Huomaatko, miten paljon maailmassa on kivoja juttuja? Kuva: iStockphoto
Huomaatko, miten paljon maailmassa on kivoja juttuja? Kuva: iStockphoto

Kiitollisuusharjoitus ei ole vain aikuisia varten, sillä siitä on hurjasti hyötyä lapsen kehittyville aivoille.

Tahdotko kehittää lapsesi ongelmanratkaisua, keskittymistä ja sinnikkyyttä?

Siihen on olemassa helppo keino, jota myös kiitollisuuslistaksi kutsutaan. Positiivisen ajattelun harjoittelemisesta voi olla paljon hyötyä kasvavan lapsen aivoille, kertoo aivotutkija Mona Moisala

– Lasten aivot ovat erityisen muovautuvat. Ne ovat hedelmällistä maaperää kaikelle positiiviselle harjoittelulle, sillä aivot eivät ole jämähtäneet vanhoihin tapoihin, Moisala sanoo.

Yksi tällainen hyvinvointia edistävä tapa on kivojen asioiden listaaminen. Sen voi ottaa tavaksi vaikka ennen nukkumaanmenoa. Mitä kaikkea mieleistä tänään tapahtuikaan? Jokaisesta päivästä löytyy pieniä, mukavia juttuja. 

Positiivisesti ajatteleva lapsi ei lannistu yhtä helposti kuin lapsi, jolle myönteisyys ei ole yhtä luontevaa.

– Positiivista ajattelua voi harjoitella, ja se treenaa aivoja huomaamaan myönteiset asiat, Moisala jatkaa. 

– Kaikki, mitä teemme tai ajattelemme muokkaa meidän aivojamme. Mitä enemmän keskittyy negatiiviseen, sitä enemmän aivokapasiteettia kehittyy negatiiviselle ajattelulle. Sama toimii toisin päin. 

Positiivinen ajattelu vapauttaa aivoissa mielihyvään liittyvää välittäjäainetta dopamiinia ja laskee stressihormoni kortisolin pitoisuutta elimistössä. Myönteisyys on yhteydessä parempaan ongelmanratkaisuun ja keskittymiseen sekä sinnikkyyteen: positiivisesti ajatteleva lapsi ei lannistu vastoinkäymisistä yhtä helposti kuin lapsi, jolle myönteisyys ei ole yhtä luontevaa. 

Varsinkin hermoileva lapsi hyötyy

Erityisen hyödyllistä positiivisen ajattelun harjoittelu on lapsille – ja aikuisille – joiden lasi on aina puoliksi tyhjä. 

Ihmisillä, joilla on korostuneen neuroottinen persoonallisuus, on enemmän taipumusta ajatella kielteisesti kuin toisilla. Alhainen neuroottisuus taas on aikuisilla yhteydessä parempaan fyysiseen terveyteen ja sitä kautta pidempään elämään. Persoonallisuuspiirteet pohjautuvat osin biologiaan, mutta niitä voi silti haastaa ja muokatakin. 

”Jokainen meistä syntyy taipumusten kanssa, mutta paljon voi myös tehdä itse.”

– Jokainen meistä syntyy taipumusten kanssa, mutta paljon voi myös tehdä itse. Aivot harjaantuvat siinä, mitä ne saavat arjessa tehdä, Mona Moisala sanoo. 

Tutkimuksissa on todettu, että aivoissa voi tapahtua rakenteellisia muutoksia jo joissakin kuukausissa. Esimerkiksi meditaation on todettu muokkaavan aivojen rakennetta kahdeksan jo viikon jälkeen niin, että tunteiden säätelyyn ja jopa uuden oppimiseen liittyvät aivoalueet, kuten hippokampus, kasvoivat.  

– Siksi positiivisuutta kannattaa harjoitella koko ajan, niin se muuttuu hiljalleen automaattiseksi, Moisala lisää. 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.