Alakoululainen ei aina jaksa huolehtia puhtaudestaan. Mikä neuvoksi?

Alakoululainen ei aina jaksa, muista tai välitä huolehtia puhtaudestaan. Mikä neuvoksi?

Pienen koululaisen ulkoinen olemus ei aina pysy kovin huoliteltuna. Hiukset jäävät aamukiireessä kampaamatta ja hampaat harjaamatta. Kynnenaluset ovat mustat edellisillan askarteluhetken jäljiltä. Välitunnilla kädet ja kasvot ryvettyvät ja vaatteet likaantuvat.

Perheiden arvostuksissa on eroja, eivätkä kaikki aikuisetkaan mene töihin huoliteltuina. Tärkeintä on, että lapsi tuntee kotona olonsa turvalliseksi, hyväksytyksi ja rakastetuksi. Sileäksi suitut hiukset, uudet, siistit vaatteet ja moitteeton olemus eivät kerro mitään lapsen sisäisestä turvallisuudentunteesta.

Siisti ulkonäkö on kuitenkin myös lapsen käyntikortti. Lapsi, jonka hygieniassa on puutteita, joutuu lapsiryhmässä helposti silmätikuksi tai jopa kiusatuksi. Jokainen muistaa kouluajoiltaan jonkun reppanan, jota kaikki haukkuivat haisunäädäksi.

Peräänkatsomista ja muistuttelua

Kouluikäisen lapsen olisi hyvä alkaa pikkuhiljaa ottaa enemmän vastuuta siisteydestään. Tärkeintä on hyvä yritys. Pieniä puutteita voi tässäkin asiassa katsoa läpi sormien.

Harva ala-asteikäinen osaa huolehtia siisteydestään itsenäisesti, vaan hän tarvitsee vielä pitkään aikuisen peräänkatsomista ja muistuttelua. Aikuinen huolehtii vielä pitkään siitä, että kaapissa on tarjolla puhtaita vaatteita.

Suihkuun ei pientä koululaista tarvitse patistella päivittäin vaan ainoastaan silloin, kun olo tuntuu hikiseltä ja likaiselta. Jos lapsella on atooppinen iho, saippuan sijaan kannattaa käyttää esimerkiksi perusvoidetta tai kylpyöljyjä.

Atoopikolle riittää haalea, nopea suihkutus, jolla hiki ja pöly saadaan pois ihoa ärsyttämästä. Liian runsas suihkuttelu poistaa ihon normaalia suojaa, rasvoja ja kosteutta sitovia suoloja.

Neuvo myös alapesu

Usein riittää, kun lapsi pesee päivittäin kädet, kasvot, kainalot, alapään ja jalat. Alapesuun moni lapsi tarvitsee vielä opastusta.

Jos pojan esinahka ei ole ahdas, sen voi nostaa taakse, jotta myös pippelin pää tulee suihkuteltua. Esinahan alle kertyy muuten helposti vaaleaa, talimaista eritettä, joka aiheuttaa epämiellyttävää hajua ja ärsytystä. Esinahkaa ei kuitenkaan pidä vetää taakse väkisin. Jos esinahka on hyvin tiukka, riittää pelkkä pippelin suihkuttelu.

Tyttöjä voi neuvoa tekemään alapesunsa edestä päin, jottei peräaukon bakteereja pääse emättimeen ja virtsaputken suulle. Tyttöjen pitäisi pestä päivittäin häpyhuulet ja niiden väli, koska sinne kertyy helposti talimaista eritettä. Alapesu sujuu helpoiten wc:n käsisuihkulla, ja sen jälkeen pitäisi vielä muistaa pestä kädet.

Varpaiden välit on hyvä suihkutella päivittäin. Jo pienestä pitäen on hyvä opetella myös huolellinen varpaiden kuivaus, koska sienitaudit pesiytyvät herkästi kosteisiin varvasväleihin.

Hiustenpesussa suurin osa ala-asteikäisistä lapsista tarvitsee vielä apua, jotta tukka tulisi huuhdottua kunnolla. Koska täit ovat kouluissa yleisiä, lapsen päänahka kannattaa tarkistaa säännöllisesti.

Hampaidenpesusta kouluikäinen haluaisi jo suoriutua ihan itse. Vähintään kerran päivässä vanhemman kannattaa kuitenkin vielä tarkistaa, että myös takahampaat ja ienraja on pesty kunnolla. Sähköhammasharja on hyvä houkutin parempaan hampaiden harjaukseen.

Lue myös: Opeta lapsi huolelliseksi

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.