Sisaruksilta opitaan puhetta ja sosiaalisia taitoja.

Lapset oppivat sisaruksiltaan paljon enemmän ja nopeammin kuin vanhemmiltaan, sanoo valtiotieteiden tohtori Ulla Rannikko, joka on tutkinut väitöskirjassaan sisarusten välisiä suhteita.

Perheen kuopus hyötyy eniten sisarussuhteista. Kun isosisko rakentaa legoilla pyramidia tai isoveli auttaa äitiä kattamaan pöytää, perheen pienin haluaa myös kantaa kortensa kekoon.

Isosisko tai -veli on tavallaan opettaja. Lapsi oppii sisaruksiltaan lähes kaikkea: leikkimistä, puhumista, piirtämistä, pukemista, sääntöjä ja sosiaalisia taitoja kuten myötätuntoa, lohduttamista, auttamista ? ja riitelemistä.

Toki isommatkin lapset hyötyvät sisarussuhteista. Lapset samastuvat sisaruksiinsa ja oppivat, miten olla ja elää toisten kanssa. Sisarusten välinen kanssakäyminen on jatkuvaa tunteiden ja taitojen peilaamista, mittaamista ja hiomista.

Näin meillä

Kaksivuotias Idun matkii 4-, 7- ja 8-vuotiaita isosiskojaan kaikessa. Idun katsoo isommista mallia ja leikkaa jo saksilla, kuorii kaikille mandariinit, pukee itse ulkovaatteet ja vaihtaa jopa vaippansa.

? Idun myös lohduttaa isosiskojaan, jotka usein pyytävätkin häneltä paijausta. Hän kiertää käden kaulalle ja painaa posken poskea vasten. Jos siskoilla on murheita, Idun tulee kylkeen kiinni kuuntelemaan, kertoo tyttöjen äiti Heidi Söderlund.

Söderlundien perheessä toteutuu päivittäin se, mitä asiantuntijat kutsuvat sosiaalistumiseksi. Lapset samastuvat sisaruksiinsa ja oppivat heiltä käytännön taitojen lisäksi myös sitä, miten olla ja elää muiden kanssa. Kanssakäyminen on jatkuvaa tunteiden ja taitojen peilaamista, mittaamista ja hiomista.

Mervi Juusola ja Tuija Siljamäki, Meidän Perhe

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.