Karkasiko koira vai ampuiko ukki sen?

Meidän Perheen nettikyselyn mukaan lähes 90 prosenttia suomalaisista vanhemmista on lipsauttanut lapselleen valheita.

41,3 prosenttia kaikista vastaajista oli kuitenkin sitä mieltä, että kyseiset valheet ovat olleet vain pieniä, usein lapsen parhaaksi tai arjen sujuvoittamiseksi tarkoitettuja ”valkoisia valheita”.

”Kun lapsi kysyy, kuinka hyvin hän osaa mielestäni laulaa, olen sanonut sanonut, että tosi hyvin. Oikeasti hän laulaa aivan nuotin vierestä ja korvat on särkyä.”

”Lapsi haluaa useasti lähteä kylään tai kaverin luo. Joskus sanon, että kaveri tai mummo ei ole tänään kotona eikä sinne voi mennä.”

”Vakuutin lapsille, että lentäminen on kivaa, vaikka oikeasti olin ihan pyörtymäisilläni kauhusta kun lento alkoi. Olen superlentopelkoinen, enkä halua, että lapsi oppii pelon minulta... Pakko oli ottaa näyttelijänlahjat tehokäyttöön.”

”Kun olen salaa syönyt kauppareissun yhteydessä suklaata, lapsi kysyy, että ’mikä täällä haisee, oletko sä syönyt jotain hyvää?’ Vastaan, etten tietenkään.”

”Olen kertonut lapselleni, että äiti menee töihin, vaikka äiti oikeasti pitää töistä ylitöillä ansaitun vapaapäivän ja nauttii ihan omasta ajasta kuntosalilla, kampaajalla, kahvilassa tai ostoksilla.”

”Pieniä valkoisia valheita: ’Ei ei ole uimahalli auki nyt.’ ’Joo, ei niitä enää myydä.’ ’Ei se leffa mene enää teatterissa.’ Laiskuutta siis itseltä, kun ei jaksanut lähteä minnekään liikkeelle.”

”Valehtelen lähinnä mukavuussyistä. Esimerkiksi ’kellariin ei tule valoja’ (kun en jaksanut hakea tekojoulukuusta kellarikopista liian aikaisin).”

45,8 % äideistä kertoi turvautuneensa myös vakavampiin valheisiin ainakin joskus.

”Olen valehdellut, ettei olla menossa isän luokse, vaikka olemmekin menneet sinne. Lasta on vaikea saada tapaamisiin eron jälkeen.”

”Jos lapsi on uutisissa nähnyt jonkun kamalan jutun (esim. ammuskelua)  ja kysyy, onko se totta, vastaan että ei. Meillä ei lapset uutisia katso, mutta joskus ovat vahingossa nähneet.”

”Kun koira piti tappaa ja ukki ampui sen, niin kerrottiin lapsellemme, että koira on karannut.”

”Kun on ollut jotain vanhempien välisiä riitoja ja lapsi on tivannut myöhemmin niihin syytä, en ole kertonut sitä oikeaa syytä. Haluan varjella lapsiani asioilta, jotka eivät kuulu lasten maailmaan, kuten rahahuolet.”

”Olen kaunistellut lapsille isänsä tekosia. Kerrankin, kun isä oli ’työmatkalla’ ulkomailla, ostin kotikaupungista kaappiin odottamaan ’tuliaiset’, kun arvelin lasten sellaisia isältään odottavan. Isä tuli, humalassa ja ilman tuliaisia, mutta seuraavana aamuna lapset saivat kuin saivatkin pienet ’matkatuliaiset’.”

”Valehtelen raha-asioista ja taloudellisesta tilanteesta. Lapsella on tapana kysyä, onko meillä riittävästi rahaa. Vastaan, että kyllä kaikkeen, mihin sitä tarvitaan...vaikka välillä on ollut 20 euroa tilillä ja kuukauden  päivät edessä... En halua, että hän murehtii näitä asioita.”

”Olen sanonut, että hän saa oman huoneen kun muutetaan isompaan asuntoon. Eihän me muuteta, koska ei ole rahaa.”

”Pahin valhe on se, kun vakuutin, että vanhemmat eivät tule ikinä eroamaan, vaikka tiesin jo silloin, että mieheni pettää ja todennäköisesti eroamme. En vain halunnut lapsille sitä stressiä, että arpovat, milloin ero tapahtuu. Tästä jäin myös kiinni ja olen joutunut selittämään useamman kerran, miksi näin puhuin.”

19,6 prosenttia vastaajista ei ole valehdellut lapselleen missään asiassa.

”Mielestäni on edesvastuutonta valehdella lapselle, enkä valehtele muillekaan. Lapset kyllä näkevät, että asiassa on jotain mätää ja oppivat itsekin valehtelemaan, kun huomaavat, että aikuisetkin tekevät niin. Itseään saa siis lopulta syyttää lasten valehtelusta. Valehtelu on ’maan tapa’. Kaikki tietävät, että poliitikot, virkamiehet, bisnesihmiset ym. valehtelevat minkä ehtivät ja se on jollain tavalla yleisesti hyväksyttyä. Ennen ihmisillä oli selkärankaa ja totuuden sanomista arvostettiin, nyt kaikki on oman edun tavoittelun nimissä sallittua. En halua opettaa sellaisia arvoja lapselleni.”

”En valehtele koskaan. Enkä tule koskaan valehtelemaan lapselleni mitään.”

 

Vierailija

87 prosenttia vanhemmista on valehdellut lapselleen

Joo, varmaan on tullut lapsille valkoisia valheita sanottua joskus. Vakavista asioista on aina keskusteltu rehellisesti. Ja lapsille olen myös sanonut, ett kun äiti on rehellinen teille niin myös samaa odotan teiltä. Lapset ovat hyvin oppineet ymmärtämään miksei yksinhuoltajan taloudessa voi ostaa aina mitä mieleen juolahtaa, olen kerran nostanut pöydälle taskulaskimen, laskut ja tiliotteen. Yhdessä laskimme teinien kanssa ja sen jälkeen loppui turha natina rahasta. Lapset haluavat rehellistä...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Yhteyksiä muodostumassa. Ruudun äärellä voi oppia paljon, mutta muuta elämää se ei saa korvata. Kuva: iStockphoto

Ihmissuhteet ja liikunta kehittävät lapsen aivoja. Aivotutkija kertoo, miten älylaitteet ja ruutuaika niihin vaikuttavat.

Mikä on aivojen kannalta hyvää ruutuaikaa?

Hyvä ruutuaika on sellaista, joka ei vie aikaa liikunnalta ja sosiaaliselta kanssakäymiseltä. Ruutuajan käsite on hankala, sillä kaikki riippuu siitä, mitä lapsi laitteella tekee. Katsooko hän ohjelmaa, joka on kielletty alle 12-vuotiailta vai pelaako hän oppimispeliä? Pelaaminen kehittää kognitiivisia toimintoja, mutta voi olla kiihdyttävää. Siksi se ei välttämättä kannata iltaisin. Passiivinen katsominen taas ei kehitä ongelmaratkaisua, mutta viihdyttää.

Suomessa virallisia ruutuaikasuosituksia ei ole. Esimerkiksi Yhdysvalloissa alle kaksivuotiaille ei suositella laitteiden käyttöä ollenkaan muuten kuin vanhemman seurassa. Alle kaksivuotiaille laitteiden käyttämisestä ei ole todettu olevan hyötyä. Pahimmillaan käyttö voi viivästyttää puheen kehitystä, jos se on pois kasvokkaiselta vuorovaikutukselta. 2–5-vuotiailla sopiva aika voisi jäädä tuntiin päivässä.

Voiko lapselle antaa tabletin eteen, kun hän on tylsistynyt?

Laitetta ei pidä käyttää kasvatuskeinona tai lääkkeenä hankaliin tilanteisiin. Kun lapsen aivojen etuotsalohkot eivät ole tarpeeksi kehittyneet, hän tarvitsee tunteiden säätelyyn aikuisen apua. Jos aikuinen lykkää eteen tabletin, itsesäätelykeinot eivät pääse samalla tavalla kehittymään. Pahimmillaan lapsi ei opi itsesäätelyä eikä käsittelemään tunteitaan.

Hetki lastenohjelman parissa ei mädätä lapsen aivoja, mutta ei siitä välttämättä ole hyötyäkään.

Arjessa tulee toki eteen tilanteita, jolloin aikuisesta tuntuu, että pää räjähtää. Silloin on ihan ok antaa lapsen vaikkapa viettää hetki vaikka lastenohjelman parissa. Se ei mädätä lapsen aivoja, mutta ei siitä ole välttämättä hyötyäkään.

Milloin laitteiden käyttöön pitää puuttua?

Silloin, jos koulunkäynti alkaa kärsiä, lapsi ei liiku tai hän ei enää näe kavereitaan kasvotusten.

Murrosikäisen aivot ovat voimakkaassa kehitysvaiheessa, joten hän tarvitsee unta. Laitteiden käyttö ennen nukahtamista todennäköisesti lyhentää unta ja huonontaa sen laatua. Kun nukahtaminen viivästyy, huonosti nukkuvan nuoren aivomassa otsalohkoissa hiljalleen vähenee, ja se heikentää hänen päättely- ja ongelmanratkaisukykyään.

Laitteet kannattaa sulkea viimeistään tuntia ennen uniaikaa.

Laiteet kannattaa sulkea viimeistään tuntia ennen uni­aikaa, että aivot pääsevät valmistautumaan nukahtamista varten muun muassa erittämällä melatoniinia.

Vaikuttaako aivoihin se, jos lapsi kirjoittaa vain koneella?

Aivot eivät surkastu, vaikka ei ikinä kirjoittaisi käsin. Käsillä tekeminen on kuitenkin todella tärkeää. Se aktivoi kehon liikkeeseen liittyviä hermoyhteyksiä aivoissa ja jumppaa aivoja aivan eri tavalla kuin koneiden käyttäminen.

Lapset oppivat kirjoittamaan nopeammin käsin kuin koneella. 

On todettu, että lapset oppivat kirjoittamaan paljon nopeammin käsin kuin laitteilla. Käsinkirjoitetut muistiinpanot jäävät aikuisillakin mieleen paremmin. Eräässä tutkimuksessa todettiin, että 4.–6.-luokkalaiset kirjoittivat täydellisempiä lauseita käsin kuin koneella.

Miten muuten lapsen aivojen kehitystä voi tukea?

Aktiivisuus ja uteliaisuus kehittävät aivoja. Tutkittua merkitystä on liikunnalla, musiikilla sekä kasvokkaisella vuorovaikutuksella erityisesti silloin, kun lapsi on pieni. Hyvä ruoka on tärkeää. Se sisältää hiilihydraatteja, joita aivot käyttävät pääasiallisena polttoaineenaan, sekä aivoille elintärkeitä hyviä rasvoja, joita saa esimerkiksi rasvaisesta kalasta sekä pähkinöistä.

Liikunta edistää uusien hermoyhteyksien syntymistä.

Liikunta saattaa lisätä pienten hiussuonien määrää, jolloin aivot saavat enemmän happea. Se edistää myös kasvuhormonin erittymistä ja siten uusien hermoyhteyksien syntymistä. Nuorena harrastettu liikunta on yhteydessä menestykseen kognitiivisia taitoja mittaavissa testeissä vielä aikuisenakin.

Asiantuntijana aivotutkija, psykologi Mona Moisala.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Jokaisella on oikeus surra tapaa, jolla on vanhemmaksi tullut. Se jättää aina jälkensä, miettii psykologi Leea Mattila.  Kuva: Niki Strbian.

Lapsettomuudesta kärsivä kaipaa tukea, ei neuvoja.

Lapsitoiveeseen kiteytyy usein oman itsen jatkuvuus ja elämän merkitykselliseksi kokeminen. Kun lasta ei ala kuulua, mieleen puskee nöyryytys, pettymys, häpeä, ahdinko ja syyllisyys. Lapsiperheiden kohtaaminen saattaa herättää kateutta, parisuhde kuormittuu surusta, ja hedelmättömyyshoidosta johtuva taloudellinen paine kuristaa.

Voit sanoa: “Olen pahoillani puolestasi. Jos haluat, kuuntelen sinua”.

Sosiaalinen tuki on ratkaisevan tärkeää kriisin keskellä. Lapsettomuutta kommentoivalta kaivataan sensitiivisyyttä. Voit sanoa: “Olen pahoillani puolestasi. Jos haluat, kuuntelen sinua”.

Toisinaan hedelmöityshoidoilla raskaaksi tullut synnyttää biologisesti toisen soluista kasvaneen lapsen. Lapsettomuuden voi katkaista myös adoptio- tai sijaislapsi. Vanhemmuus on onneksi ensisijaisesti sosiaalinen ja tunnesuhde. Silti jokaisella on oikeus surra tapaa, jolla on vanhemmaksi tullut. Se jättää aina jälkensä.  

Seuraavat huomautukset kannattaa jättää väliin, kun keskustelet lapsettoman kanssa:

1.”Mun kaverin naapuri on kanssa ollut hoidoissa, ja se on tooosi rankkaa. Tiedän, seurasin sivusta. Että teille on tulossa kyllä rankkaa.” 

Lapsettomuushoitoihin hakeutuva ei todellakaan halua kuulla manailuja siitä, miten rankkaa se tulee olemaan. Hän osaa tiedostaa asian itsekin. Myötätuntoinen katse tai halaus toimii paremmin.

2. “Mun kummin kaima yritti kanssa lasta, mutta sitten ne lakkas stressaamasta ja kävi lomalla, ja nyt niillä on luomulapsi.”

Ihmeitä sattuu ja stressi on varmasti vihollinen, mutta sitä ei kuitenkaan saa kytkettyä pois päältä vipua vääntämällä. Useimmille lapsettomuus on syvä, hyvin yksityinen kriisi. Sitä ei saa vähätellä.

Useimmille lapsettomuus on syvä, hyvin yksityinen kriisi. Sitä ei saa vähätellä.

3. “Ai haluutte lapsen? Ota meidän lapsi viikonlopuksi, niin katsotaan sitten, haluatko enää lasta.”

Tämä on todellinen oksennus lapsettoman niskaan. Kamalinta ja mitätöivintä, mitä voi sanoa. Sensuroi vitsi omasta valikoimastasi.

4. “Hankkikaa koira!”

Karvaiset lemmikit ovat monelle äärimmäisen rakkaita, mutta lasta toivovalle ne eivät voi korvata ihmisen paikkaa.

5. "Jos sä oot raskaana?" 

Tämä saattaa olla kaikkein ärsyttävin heitto naiselle, kun hänellä on pahoinvointia tai päänsärkyä. Kommentin kuuleminen voi tehdä surulliseksi tai todella vihaiseksi. Oireet ovat suuremmalla todennäköisyydellä kuukautisoireita. Kuukautisten alkaminen muistuttaa lapsetonta hänen hartaiten toivomansa asian epäonnistumisesta – ja sitten joku vielä heittää sen vitsiksi. 

Psykologi Leea Mattila toimii asiantuntijana Toisenlaiset äidit -ohjelmassa. Hän syventää vauva.fi-kolumnissaan kunkin viikon aihetta.

Vierailija

5 asiaa, joita ei kannata sanoa lapsettomuudesta kärsivälle

Vierailija][quote=Vierailija kirjoitti: Itsellä lähipiirissä useampia 40 kymppisiä pareja jotka pitkään yhdessä olleet ja ikinä ei ole edes tullut mieleen kysyä tai puuttua heidän lapsettomuuteensa. Itse kertovat jos sille tarvetta, sillä miten se meille edes kuuluu kysellä. Olin 27v ensimmäisen lapsen syntyessä ja kyllä monta kertaa pahoitin mieleni lapsi kyselystä ja toisen lapsen tein 10v myöhemmin ja siinäkin välissä niitä ikäviä sai kuulla. Ja nyt lapset aikuisia ja naapurin ihminen vielä...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.