Sulje silmäsi ja hengitä. Kyky pysähtyä hetkeen tekee tutkitusti hyvää jo lapsille. Kuva: iStockphoto
Sulje silmäsi ja hengitä. Kyky pysähtyä hetkeen tekee tutkitusti hyvää jo lapsille. Kuva: iStockphoto

Lapsi hyötyy tietoisuustaidoista monin tavoin, kertoo laaja suomalaistutkimus. Näin treenaatte niitä kotona.

Tietoisuustaidot vauhdittavat oppimista ja ovat hyödyksi monella muullakin tavalla. Tuore Folkhälsanin ja Helsingin yliopiston tutkimus kertoo, että yksinkertaiset mindfulness-harjoitukset auttavat lasta keskittymään, nukkumaan paremmin ja jopa parantamaan arvosanoja koulussa. 

Tietoisuustaidoilla tarkoitetaan huomion kiinnittämistä vain tähän hetkeen: omaan kehoon, mieleen tai ympäröiviin tapahtumiin. Niitä on todella helppo harjoitella pienenkin lapsen kanssa. 

Kokeile näitä lapsen kanssa

1. Mitä ääniä kuulet?

  • Keskity lapsen kanssa hetkeen vaikkapa päiväkoti- tai koulumatkalla.
  • Pysähtykää hetkeksi ja olkaa aivan hiljaa. Voitte sulkea silmät. Mitä ääniä ympäriltä kuuluu?

Pidä kuunteluhetki lyhyenä. Ensimmäisellä kerralla sopiva pituus on 5–10 sekuntia, sillä silloin lapsi malttaa pysähtyä. Vähitellen voitte pidentää aikaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kuunteleminen ei ole kilpailu, eikä siinä voi kuulla väärin. Ei haittaa, vaikka jokin ääni on toisen mielestä lentokone, toisen mielestä auto. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

2. Miltä ilma tuntuu?

  • Pysähdy lapsen kanssa hetkeen samalla ajatuksella kuin ensimmäisessä harjoituksessa. Harjoituksen voi tehdä vaikka samalla, kun kävelee kouluun. 
  • Hengittäkää syvään. Miltä ilma tuntuu nenässä? Onko se tänään viileää, lämmintä, kosteaa tai ihan jotakin muuta? Tuntuuko se erilaiselta sisään- ja uloshengityksellä? 

3. Millainen esine tämä on?

  • Ota käteen mikä tahansa esine, kuten pyyhekumi, kynä tai vaikka rusina. 
  • Ihmetelkää ja tutkikaa esinettä rauhassa kuin näkisitte sen ensimmäistä kertaa. Käyttäkää kaikkia aisteja vuorotellen. Miltä se näyttää? Onko sen pinnassa varjoja? Miltä se tuntuu, miltä tuoksuu?

Tietoisuustaitojen harjoittelu on yleensä on helppo aloittaa siitä, että mukana on jokin väline. Aikuinen voi aloittaa harjoittelun kuuntelemalla nauhoitetta, mutta lapsi tarvitsee aikuisen vierelleen myötäilemään, ja vähitellen hän oppii itsenäiseen harjoitteluun. Tilanteessa on tärkeää, että aikuinen on itsekin tietoisesti läsnä. 

4. Hengitä pois jännitys

  • Pyydä lasta laittamaan käsi vatsalleen. Laita oma kätesi lapsen käden päälle. 
  • Tarkkailkaa, miten kädet nousevat ja laskevat hengityksen mukana. Pysähtykää tähän vähintään viiden hengityksen ajaksi. Miltä hengittäminen tuntuu?

Kysy lapselta, mitä hän huomasi kehossaan tapahtuvan. Muuttuiko olo toisenlaiseksi? Harjoitus perustuu siihen, että jännittäminen on psyykkinen tila, joka tuntuu kehossa. Keho rauhoittuu hengittämällä, ja mieli rauhoittuu mukana. 

Kun lapsi huomaa, että hän pystyy rauhoittamaan itsensä hengittelyllä, hän voi jatkossa tehdä saman harjoituksen itse jännittävässä tilanteessa: vain hengitellä rauhassa ja siten rauhoittaa myös mieltään. 

5. Tehkää lumisadepurkki

  • Tarvitset lasipurkin, glitterhileitä sekä vettä.
  • Täytä purkki vedellä, lisää hileet ja ravista.
  • Seuraa, miten hileet valuvat hiljalleen alas purkin pohjalle.

Lumisadepurkki on hyvä apuväline hetkeen pysähtymiseen ja hengittelyyn. Lapsi voi tehdä purkin itse, ja ensimmäisellä kerralla tähtisadetta ihmetellään yhdessä niin kauan, kunnes viimeisetkin hileet putoavat alas. Kuin huomaamatta hengitys ja mieli rauhoittuvat tähän hetkeen.  

+ Kosketus (saattaa) rauhoittaa iltavillin

Kun ihan pieni lapsi tarvitsee rauhoittumista, varmimmin toimii aikuisen lempeä kosketus. Lapsen villiintyminen ja jännittäminen ovat yhtä aikaa mielessä ja kehossa: sydän hakkaa, hengitys kiihtyy, keho tärisee.

Kun lapsi keskittyy hengitykseen, keho rauhoittuu, ja mieli rauhoittuu mukana. Sama toimii toisin päin: halaus rauhoittaa mielen, jolloin kehokin rentoutuu ja pysähtyminen on helpompaa. Siksi iltavilli lapsi kannattaa houkutella syliin, ei patistaa heti paikalla petiin huutojen kera. 

Vinkit antoi psykologian lisensiaatti Nina Uusitalo, joka on työskennellyt pitkään mm. lasten ja nuorten neuropsykologisessa kuntoutuksessa ja tutkimuksessa. Uusitalon ja Heli Isomäen Aivotaidot – käytä päätäsi paremmin (Gummerus) ilmestyi tänä syksynä. 

Monta hyötyä tietoisuustaidoista

  • Pitkällä aikavälillä mindfulness-harjoittelu auttaa itsesäätelyssä ja omien impulssien hallinnassa. Se auttaa myös huomaamaan omia reaktioita ja itselle tärkeitä asioita.
  • Ajatukset vaikuttavat siihen, miltä meistä tuntuu. Harjoittelu lisää psyykkistä joustavuutta, eli kykyä pysähtyä ja kyseenalaistaa: minulle tuli ajatus, etten selviä, mutta se ei ehkä ole totta. 
  • Mitä enemmän harjoittelee, sitä paremmin tapa ajatella muuttuu automaattiseksi. 
Sisältö jatkuu mainoksen alla