Muksuoppi-menetelmän kehittäjän kolme ajatusta kasvatuksesta.

1. Parasta on edetä leikin kautta.

Jos sama vaikea tilanne toistuu lapsen kanssa, kannattaa lasta opettaa häntä myönteisyyden ja leikin kautta moittimisen sijaan.

Jos esimerkiksi lähtö päiväkotiin on joka aamu hankala, pohdi tilannetta lapsen kanssa. Lapselle voi ehdottaa leikkiä, jossa aamulähtö leikitään läpi ja mietitään, miten aamuista tulisi mukavia. Rohkaise lasta ideoimaan ja kannusta häntä. Tehdään tästä mummille video ja näytetään kuinka hyvin osaat! Oletpa taitava!

Lapsi ei ole kasvattamisen kohde, joka täytyy saada toimimaan vanhemman haluamalla tavalla. Lapsen kanssa kasvetaan ja opetellaan asioita yhdessä. Opettele puhumaan lapselle myönteisesti.

2. Älä vain jaksa ja siedä, etsi ratkaisuja.

Vaikeissa tilanteissa lapsen kanssa vanhempi hermostuu, koska tuntee itse olevansa neuvoton. Vanhemmat tietävät, että kun hermostuu, tilanne muuttuu vain pahemmaksi, ja tilanne toistaa kehää.

Mutta se ei yksinään auta, että vanhempi ei hermostu. Eikä auta, että hän on kärsivällinen. Vanhemman on opittava ratkaisemaan lapselle vaikea tilanne uudella tavalla.

Lapsen kasvatus on luovaa toimintaa. Lapsikin nauttii ratkaisujen etsimisestä.

Lapsen ongelman voi kääntää taidoksi, joka hänen pitää opetella. Ei saa riehua on oikeastaan rauhoittumisen taito, eikö vain? Kieltämisen sijaan lapsen kanssa kannattaa opetella uusia taitoja.

3. Vanhempien on pidettävä yhtä.

Joskus lapsen vaikeaan käytökseen ei löydy ratkaisua, koska vanhemmat eivät hae sitä yhdessä. Lapsi oppii paremmin, jos ohjaus ei tule vain yhdeltä vanhemmalta, vaan molemmat seisovat asian takana. On eri asia sanoa: ”Nyt menet nukkumaan” kuin ”Sovimme isäsi kanssa, että sinun pitää olla kahdeksalta sängyssä”. Pyynnöstä kannattaa tehdä yhteinen, jotta lapsi kokee, että vanhempi ei ole yksin asian takana.

Jos lapsen toinen vanhempi ei tee yhteistyötä, mieti millä keinolla saat hänet puolellesi – ja lapsen puolelle. Pyydä häneltä apua, rakentavasti.

Mihin lapsen ongelmaan sinä olet keksinyt luovan ratkaisun? Jaa vinkkisi ja keskustele alle!

Vauva 3/16

Ben Furman on psykiatrian erikoislääkäri ja tunnetun Muksuoppi-menetelmän kehittäjä. Muksuoppi on ratkaisukeskeinen menetelmä lasten ongelmiin. Se julkaistiin helmikuussa sovelluksena, katso muksuoppiappi.fi.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Jaettu nauru yhdistää ystäviä. Kuva: Colourbox
Jaettu nauru yhdistää ystäviä. Kuva: Colourbox

Parhaimmillaan huumori yhdistää perhettä ja kavereita, mutta vitsailuksi verhottu ivaaminen voi olla myös vallankäyttöä ja kiusaamista.

Koko perhe hirnuu. Isä on taas kertonut ruokapöydässä saman hölmön puujalkavitsin kuin aina.

Pieninkin kikattaa syöttötuolissaan, vaikkeivät sanaleikit hänelle vielä edes aukea. Tärkeintä on tunne siitä, että on mukana.

– Huumori voi olla perhettä yhdistävä liima, meidän oma juttu...

Taloudellinen niukkuus iskee kouluikäisiin eri tavalla kuin pienempiin lapsiin. ”Kun kaverit menevät elokuviin, hän sulkeutuu huoneeseensa”, kertoo vähävarainen teinitytön äiti.

”Pahimmalta tuntuu nähdä, kuinka lapsi yrittää ymmärtää, muttei pysty peittämään pettymystään. 

Niin kuin esimerkiksi taannoin, kun poika pyysi uutta videopeliä, vaikka tiesi vastaukseni jo etukäteen. Lapsen surulliset silmät viilsivät sydäntä, ja yritin pitää ääneni reippaana sanoessani, että katsotaan sitten ensi kuussa. Kumpikin tiedämme, ettei vastaus todennäköisesti muutu ensi kuussakaaan, ja toivon, että poika unohtaisi koko asian. Toisaalta sitten tulee jokin muu uusi houkutus, mitä kavereilla on ja meillä ei.”

Äiti ja poika, 10 vuotta

”On kurjaa, että lapsi jää sivuun kaveriporukoista.”

”Teen parhaani, että teini-ikäinen tyttäreni voisi nauttia kaikista samoista asioista kuin kaverinsakin. Huomaan, että hän ei kehtaa pyytää rahaa elokuvalippuun koska tietää, ettei minulla ole. Sitten hän jättäytyy pois kaveriporukan menoista ja sulkeutuu huoneeseensa.

Teinin maailma on aika mustavalkoinen, rahaa joko on tai sitä ei ole. Ei auta, jos sanon, että saat kaksikymppiä ensi viikolla. Se hetki on sitten jo mennyt.”

Äiti ja tytär, 16 vuotta

Koululaisen yksinäinen kesä

”Tällä hetkellä eniten päänvaivaa aiheuttaa yhdeksänvuotiaan kesäloma. Yrittäjäperheessä lomia ei pidetä, sillä raha on jatkuvasti tiukassa. Lisähuolta aiheuttaa toisen vanhemman vakava perussairaus. Lapsen luokkakaverit matkustelevat ja menevät erilaisille harrastusleireille. Yhden leiriviikon hinta saattaa olla satoja euroja ja siihen käyttörahat päälle. 

On kurjaa, että lapsi jää kesäksi sivuun kaveriporukoista. Kouluun palaaminen syksyllä on hankalaa, koska kokemukset kesästä ovat eriarvoisia.”

Perhe, jossa 2- ja 9-vuotiaat lapset

”Lukiolaisten opiskelusta ei tulisi mitään ilman isovanhempien tukea.”

”Kännykät, tietokoneet, tabletit ja koulukirjat… Lukiolaisten opiskelusta ei tulisi mitään, elleivät isovanhemmat sponsoroisi sitä avokätisesti. 

Molemmat lapset jäisivät myös ilman ajokortteja, elleivät mummo ja vaari maksaisi niitä.”

Perhe, jossa 17- ja 19-vuotiaat lapset

Ruokaa vai ehjät housut?

”Usein kuulee sanottavan, että kyllä köyhäkin voi harrastaa, sen kun menee metsään kävelemään. Tai että oma takapuoli pitää vaan nostaa sohvalta ja reipastua.

Näitä juttuja sanovat yleensä ne, joilla on loppukuustakin rahaa tilillä. Kukaan toimeentuleva ei pysty ymmärtämään, kuinka lamaannuttavaa ja masentavaa jatkuva taloudellinen taistelu on. Se syö kuukausi toisensa jälkeen kaikki voimavarat, kun joutuu joka kuukausi valitsemaan, ostaako leipää ja maitoa vai lapselle uudet housut puhkikuluneiden tilalle.

Lopulta ajatukset eivät pyöri enää minkään muun kuin laskujen ja rahan ympärillä. Kaikki energia menee selviämiseen. Yhtäkkiä kavereilla, metsäkävelyillä tai millään muullakaan ei ole enää merkitystä.”

Äiti ja 5- ja 9-vuotiaat lapset

Artikkeli jatkuu alapuolella
Taskut tyhjinä
Arki
Taskut tyhjinä