Pitkällä bussimatkalla voi olla monenlaisia virikkeitä. Puhelintakin voi käyttää, mutta maltillisesti. Kuva: iStock
Pitkällä bussimatkalla voi olla monenlaisia virikkeitä. Puhelintakin voi käyttää, mutta maltillisesti. Kuva: iStock

Lapsi oppii siihen, mitä hänelle tarjotaan. Tutkija kieltäisi digilaitteet kokonaan alle kaksivuotiailta.

Kun taaperoa alkaa kiukuttaa tai tylsistyttää, aikuinen lykkää lapselle käteen kännykän. Itku talttuu, mutta lapsen tunnetaitoja tämä ei kohenna.

– Pieni lapsi tarvitsee vielä paljon tukea tunteiden säätelyssä. Kun lapselle tulee paha mieli, vanhemman tehtävä on käsitellä tunne lapsen kanssa ja tukea sen muuttumista positiivisempaan suuntaan. Näin lapsi oppii itse vähitellen tunnesääteölytaitoja. Tämä tärkeä vuorovaikutustilanne jää kokonaan välistä, jos vanhempi rauhoittaa lapsen älylaitteella, selittää Helsingin yliopiston tutkija Kati Heinonen.

Jos somen selaaminen vaikuttaa vanhemman ja lapsen vuorovaikutukseen, puhelin hallitsee tilannetta liiaksi. 

Kehitys- ja kasvatuspsykologian dosentti Heinonen on kerännyt yhteen tutkimustietoa älypuhelimen vaikutuksesta lasten kehitykseen. Älylaitteiden huonoista puolista huolimatta Heinonen ei halua demonisoida älylaitteiden käyttöä, vaan enemmänkin herättää ajatuksia niiden käytön ympärillä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jos äiti viestittelee ystäviensä kanssa vauvaa syöttäessään, Heinonen ei näe sitä pahana asiana. Mutta jos viestittely ja somen selaaminen estää äidin ja vauvan vuorovaikutuksen, silloin puhelin hallitsee tilannetta liiaksi. Jos edessä on pitkä bussimatka leikki-ikäisen kanssa, puhelinta voi käyttää yhtenä matkan virikkeistä, mutta se ei saa korvata aikuisen huomiota.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Ruudun tarkoitus ei ole muuttaa lapsen negatiivista tunnetta paremmaksi.”

– Olisi kuitenkin tärkeää, että lapsi ei ole jo valmiiksi ärtynyt tai pahalla tuulella. Ruudun tarkoitus ei ole muuttaa lapsen negatiivista tunnetta paremmaksi.

Lapsi oppii siihen, mitä hänelle tarjotaan. Jos aikuinen lykkää lapselle käteen älypuhelimen heti tylsän hetken tullen, lapsi oppii että tylsät hetket tarvitsevat täytettä. Tylsyyden tunnetta pitäisi kuitenkin oppia sietämään, sillä ne kehittävät luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Parhaimmat ideat syntyvät yleensä silloin, kun on vähän tylsää.

Pieni lapsi koukuttuu älylaitteisiin helposti

Isommille lapsille puhelimen käytöstä voi olla jo hyötyäkin: sanapeli kehittää lukutaitoa ja numeropeli opettaa matematiikkaa. Heinosen mukaan alle kaksivuotiaiden lasten kohdalla vastaavaa hyötyä älylaitteista ei ole, joten laitteen käytölle ei ole mitään syytä.

WHO antoi huhtikuussa suosituksen, jonka mukaan alle vuoden ikäisille ei suositella minkäänlaista ruutuaikaa. 

Heinonen jopa kieltäisi digilaitteet alle kaksivuotiailta lapsilta kokonaan. Yksi syy on se, että tietoa älylaitteiden vaikutuksesta taaperon kehittyville aivoille ei ole riittävästi.

Mitä pienempi lapsi, sitä vaikeampi hänen on säädellä omaa toimintaansa.

Etuaivolohko, joka on tärkeässä roolissa ihmisen toiminnanohjauksen ja itsesäätelyn kehittymisessä, kehittyy aikuiseksi asti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että mitä pienempi lapsi, sitä vaikeampaa hänen on säädellä omaa toimintaansa älylaitteiden äärellä.

Tutkimuksia tai testejä, joissa taaperoita olisi tarkoituksella altistettu runsaalle älylaitteiden käytölle ei ole. Heinosen mukaan kysymys on myös eettinen: ei olisi oikein altistaa pieniä lapsia sellaiselle ympäristölle, jonka vaikutusta ei täysin tunneta isommillakaan lapsilla. 

– Jokainen vanhempi voi kysyä antaisiko oman lapsensa tällaiseen testiin, ja miettiä älylaitteen käyttöä tätä kautta, Heinonen summaa.

Päivitetty 25.4.2019: Lisätty lause WHO:n suosituksesta. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla