Nyt laukalle siitä! Lapsen niska ja selkä pysyvät yleensä kunnossa itsestään, jos lapsi liikkuu riittävästi. Kuva: iStockphoto
Nyt laukalle siitä! Lapsen niska ja selkä pysyvät yleensä kunnossa itsestään, jos lapsi liikkuu riittävästi. Kuva: iStockphoto

Niska- ja selkäkivut ovat tuttuja koululaisillekin: joka toinen tyttö potee niitä viikoittain.

Ovatko koululaisten niska-, hartia- ja selkävaivat yleistyneet?

Tutkimusten mukaan kyllä, ja nimenomaan niska–selkä-yhdistelmäkipu. Joka toinen koululaistytöistä ja joka kolmas pojista raportoi viikoittaisista niskaoireita. Kroonista niskakipua potee noin viisi prosenttia lapsista jo 9–12-vuotiaasta lähtien.

Onko älylaitteiden käyttö kipujen yleisin syy?

Voi kuulostaa yllättävältä, mutta suoraan ei. Vahvin näyttö on psykologisten stressitekijöiden sekä liian vähäisen tai huonolaatuisen unen vaikutuksesta niin niskakivun syntyyn kuin sen kroonistumiseen. Puhelin voi toimia välillisesti niin, että sitä kautta syntyy haitallista henkistä stressiä esimerkiksi nettikiusaamisen vuoksi, tai lapsi käyttää puhelintaan myöhään illalla, jolloin uni jää liian lyhyeksi. Mobiililaitteiden sinivalo häiritsee nukahtamiseen tarvittavaa melatoniinihormonin erittymistä.

Vähäinen liikunta ei tutkimusten mukaan ole lasten tai nuorten niskakivun riskitekijä. Dynaamisesti yläraajoja kuormittava liikunta, kuten koripallo ja tennis, näyttäisivät kuitenkin suojaavan myöhemmältä niskakivulta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Onko koululaisen pöytä ergonomisesti paras paikka tehdä läksyt?

Asiasta ei ole tutkimustietoa, mutta mielestäni koulutehtävien tekoon tulisi kaikilla on oma rauhallinen paikka, jossa on hyvä keskittyä. Joku tykkää tehdä läksyjä eri asennoissa, ei vain paikallaan istuen, ja se pitäisi sallia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sänky ei ole läksyjentekopaikka, vaan se pitäisi pyhittää ainoastaan nukkumiseen.

Minkä verran kyyryasentoa on lapselle liikaa?

Jatkuva tietokoneiden ja kännyköiden käyttö on varmasti lisännyt etukumaria asentoja. Jos tällaisen asentotottumuksen ottaa tavaksi jo lapsena, on sitä myöhemmin aika vaikea korjata, koska aivot kertovat tämän olevan normaalia. Ajan myötä tällainen asento synnyttää lihasepätasapainoa: rintalihaksiin syntyy kireyttä, ja ylä- ja keskiselän lihakset venyvät ja heikentyvät. Tällaisessa tilanteessa ihminen saa yleensä jossain vaiheessa myös niskakipuja, ja yläraajat alkavat puutua.

Jos huomaa itsellään taipumuksen istua tai seistä etukumarassa ryhdissä, on hyvä hakea jumppaohjeita fysioterapeutilta. Näitä liikkeitä tulisi tehdä säännöllisesti monta kertaa viikossa. Hyvä ryhti lähtee keskivartalon hallinnasta, lisäksi tulee vahvistaa yläselän asentoa ylläpitäviä lihaksia sekä venytellä rintakehän etuosan kireitä lihaksia.

Lapset ja nuoret saavat näitä harjoituksia yleensä luonnostaan harrastamalla monipuolista liikuntaa.

Mitä siitä seuraa, jos niska- ja hartiaseudun ongelmia tulee jo lapsena?

Tutkimusten perusteella lapsuus- ja nuoruusiän pitkittyneet niskaoireet ennustavat myöhempää niskakipua ja jopa poissaoloja töistä. Suurimmalla osalla kivut ovat kuitenkin lyhytkestoisia ja menevät itsestään ohi. Jos kivut pahenevat jatkuvasti, tihentyvät tai haittaavat koulunkäyntiä tai harrastuksia, on syytä hakeutua asiaan perehtyneen lääkärin ja fysioterapeutin arvioon.

Jos kipu pitkittyy, on todella tärkeää arvioida myös psykologisia tekijöitä. Pahimmillaan kipu voi johtaa toimintakyvyttömyyteen, kuten siihen, että lapsi jää pois koulusta.

Asiantuntijana fysiatrian erikoislääkäri Minna Ståhl, TAYS lasten ja nuorten kipupoliklinikka

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla