Miksi pojilta odotetaan vähemmän osallistumista kotitöihin? Kuva: iStockphoto
Miksi pojilta odotetaan vähemmän osallistumista kotitöihin? Kuva: iStockphoto

Suomalaistutkimuksen mukaan tytöiltä odotetaan viikkorahan vastineeksi poikia enemmän osallistumista kotitöihin.

Yhdysvaltalaisen BusyKid-rahankäyttösovelluksen kesäkuussa julkaiseman analyysin mukaan tytöt ansaitsevat keskimäärin puolet vähemmän viikkorahaa kuin pojat. Palvelun tietokannasta selvisi myös, että amerikkalaisytöt antavat omista viikkorahoistaan poikia enemmän rahaa hyväntekeväisyyteen.

Analyysi selvitti palvelua käyttäneen 10 000 amerikkalaisperheen viikkorahakäytäntöjä ja paljasti, että pojat saavat vanhemmiltaan myös isompia rahallisia ”bonuksia” kuin tytöt. Bonukset tulevat esimerkiksi hyvästä koulumenestyksestä tai ylimääräisistä kotitöistä. 

Britanniassa vuonna 2017 tehdyssä tutkimuksessa havaittiin samanlainen kaava viikkorahojen suhteen. Tutkimukseen osallistuneesta 2 000 englantilaislapsesta tytöt saivat jopa 20 prosenttia vähemmän viikkorahaa kuin pojat. Teini-ikäisillä lapsilla ero viikkorahoissa kasvoi jo 30 prosenttiin.

Childwise-tutkimusyrityksen teettämän selvityksen mukaan vanhemmat antoivat poikien myös päättää itsenäisemmin omista hankinnoistaan, ja tyttöjen piti useammin pyytää vanhemmiltaan rahaa hankintoihinsa.

Suomessa maksetaan kotitöistä

Meidän Perheen tekemässä viikkorahakyselyssä ei tullut ilmi eroja suomalaistytöille ja -pojille maksettavissa viikkorahoissa. Vastaajat kertoivat, että useimmiten viikkorahaa maksetaan kotitöistä. Joillakin perheillä vastikkeetonta viikkorahaa ei makseta lainkaan, vaan lapsi voi ansaita palkkaa esimerkiksi auton pesusta.

58 prosenttia kyselyyn vastanneista ala-asteikäisten lasten vanhemmista kertoi, että lapsi saa viikkorahaa 1–5 euroa viikossa. 64 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista kertoi maksavansa lapselle joko viikko- tai kuukausirahaa yli 10 euroa kerrallaan.

Nordean teettämän tutkimuksen mukaan suomalaistytöiltä edellytetään kuitenkin viikkorahaa vastaan enemmän kotitöihin osallistumista kuin pojilta. Miksi näin, ja onko kotitöistä maksaminen ylipäätään järkevä viikkorahan peruste?

– Taloudelliset kannustimet toki toimivat myös nuorilla, mutta lapsena olisi myös hyvä oppia, että kaikkien tulisi osallistua kotitöihin ilman erillistä palkkiota, Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen kommentoi tutkimuksen julkaisun yhteydessä viime elokuussa.

Viikkoraha on lapsen omaa käyttörahaa

Suomalaisessa kulttuurissa viikkoraha on vakiintunut lapsen omaksi käyttörahaksi, josta lapsi saa ostaa eväät tai karkkipäivän herkut. Usein vanhemmat säästävät lapselle vielä erikseen viikkorahan lisäksi. Nordean tutkimuksen mukaan yleisin säästösumma lasta kohden on 30 euroa kuukaudessa.

Varallisuusvalmentaja Terhi Majasalmen mukaan fiksun rahankäytön opettaminen lapsille on tärkeämpää kuin vaikkapa luistelun opettaminen. 

– Se, miten hienosti lapsi luistelee, ei ole hänen elämänsä kannalta niin merkityksellistä kuin se, miten hän käyttää rahaa, Majasalmi sanoo.

Millä perusteella teillä maksetaan viikko- tai kuukausirahaa? Vaikuttaako lapsen sukupuoli käytäntöön? Kommentoi jutun alla.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Taloudellinen niukkuus iskee kouluikäisiin eri tavalla kuin pienempiin lapsiin. ”Kun kaverit menevät elokuviin, hän sulkeutuu huoneeseensa”, kertoo vähävarainen teinitytön äiti.

”Pahimmalta tuntuu nähdä, kuinka lapsi yrittää ymmärtää, muttei pysty peittämään pettymystään. 

Niin kuin esimerkiksi taannoin, kun poika pyysi uutta videopeliä, vaikka tiesi vastaukseni jo etukäteen. Lapsen surulliset silmät viilsivät sydäntä, ja yritin pitää ääneni reippaana sanoessani, että katsotaan sitten ensi kuussa. Kumpikin tiedämme, ettei vastaus todennäköisesti muutu ensi kuussakaaan, ja toivon, että poika unohtaisi koko asian. Toisaalta sitten tulee jokin muu uusi houkutus, mitä kavereilla on ja meillä ei.”

Äiti ja poika, 10 vuotta

”On kurjaa, että lapsi jää sivuun kaveriporukoista.”

”Teen parhaani, että teini-ikäinen tyttäreni voisi nauttia kaikista samoista asioista kuin kaverinsakin. Huomaan, että hän ei kehtaa pyytää rahaa elokuvalippuun koska tietää, ettei minulla ole. Sitten hän jättäytyy pois kaveriporukan menoista ja sulkeutuu huoneeseensa.

Teinin maailma on aika mustavalkoinen, rahaa joko on tai sitä ei ole. Ei auta, jos sanon, että saat kaksikymppiä ensi viikolla. Se hetki on sitten jo mennyt.”

Äiti ja tytär, 16 vuotta

Koululaisen yksinäinen kesä

”Tällä hetkellä eniten päänvaivaa aiheuttaa yhdeksänvuotiaan kesäloma. Yrittäjäperheessä lomia ei pidetä, sillä raha on jatkuvasti tiukassa. Lisähuolta aiheuttaa toisen vanhemman vakava perussairaus. Lapsen luokkakaverit matkustelevat ja menevät erilaisille harrastusleireille. Yhden leiriviikon hinta saattaa olla satoja euroja ja siihen käyttörahat päälle. 

On kurjaa, että lapsi jää kesäksi sivuun kaveriporukoista. Kouluun palaaminen syksyllä on hankalaa, koska kokemukset kesästä ovat eriarvoisia.”

Perhe, jossa 2- ja 9-vuotiaat lapset

”Lukiolaisten opiskelusta ei tulisi mitään ilman isovanhempien tukea.”

”Kännykät, tietokoneet, tabletit ja koulukirjat… Lukiolaisten opiskelusta ei tulisi mitään, elleivät isovanhemmat sponsoroisi sitä avokätisesti. 

Molemmat lapset jäisivät myös ilman ajokortteja, elleivät mummo ja vaari maksaisi niitä.”

Perhe, jossa 17- ja 19-vuotiaat lapset

Ruokaa vai ehjät housut?

”Usein kuulee sanottavan, että kyllä köyhäkin voi harrastaa, sen kun menee metsään kävelemään. Tai että oma takapuoli pitää vaan nostaa sohvalta ja reipastua.

Näitä juttuja sanovat yleensä ne, joilla on loppukuustakin rahaa tilillä. Kukaan toimeentuleva ei pysty ymmärtämään, kuinka lamaannuttavaa ja masentavaa jatkuva taloudellinen taistelu on. Se syö kuukausi toisensa jälkeen kaikki voimavarat, kun joutuu joka kuukausi valitsemaan, ostaako leipää ja maitoa vai lapselle uudet housut puhkikuluneiden tilalle.

Lopulta ajatukset eivät pyöri enää minkään muun kuin laskujen ja rahan ympärillä. Kaikki energia menee selviämiseen. Yhtäkkiä kavereilla, metsäkävelyillä tai millään muullakaan ei ole enää merkitystä.”

Äiti ja 5- ja 9-vuotiaat lapset

Artikkeli jatkuu alapuolella
Taskut tyhjinä
Arki
Taskut tyhjinä
Vuorohoitoa tarjoavat päiväkodit ovat auki ympäri vuorokauden. Kuva: iStockphoto
Vuorohoitoa tarjoavat päiväkodit ovat auki ympäri vuorokauden. Kuva: iStockphoto

Muun muassa kauppojen aukioloaikojen vapautuminen on lisännyt vuorohoidon tarvetta entisestään.

Helsinkiläisen vuoropäiväkodin varajohtaja ja lastentarhanopettaja Anne-Maria Kettunen kertoo, että vuorohoidon tarve on lisääntynyt suuresti pääkaupunkiseudulla. Tämä johtuu Kettusen mukaan muun muassa siitä, että monet kaupat ovat pidentäneet aukioloaikojaan.

Helsingin Kalasatamaan ja Pasilaan rakennettavat suuret kauppakeskuskompleksit lisäävät vuorohoidon tarvetta entisestään.

Vuorohoitopäiväkodit ovat kunnallisia päivähoitopaikkoja, jotka ovat auki ympäri vuorokauden. Lapsi voi olla hoidossa myös illalla tai yöllä, kun vanhemmat ovat töissä. Vuorohoitoon on oikeus silloin, jos lapsen molemmat vanhemmat ovat vuorotyössä.

– Perheiden arki ei enää rytmity toimistoaikojen mukaan, vaan vanhemmat tekevät paljon vuoro- ja yötöitä, Kettunen kertoo.

”Meille arkipäivää on se, että lapsi saattaa olla kerralla 24 tuntia hoidossa.” 

Vuoropäiväkoteihin olisi enemmän tulijoita kuin mitä lapsiryhmiin mahtuu. Helsingissä on kuusi vuorohoitoa tarjoavaa päiväkotia. Monesti perheiden päiväkotimatka onkin tavallista pidempi, sillä vuoropäiväkoteja ei ole yhtä tiheästi kuin tavallisia päiväkoteja.

Kun tavallinen päiväkoti sulkee ovensa iltaviideltä, vuoropäiväkotiin vasta viedään lapsia. 

– Meille arkipäivää vuorotalossa on se, että lapsi saattaa olla kerralla 24 tuntia hoidossa. Vastaavasti lapsella saattaa olla keskellä viikkoa monta vapaapäivää, kun vanhemmatkin ovat vapaalla, Kettunen kertoo.

Miten taapero pärjää hoidossa yön yli?

Päiväkodin aloitus mietityttää monia vanhempia, mutta erityisesti lapsen pärjäämisestä on huoli silloin, kun lapsi aloittaa vuorohoidon. Varsinkin jos lapsi on vielä taaperoiässä, yöksi hoitoon jättäminen mietityttää.

– Tänä kesänä meillä on aloittanut normaalia enemmän alle vuoden ikäisiä lapsia, ja elokuussa tulee lisää, Kettunen sanoo.

Nukahtamista omaan sänkyyn kannattaa harjoitella jo kotona.

Yleensä lapset jäävät mielellään päiväkotiin yöksi. Joskus lapsi ei kuitenkaan välttämättä osaa nukahtaa muualla kuin kotona, tai nukutusrutiinit eivät sovi päiväkotiin. Voi olla, että lapsi nukkuu kotona perhepedissä, eikä osaa päiväkodissa nukahtaa yksin sänkyyn.

– Jos tietää, että lapsi tarvitsee hoitoa myös yöllä, nukahtamista omaan sänkyyn kannattaa harjoitella jo kotona.

”Perheiden kanssa tullaan todella läheisiksi”

Tyypillistä vuorohoidolle on, että myös työntekijät tekevät töitä vuoroissa. Lapselle tuttu aikuinen ei siis välttämättä aina ole paikalla, vaan lapsen on opittava tukeutumaan moniin eri hoitajiin. Tämä aiheuttaa joskus haasteita.

Kettusen mukaan kaikki hoitajat pyrkivät siihen, että lapsen päivän – tai yön – tapahtumista kerrotaan vanhemmille mahdollisimman tarkasti. Välillä kuitenkin voi olla tilanteita, jolloin kommunikointi saattaa jäädä vajaaksi.

Aamu- ja iltavuorolaisen vuoronvaihto on saattanut tapahtua niin kiireellä, että iltavuorolaiselle ei ole esimerkiksi ehditty kertoa, mitä lapsi söi lounaaksi tai millaisia leikkejä hän leikki. Tällöin iltavuoro ei osaa kertoa näitä asioita myöskään eteenpäin lasta hakemaan tulevalle vanhemmalle.

Näissä tapauksissa Kettunen kehottaa vanhempia rohkeasti ottamaan asian esille työntekijöiden kanssa.

Vanhemmat osaavat vaatia aiempaa enemmän tietoa hoitopäivän tai -yön kulusta. 

– Jokaisella vanhemmalla on oikeus tietää ne pienetkin yksityiskohdat lapsensa hoitopäivästä, ja vanhemmat osaavat vaatia tietoa enemmän kuin aiemmin.

Kaiken kaikkiaan vanhempien ja lasta hoitavien aikuisten välinen kommunikaatio sujuu Kettusen mukaan hyvin. Joskus hiljaisina hetkinä lasta hakemaan tulleen vanhemman kanssa jutellaan pitkäänkin. 

– Vuorohoitopäiväkodissa tullaan todella läheisiksi perheiden kanssa, sillä näemme sen ruuhkavuosiarjen koko kirjon. 

Kovin paikka Kettuselle kuitenkin on se, kun vuorohoidossa ollut lapsi siirtyy koulumaailmaan. 

– Lapsia tulee aina ihan hirveä ikävä, niin se vain on.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.