Säännöt kannattaa puhua selviksi.

Jo pari–kolmevuotiaat lapset ovat kiinnostuneita tutkiskelemaan omaa ja toisen kehoa ja alkavat hahmottaa, että ihmiset jakautuvat miehiin ja naisiin. Kolmevuotiaina lapset alkavat leikkiä myös lääkärinleikkejä.

Alle kouluikäisen lapsen seksuaalisuus ilmenee usein oman ja toisen kehon tutkiskeluna. Lapset saattavat leikkiä myös synnytystä tai lastentekoleikkejä, jossa tytöt ja pojat menevät vaatteet päällä makoilemaan peiton alle. Luonto-ohjelmia seuranneet lapset leikkivät esimerkiksi parittelua ja pesimistä.

Vanhempien ei pitäisi nähdä pahaa siellä, missä sitä ei ole, sanoo seksologi Tarja Sandberg Väestöliitosta.

– Jos leikkijät ovat suunnilleen samanikäisiä ja kokoisia eikä ketään painosteta, pakoteta tai satuteta, lääkärinleikit ovat useimmiten aivan harmittomia. Ne ovat viatonta oman ja toisen kehon tunnustelua.

Lapset eivät edes tulkitse leikkejä seksuaalisiksi. Tutkimuskohteina varpailla ja sukupuolielimillä ei ole heille eroa. Leikeissään lapset ihmettelevät ja harjoittelevat muutenkin kaikenlaista. Toisen katseleminen ja koskettaminen on lasten mielestä hauskaa ja tuntuu hyvältä.

Salamyhkäisyys viehättää

Osallistujat tuntuvat tietävän, että lääkärileikkeihin liittyy jotakin salamyhkäistä, eikä niitä sen takia leikitä aikuisten nähden.

– Aina niistä ei edes haluta kertoa aikuisille. Salamyhkäisyys on osa lääkärileikkien viehätystä, Sandberg sanoo.

Aikuisesta leikit saattavat sen sijaan tuntua hämmentäviltä. Lapsen seksuaalisuus on usein vanhemmalle tabu. Tarvitseeko tuonikäisen lapsen vielä tutkiskella toisen takapuolta? Eikö lasta pitäisi myös suojella liian varhain heräävältä seksuaalisuudelta? 

Vanhempien jyrkistä reaktioista lapsi saa käsityksen, että toisen tai oman kehon tutkiskelu ja koskettaminen on likaista, rumaa ja hävettävää. Seksuaalisuutta, sukupuolielimiä tai lääkärileikkejä ei pitäisi leimata häpeällä.

Sandbergin mielestä aikuisten kannattaisi suhtautua lastensa lääkärinleikkeihin rauhallisesti.

– Jos kukaan lapsista ei vaikuta ahdistuneelta, ketään ei satuta ja huoneessa on hyvä tunnelma, oven voi laittaa kiinni ja antaa lasten jatkaa leikkejään, hän toteaa.

– Vanhemmankin pitäisi muistaa koputtaa ennen kuin astuu sisälle huoneeseen, hän sanoo.

Myöhemmin vanhempi voi varovaisesti ottaa leikit lapsen kanssa puheeksi. Jos lapsi vaikuttaa hyvin hämmentyneeltä tai ahdistuneelta, vanhemman kannattaa selvittää, mitä leikissä oikein tapahtui.

Säännöt selviksi

Sandbergin mielestä lapsen kanssa kannattaa puhua lääkärileikin säännöistä. Lapselle pitäisi tehdä selväksi, että hänellä on oikeus kieltäytyä leikistä, joka ei tunnu mukavalta.

– Hän voi sanoa jämäkästi ei, lähteä pois ja mennä kertomaan asiasta turvalliselle ja tutulle aikuiselle. Kenenkään ei ole pakko osallistua näihin leikkeihin.

Kannattaa myös kertoa, ettei korvaan, nenään, pimppiin tai takapuoleen saa työntää mitään esineitä, Sandberg neuvoo.

– Kenenkään uikkarin alle jääviin osiin ei saa koskea ilman lupaa ja halua. Ketään ei saa satuttaa eikä pakottaa mihinkään. Omaa tai toisen kehoa ei ole tapana kosketella muiden nähden, vaan omassa rauhassa. Kun lapsi oppii päättämään ja nauttimaan omasta kehostaan, hän osaa vaatia sille arvostavaa kohtelua myös aikuisena.

Vierailija

Hämmentävätkö lapsen lääkärileikit?

Lääkäritleikit eivät varmastikaan ole väärin, jos säännöt ja rajat ovat selvillä leikkiin osallistuvilla. Omien kokemusteni jälkeen en ehdottamasti antaisi lasten leikkiä lääkäriä suljettujen ovien takana. Rajat ylitettiin ja kannan edelleen häpeää ja syyllisyyttä oman naiiviuteni takia, mikä vaikuttaa elämässäni vielä aikuisenakin. Lapsi ei ymmärrä, milloin häntä painostetaan ja omalla tavallaan tuntee itsensä hyväksikäytetyksi.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.