Kuva: <span class="photographer">Getty Images</span>

On kurjaa, jos lukemisesta tulee lapselle vastenmielistä pakkopullaa. Miten lukuilon saa syttymään?

Kadonnut kirjastokortti on uusimatta, koululainen ei sitä mielestään tarvitse. Pienempänä hän rakasti kuunnella iltasatuja vanhempien kainalossa. Mihin kiinnostus katosi – ja miten sen saisi viriämään uudelleen? Lukemisesta kun olisi tutkimustenkin mukaan niin paljon hyötyä.

– Lukuharrastus kilpailee ajasta ja tilasta monen muun harrastuksen kanssa, kasvatustieteen tohtori Juli-Anna Aerila Turun yliopistosta vastaa.

Neljäs–viidesluokkalaisilla ja sitä vanhemmilla lapsilla harrastukset tahtovat viedä leijonanosan vapaa-ajasta, jolloin lukuinto usein hiipuu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

10-vuotiaista 40 prosenttia lukee kertomuksia useita kertoja viikossa, mutta 15-vuotiasta niin tekee enää yksi kymmenestä.

Ellei lukeminen ole tullut ennen esiteinivuosia tavaksi, sille ei tahdo löytyä aikaa jatkossakaan.

Helpointa lukukipinän sytyttäminen on, kun lapsi on ihan pieni.

– Helpointa lukukipinän sytyttäminen on, kun lapsi on ihan pieni. Mutta onnistuu se myöhemminkin, Aerila sanoo.

Asenne lukemista kohtaan syntyy ennen kuin lapsi osaa itse lukea, ja pieni lapsi oppii asenteensa vanhemmiltaan.

Suurin osa vanhemmista pitää lukemista tärkeänä, vaikkei itse lukisikaan. Lapsi ajattelee kuitenkin konkreettisesti. Jotta vanhempien arvot välittyisivät lapselle, hänen tulee nähdä ne käytännössä.

Jos siis haluaa, että lapsi lukee, kannattaa ottaa mukava asento sohvalla ja tarttua kirjaan myös itse.

Kirja minusta

Lukukipinän herättäminen henkiin helpottaa lapsen elämää monella tapaa.

– Vaikka kirjat ovat kuvitteellisia, niissä kerrotaan todellisista asioista. Lapsi hakee ja saa kirjoista tietoa, miten toimia erilaisissa tilanteissa, Aerila sanoo.

Eskarilainen voi lukea tarinoita, jotka kertovat koulumaailmasta. Alakoululainen rakastaa ja saa voimaa itsenäistymiseen sankaritarinoista, joissa ikätoveri pelastaa maailman. Esiteinille kirja kertoo, miten rakastuneena toimitaan.

Kirjoista luettuina moni asiaa menee lapselle paremmin perille kuin aikuisen suusta kuultuna.

– Kirjoista luettuina moni asiaa menee lapselle paremmin perille kuin aikuisen suusta kuultuna, sillä tarinan muoto on lapselle luontainen tapa ymmärtää ja jäsentää asioita, Aerila perustelee.

Kirja voi myös antaa lapselle lohtua ja toivoa. Hän ei olekaan ainoa, jota koulun aloittaminen jännittää tai jonka vanhemmat riitelevät tai isovanhempi on kuollut. On helpottavaa tajuta, että muilla on samanlaisia vastoinkäymisiä. Lapselle voi jopa tulla tunne, että kirja kertoo hänestä itsestään.

Koska lastenkirjoissa loppu on yleensä onnellinen, niiden lukeminen valaa lapseen toivoa ja uskoa, että myös omiin ongelmiin löytyy ratkaisu.

Kirja voi olla myös tulkki aikuisen ja lapsen maailmojen välillä.

Kirja voi olla myös tulkki aikuisen ja lapsen maailmojen välillä.

– Vaikka lastenkirjojen näkökulma on lapsen, niiden avulla aikuiset voivat eläytyä lasten maailmaan. Kirja on usein hyvä silta keskustella lapsen kanssa hankalistakin asioista.

Kuvakirjoilla ei ole ikärajaa

Jotta lapsi lukisi, lukemisen pitää tuntua mielekkäältä. Eikä se ole kivaa, ellei sitä osaa.

– Jos tekninen lukutaito eli sanojen tunnistaminen ja kielen merkkien hallinta on huono, voimat luetun ymmärtämiseen ovat vähissä. Mitä iloa on kirjasta, jonka sisällöstä ei tajua mitään?

Sanavarasto kasvaa, kun vanhempi lukee lapselle ääneen.

Luetun ymmärtäminen vaatii runsasta sanavarastoa, ja se kasvaa, kun vanhempi lukee lapselle ääneen. Tekninen lukutaito puolestaan kehittyy, kun lapsi saa vuorostaan lukea vanhemmalle, sisarukselle tai vaikka lemmikille. Isompien lasten lukemista voi kehittää vastaavin keinoin: sisaruksen voi laittaa lukemaan pienemmälleen tai vaikka nauhoittamaan lukemaansa äänikirjaksi isovanhemmille.

Lukeminen helpottuu ja tulee mukavammaksi, jos lapsi pystyy ennakoimaan kirjan tapahtumia. Moni lapsi valitsee siksi kirjoja, joissa kerrotaan hänelle tutuista asioista, kuten omista harrastuksista. Ennakoinnin mahdollisuus selittää myös lasten tykästymisen sarjakirjoihin.

– Opettajat ja vanhemmat tarjoavat tutkimusten mukaan lapsille liian vaativaa luettavaa. Aikuisen mielestä tylsän tuntuinen ja ennalta-arvattava voi olla aloittelevalle lukijalle oikea teksti. Tärkeintä on, että lapsi nauttii lukemisesta, Aerila sanoo.

Isommallekin lapselle kannattaa lukea kuvakirjoja.

Isommallekin lapselle kannattaa lukea kuvakirjoja.

– Kuva muistuttaa lasta luetusta. Sen avulla lapsi pysyy kiinni juonessa, vaikka keskittyminen välillä herpaantuisikin.

Lukemista yksinäisenä touhuna pitävä lapsikin viihtyy usein isokokoisten kuvakirjojen parissa. Niiden ääreen mahtuu isompikin joukko vaihtamaan ajatuksiaan luetusta.

Äänikirja kännykkään

Osa lapsista on lukijoita, osa ei. Tai niin lapset usein kuvittelevat, ja kuvitelma vahvistaa haluttomuutta tarttua kirjaan.

– Lukijaksi tullaan lukemalla, ja toisinaan lasta pitää vähän patistaa. Eihän muitakaan harrastuksia lopeteta ensimmäiseen kertaan, vaan niille annetaan mahdollisuus, Juli-Anna Aerila huomauttaa.

Lukijaksi tullaan lukemalla, ja toisinaan lasta pitää vähän patistaa.

Yhdessä voidaan sopia, että jokaisesta päivästä yritetään löytää vartti lukemiselle. Lapselle kannattaa silti tarjota vaihtoehtoja: hän saa itse miettiä, mikä on mukava hetki lukemiselle tai mitä hän lukee.

– Lapsen kanssa voi olla hyvä jutella siitä, kuinka uudet asiat voivat aluksi tuntua hankalilta tai vähemmän innostavilta.

Lapsi harvoin kulkee ainakaan harrastuksen alkuvaiheessa omin jaloin jäähalliin tai tallille, tai hakee itse kaupasta urheiluharrastuksessa tarvittavat välineet. Vastaavasti vanhemman homma on viedä lapsi kirjastoon ja hankkia kotiin kirjoja.

– Viikoittaisista treeneistä tulee äkkiä rutiini, ja niin tulee lukemisestakin, kun yhdessä mietitään sille sopiva aika ja paikka.

Kodin ulkopuolella harrastavalle lapselle hyvä hetki voi olla vaikka silloin, kun lapsi odottelee vanhempaa noutamaan hänet harkoista kotiin.

Puhelimelle ladattu sovellus ja äänikirjat kulkevat kätevästi mukana.

Perinteisen kirjan kantaminen treeneihin ei ehkä innosta, mutta puhelimelle ladattu sovellus ja äänikirjat kulkevat kätevästi mukana.

Kirjaan keskittyminen vie jonkin aikaa, joten ihan lyhyisiin hetkiin lukeminen ei välttämättä sovellu. Toisaalta hyvä tarina koukuttaa nopeasti, eikä sitä tee mieli jättää pahasti kesken.

– Lukuintoa lisää, kun vanhemmat ovat kiinnostuneita lapsen lukemista asioista ja niistä keskustellaan yhdessä.

Parempi peli ja parempi uni

Lukeminen motivoi, jos lapsi pitää sitä hyödyllisenä.

Lapselle ei silti ehkä kannata selittää, että parhaat tietotekstien lukijat ovat lapsia, joille myös tarinoiden lukeminen on tuttua. Tai että kirjojen lukeminen on yhteydessä yleensä parempaan menestymiseen elämässä. Lapsi haluaa, että kirjoista on hyötyä tässä ja nyt.

– Joissain juniorijääkiekkojoukkueissa on huomattu, että lukeminen voi parantaa urheilusuoritusta. Valmentajat kertovat, kuinka lukeminen ennen ottelua auttaa pelaajia keskittymään paremmin peliin ja tulokset paranevat, Aerila kertoo.

Lukeminen laskee hyvällä tapaa kierroksia.

Päivittäisessä arjessa taas on hyötyä siitä, että lukeminen laskee hyvällä tapaa kierroksia. Nukahtaminen helpottuu ja ajatukset lakkaavat harhailemasta päivän tapahtumissa, kun keskittyy kiinnostavaan, koskettavaan ja viihdyttävään kirjaan.

– Kun vanhempi ottaa tavaksi lukea lapselle vaikkapa aina ennen nukkumaan menoa, lapsi oppii vähitellen säätelemään lukemisen avulla itse vireystilaansa.

Näin vaalit lukemisen iloa

1. Tee siitä kivaa

Varaa lukemiseen aika ja rauhallinen paikka. Ota pieni syliin ja isompi lapsi kainaloon. Lukemiseen liittyvät myönteiset tunnekokemukset luovat pohjan myöhemmälle lukuharrastukselle.

2. Yhteinen tehtävä

Laita sivu lapsen kanssa puoliksi. Onnistumisen elämykset motivoivat pienen lukemaan. Aloitteleva lukija ei ehkä jaksa lukea koko kirjaa, joten vanhempi lukee osan.

3. Tuttuja juttuja

Valitse kirja, jossa on kosketuspintaa lapsen omaan elämään. Oman ikäisistä lapsista tai omista harrastuksista kertova kirja on lapselle tietokirja.

Lähteenä myös Juli-Anna Aerila & Merja Kauppinen: Sytytä lukukipinä. PS-kustannus (2019)