti lämpiävä lapsi ei ehkä ole eturivin taistelija tai rohkea aloitteen tekijä, ainakaan synnynnäisesti, mutta hän voi säästyä monelta riidalta ja haaverilta, kun ei syöksy suin päin uusiin tilanteisiin.

Temperamentti ei myöskään määritä loppuelämää. Monet näyttelijät kertovat olleensa lapsina ujoja ja kovia jännittämään.

Jotta lapsi ei jäisi yksin esimerkiksi päiväkodissa tai koulussa tai joutuisi kiusatuksi, hitaasti lämpiävää lasta on tärkeä rohkaista sosiaalisissa tilanteissa. Muista kuitenkin hienovaraisuus!

2. Anna lapselle aikaa

Moni tilanne ratkeaa, kun aikuinen malttaa edetä lapsen ehdoilla eikä kiirehdi. Jos lapsi haluaa katsella ensimmäisen satujumppatunnin vanhemman sylissä, siihen kannattaa suostua.

Uusi tilanne voi tuntua lapsesta samankaltaiselta kuin aikuisesta tilaisuus, jonka käyttäytymiskoodia ei tunne. Olo on mukavampi, kun oppii, ketä kuuluu tervehtiä, mitä voi jutella ja minne voi istuutua.

Yleensä parin kolmen kerran jälkeen luontainen uteliaisuus voittaa. Kun tilanne tulee tutuksi ja turvalliseksi, lapsi rentoutuu ja haluaa mennä mukaan.

Kannustaa voi myös vaivihkaa: hymyilemällä rohkaisevasti, kun lapsi katsoo kohti, tai näyttämällä peukkua sen merkiksi, että hienosti sujuu.

Ketään ei saa innostumaan muskarista pakottamalla.

Jos lapsi ei koko syksynä innostu uudesta harrastuksesta, kyse ei ole hitaasti lämpiämisestä. Aikuisen on tärkeä kunnioittaa tällöinkin lasta. Ketään ei saa pakottamalla juoksemaan jalkapallon perässä tai innostumaan muskarista. Innostuvathan aikuisetkin eri asioista.

3. Mene mukaan

Kyläpaikan eteisessä lapsi liimautuu aikuisen lahkeeseen eikä suostu tervehtimään isäntäväkeä. Viisas kylään kutsuja tervehtii lasta, muttei osoita hänelle alussa enempää huomiota.

Lapsen näkökulmasta tilanteesta tulee vain entistä jännittävämpi ja tukalampi, jos häntä painostetaan heti mukaan leikkeihin. Hyväntahtoiset maanittelut ja yritykset esitellä kaikkia mahdollisia leluja kannattaa siis jättää väliin. Parempi on tuoda lapsen luokse jokunen lelu, joihin hän saa halutessaan tutustua omaan tahtiinsa.

Vanhemman ei kannata kieltäytyä menemästä mukaan lastenhuoneeseen tai leikkiin, jos lapsi sitä pyytää. Kun lapsi tuntee olonsa turvalliseksi ja leikki on päässyt alkuun, lapsi ei yleensä enää kaipaa vanhempaa seurakseen. Tarvittaessa aikuisten kannattaa tulla lasta vastaan: kuulumisia voi vaihtaa lastenhuoneessakin.

Kyläilyä voi käydä läpi lapsen kanssa jo kotona. Varsinkin jos kaikki kylään kutsujat eivät ole ennestään kovin tuttuja, lapsen kanssa voi kerrata esimerkiksi, että perheeseen kuuluvat tämän nimiset lapset ja aikuiset. Kyläilyä voi helpottaa myös se, että lapsi saa ottaa mukaansa jonkin oman kirjansa tai lelunsa.

Vanhempi ei ole epäonnistunut kasvattajana, jos lapsi ei heti vastaa, kun vieras täti kysyy kuulumisia kaupassa.

4. Muista maltti

Vanhempi ei ole epäonnistunut kasvattajana, jos lapsi ei heti vastaa, kun vieras täti kysyy kuulumisia kaupassa, tai jos lapsi ei ole valmis juoksemaan pallon perässä ensimmäisissä jalkapalloharjoituksissa toisten kanssa.

Vanhemman on tärkeä muistaa säilyttää maltti silloinkin, jos lapsen temperamentti on erilainen kuin oma. Kannattaa välttää ilmauksia, kuten ”mene nyt vain pelaamaan, siellähän ovat kaikki muutkin” tai ”miten niin et uskalla, etkö näe, että naapurin tyttökin maalaa tuolla jo reippaasti”.

Tällaiset kommentit aiheuttavat lapselle helposti painetta ja tunteen, että hän on vääränlainen. Silloin uudet tilanteet mutkistuvat entisestään.

5. Älä luovuta!

Jos lapsi lämpiää hitaasti, vanhemmasta voi tuntua, että on helpompi jäädä kotiin kuin lähteä kyläilemään tai puistoon.

Näin ei kuitenkaan kannata tehdä. Tutkimusten mukaan juuri sosiaalisista tilanteista karttuvat positiiviset kokemukset ja aikuisten kannustus rohkaisevat lasta.

Asiantuntijana varhaiskasvatuksen professori, vararehtori Marja-Leena Laakso Jyväskylän yliopistosta.

Vierailija

Lapsi takertuu lahkeeseen – miten tukea ujoa ja hitaasti lämpiävää persoonaa?

Meillä on ujo ja hitaasti lämpiävä lapsi. Ongelma on, että hän ei saa koskaan kyläilykutsuja, vaikka itse olemme olleet aktiivisia ja kutsuneet kavereita meille. Mitään vastavuoroisuutta ei ole ollut muiden taholta. Lapsen puolesta surettaa, kun kavereita ei ole vapaa-ajalla. Koulussa kyllä opettajan mukaan on mieluista leikkiseuraa.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.