Kiinnostaako jalkapallo enemmän kuin koulukirjat? Ei huolta, liikunta parantaa lapsen työmuistia. Kuva: iStockphotos
Kiinnostaako jalkapallo enemmän kuin koulukirjat? Ei huolta, liikunta parantaa lapsen työmuistia. Kuva: iStockphotos

Vilkkaat pojat hyötyisivät siitä, että tunneilla ei tarvitsisi istua paikallaan.

Onko sinulla liikkuvainen poika, jonka mielestä parasta elämässä on kiipeillä puissa, juosta ja pelata palloa? Joskus eläväisen pojan vanhemmasta voi tuntua, ettei lapsella jää aikaa ja energiaa koulutehtävien ratkomiseen. Ei hätää, todennäköisesti tällainen poika ratkoo päättelykykyä vaativat koulutehtävät hyvinkin etevästi.

Tuoreessa Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa nimittäin selvisi, että liikunnallisesti taitavilla pojilla on ikätovereitaan parempi ongelmanratkaisukyky.

Tutkimuksessa seurattiin 6–9-vuotiaiden koululaisten motorisia taitoja ja sitä, miten ne vaikuttavat heidän ongelmanratkaisukykyynsä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Tutkimus antaa viitteitä siitä, että motorisia taitoja kehittävällä liikunnalla jossa lapsi oppii jotain uutta, on positiivinen vaikutus muistiin ja sitä kautta koulunkäyntiin, kommentoi Itä-Suomen yliopiston lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosentti Eero Haapala

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Motorisia kykyjä testattiin kartiojuoksulla ja tasapainotestillä. Hienomotoriikkatesti puolestaan testasi sorminäppäryyttä. Ekaluokkalaisten ongelmanratkaisua testattiin päättelykykyä vaativilla tehtävillä, joissa oppilaan piti lisätä kuvaan siitä puuttuva pala. 

Toisaalta ongelman ratkaisua myös oppii: ne pojat, joilla ongelmanratkaisukyky oli seurannan alussa heikompi, kirivät kahden vuoden seurantajakson aikana ikätoverinsa kiinni.

Aktiivisia opiskelutuokioita vilkkaille lapsille

Ongelmanratkaisukyky on useissa kouluaineissa tärkeässä roolissa, ja erityisesti poikien ongelmanratkaisukyvystä on kannettu huolta viime vuosien Pisa-tulosten myötä. 

Suomalaislasten vahvimpia osa-alueita Pisa-testeissä on kokonaisuudessaan ollut ongelmanratkaisutaito, mutta erot sukupuolten välillä ovat suuria. Myös Itä-Suomen yliopisto havaitsi eron: tyttöjen ongelmanratkaisukykyyn motoristen taitojen taso ei vaikuttanut.

Liikunnalliselle lapselle voi olla haaste istua oppitunneilla paikallaan, ja tämä voi näyttäytyä rauhattomuutena, vaikka oppilaan kyky ratkoa tehtäviä olisi ihan yhtä hyvä kuin muilla. Voisiko tällaisia pikku koululaisia huomioida oppitunneilla paremmin?

– Pienet aktiiviset oppituokiot voisivat auttaa niitä luokan vilkkaimpia poikia, jotka eivät muuten pysy penkissä, Haapala toteaa. 

Tutkimuksessa seurattiin yhteensä 371:tä lasta, joista 188 oli poikia ja 183 tyttöjä.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla