Arviolta 15–20 prosenttia lapsista on erityisherkkiä. Miten erityisherkkä lapsi käyttäytyy?

Onko lapsesi luova tai onko hänellä vilkas mielikuvitus? Hermostuuko hän herkästi väentungoksessa tai häiritsevätkö häntä paidassa olevat pesulaput ja sukkien saumat? Huomaako hän yksityiskohtia, joita muut eivät huomaa: vienotkin tuoksut, hienoisen ärtymyksen äänessäsi, isän uudet sukat? Pohdiskeleeko hän elämän suuria kysymyksiä ja vaikuttaako hän ujolta tai herkältä?

Jos tunnistat edellä kuvatusta lapsesi, hän saattaa olla erityisherkkä. Erityisherkkiä arvioidaan olevan 15–20 prosenttia lapsista.

Erityisherkkyys ei ole lääketieteellinen diagnoosi vaan joukko synnynnäisiä piirteitä. Termin kehittänyt psykologian tohtori Elaine N. Aron listaa tänä syksynä suomeksi ilmestyneessä kirjassaan Erityisherkkä lapsi (Nemo) neljä erityisherkkyyden tunnuspiirrettä. Aronin mukaan ihminen ei luultavasti ole erityisherkkä, jos hän ei täytä jokaista neljää kohtaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

1. Emotionaalinen herkkyys ja empatia.

Erityisherkkyys näkyy esimerkiksi niin, että lapsi tuntee hyvin syvästi, itkee herkästi, tuntuu lukevan vanhempansa ajatukset, tavoittelee täydellisyyttä tai reagoi voimakkaasti, jos tekee pienenkin virheen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lapsi vaistoaa herkästi, jos jollain luokkatovereista on paha mieli ja kokee syvää empatiaa myös eläinten kärsimystä kohtaan.

Toimi näin: Kunnioita lapsen kaikkia tunteita ja anna hänen puhua niistä. Tee lapsellesi selväksi, että rakastat häntä pelkästään hänen olemassaolonsa vuoksi, saavutuksista riippumatta.

2. Vivahteiden vaistoaminen.

Erityisherkkä lapsi on tavallista tietoisempi esimerkiksi hienoisista äänistä, hajuista tai yksityiskohdista. Lapsella ei välttämättä ole tavallista herkemmät aistit, mutta hän prosessoi havaitsemaansa tavallista tarkemmin.

Hän panee merkille äänensävyt ja ilmeet ja havaitsee rohkaisun tai moitteen pelkästä katseesta.

Toimi näin: Erityisherkät sisäistävät moraalisäännöt tavallista nuorempina. Yleensä erityisherkät lapset huomaavat itse, mitä heidän kannattaa tehdä ja mitä ei ja yrittävät välttää vanhempien arvostelua tai rangaistusta. Jos lapsi tekee väärin, vältä raivoamista ja tiukkaa kurinpitoa, sillä erityisherkkä lapsi yleensä ottaa opikseen vähemmästäkin.

3. Ärsykkeiden kuormittavuus.

Erityisherkät lapset väsyvät ja kuormittuvat herkästi, koska he ovat jatkuvasti niin tietoisia siitä, mitä heidän sisällään ja ympärillään tapahtuu. Varsinkin kaikki uusi saa heidät helposti väsymään ja pois tolaltaan.

Erityisherkät valittavat herkästi kuumuutta tai kylmyyttä. Kovat äänet hermostuttavat heitä ja he reagoivat rajusti muutoksiin tai kipuun. Seurauksena voi olla itkua ja raivokohtauksia.

Toimi näin: Älä kuormita lasta liioilla ärsykkeillä ja virikkeillä. Takaa hänelle riittävästi rauhaa ja lepoa päivän mittaan. Rutiinit ja selvät säännöt auttavat häntä orientoitumaan päivään. Totuta lapsi etukäteen uusiin haasteisiin.

4. Asioiden syvällinen käsittely.

Erityisherkät lapset paitsi tekevät tarkkoja huomioita, myös prosessoivat havaitsemaansa syvällisesti. Se voi tulla ilmi lapsen syvämietteisissä kysymyksissä tai nokkelassa huumorintajussa. Toisaalta lapsen voi olla vaikea tehdä päätöksiä tai lämmetä kohdatessaan uusia asioita ja ihmisiä.

Lapsi tarvitsee aikaa, jotta saisi pureskeltua kaikkea näkemäänsä ja kokemaansa.

Toimi näin: Erityisherkkä lapsi pitää keskusteluista. Kuuntele herkällä korvalla mitä hän sanoo ja ole hänen luottamuksensa arvoinen. Anna hänelle aikaa. Ole esimerkkinä innostuksesta ja elämänilosta. Hulluttele. Onnellisuus syntyy pienistä asioista, juuri niistä, joita erityisherkät ovat taitavia havaitsemaan.

Lähde: Elaine N. Aron: Erityisherkkä lapsi (Nemo)

Lue lisää:

Mistä tunnistaa erityisherkän vauvan? vauva.fi

Milloin lapsi on liian arka? Janna vastaa

Sisältö jatkuu mainoksen alla