Kuvat
Shutterstock
Lapsi oppii matikkaa parhaiten, kun hän huomaa, miten laskeminen liittyy omaan arkeen ja kiinnostuksenkohteisiin.
Lapsi oppii matikkaa parhaiten, kun hän huomaa, miten laskeminen liittyy omaan arkeen ja kiinnostuksenkohteisiin.

Matematiikka tulee muovaamaan maailmaa tulevaisuudessa enemmän kuin koskaan, professori Samuli Siltanen sanoo. Siihen tarvitaan myös tyttöjä.

Kukaan ei synny matemaattisesti lahjakkaaksi, vaan se vaatii työtä. Ihan samalla tavalla, kuin vaikka pianon soitto. Tämä on viesti, jonka matematiikan professori ja kirjailija Samuli Siltanen, 48, haluaa välittää kaikille – erityisesti tyttöjen vanhemmille. 

Matematiikan maailmassa on pitkään ollut valloillaan neromyytti: uskomus siihen, että matemaattisilla aloilla pärjätäkseen pitää olla luontaisesti nero. Että funktiot joko tajuaa tai ei. Tämä on Siltasen mukaan täyttä harhaa.

– Suurin ongelma matematiikan oppimisessa on se, että koululaiset eivät tee läksyjä ja vaadittavia tehtäviä. Matematiikassa uusi asia rakentuu aina perusasian päälle. Jos perusasioita ei hallitse, uudet jutut ovat vaikeita, Siltanen sanoo. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Matematiikan oppimisella ei ole mitään tekemistä lapsen sukupuolen tai luonteen kanssa vaan sen, kuinka paljon hän jaksaa tehdä töitä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Matikkaa tarvitaan luovilla aloilla 

Siltasen mielestä se, että lasta ei kannusteta matematiikan pariin on samanlainen ihmisoikeusrikkomus kuin se, että lasta ei opettaisi lukemaan. 

Digitaalisessa maailmassa matematiikka on keskeisempi asia kuin koskaan aiemmin: Instagramin filtterit ovat sarja matemaattisia funktioita, Spotifystä striimatut kappaleet ovat osiin pilkottuina numeroita. Maailmaa tulevaisuudessa mullistava tekoäly koostuu pelkistä matemaattisista kaavoista ja koodeista.

”Matematiikan oppimisella ei ole mitään tekemistä sukupuolen tai luonteen kanssa.”

Jos tytöt eivät hakeudu matemaattisille aloille, se rajaa tytöt ja naiset samalla pois sellaisilta luovilta aloilta, jotka tulevat olemaan maailman kehittyessä merkittävässä roolissa.

– Vanhempien negatiiviset asenteet matematiikkaa kohtaan istuvat tiukassa. Jos omassa lapsuudessa on usein kuullut sanottavan, että numeroiden pyöritys on vain poikien hommaa, ajatuksen saattaa alitajuisesti välittää myös omille lapsilleen, Siltanen sanoo.

Siltanen vastaa tasa-arvosta Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Siltasen mukaan tasa-arvotilanne matemaattisilla aloilla muuttuu paremmaksi, mutta hitaasti. Esimerkiksi Suomen vajaasta 70:stä matematiikan professorista vain neljä on naisia. 

Helsingin yliopisto sai tänä vuonna historiansa ensimmäisen naispuolisen matematiikan professorin. 

Matematiikkaa oppii arjessa

No miten koululaisen saisi sitten innostumaan matematiikasta? Ainakin vanhempien kannustuksella ja sillä, että vanhemmat innostuvat oppimisesta itsekin. 

Parhaiten matematiikkaa oppii arjessa. Kun sisaruksille jakaa keksejä, voi harjoitella jakolaskuja. Palapelit ja muut aivojumppaa vaativat pelit kehittävät ongelmanratkaisukykyä, ja piirtämisestä pitävä lapsi voi opetella ohjelmoimaan piirtämiään kuvia tietokoneelle.

Matikkaa voi tuoda pienen lapsen arkeen etsimällä vaikka erilaisia muotoja. 

Pienen lapsen kanssa voi laskea kauppareissulla askelia tai etsiä leikkipuistosta erilaisia muotoja.

Siltanen toivoo, että kouluissa matematiikkaa opetettaisiin ilmiöpohjaisesti: opettamalla ainetta sellaisen toiminnan ohessa, joka liittyy oppilaiden arkeen. Mediaania voi harjoitella kuvankäsittelyn avulla, ja urheilufani voi laskea lempijoukkueensa maalien keskiarvoja.

Kun maailma ympärillä muuttuu, matematiikka on kuin luotettava ystävä: oikea vastaus on aina olemassa, eikä se katoa mihinkään.

Samuli Siltasen kirja Astu matematiikan maailmaan (Otava) ilmestyi kesällä. 

Vierailija

No en jaksa lukea pidemmälle, jo tuo alku menee niin metsään.

"Kukaan ei synny matemaattisesti lahjakkaaksi, vaan se vaatii työtä. Ihan samalla tavalla, kuin vaikka pianon soitto."

Kyllä muuten syntyy. Lahjakkuus kun on myös syntymäominaisuus, tämän näkee selvästi omissakin lapsissa, joiden kesken eroavaisuuksia. Ja kaikkia on samalla tavalla kasvatettu, tuettu ja opetettu ja kannustettu. Tietysti, jos et lahjakkaana taitoja käytä, niin et voi menestyä ko. alalla, mutta ottaa kyllä päähän tällainen kun itsellä ei sitä matikkapäätä ole, eikä kaikki mene jakeluun, vaikka kuinka pinnistelisi. Tosin ymmärrettävää, että matikan proffan kannattaa oman edun vuoksi väittää, että kaikki on vain kovasta työstä kìinni.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
No en jaksa lukea pidemmälle, jo tuo alku menee niin metsään.

"Kukaan ei synny matemaattisesti lahjakkaaksi, vaan se vaatii työtä. Ihan samalla tavalla, kuin vaikka pianon soitto."

Kyllä muuten syntyy. Lahjakkuus kun on myös syntymäominaisuus, tämän näkee selvästi omissakin lapsissa, joiden kesken eroavaisuuksia. Ja kaikkia on samalla tavalla kasvatettu, tuettu ja opetettu ja kannustettu. Tietysti, jos et lahjakkaana taitoja käytä, niin et voi menestyä ko. alalla, mutta ottaa kyllä päähän tällainen kun itsellä ei sitä matikkapäätä ole, eikä kaikki mene jakeluun, vaikka kuinka pinnistelisi. Tosin ymmärrettävää, että matikan proffan kannattaa oman edun vuoksi väittää, että kaikki on vain kovasta työstä kìinni.

Tavallinen ihminen voi kuitenkin viitseläisyyden ansiosta opetella varsin hyväksi monissa asioissa, vaikkei ns. lahjakas olisikaan juuri siinä tietyssä jutussa. Kyllä se älykkyys riittää silti, kysymys onkin siitä että riittääkö tahto ja sitkeys oppia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla