Thurénin toisen lapsen laskettu aika on toukokuussa. Kuva: Julia Thurén
Thurénin toisen lapsen laskettu aika on toukokuussa. Kuva: Julia Thurén

Rahapuhe lisäisi tasa-arvoa parisuhteessa.

Julia Thurénin, 31, perheessä perjantai on suunnittelupäivä. Silloin Thurén ja hänen miehensä miettivät seuraavan viikon ruuat ja tekevät kauppalistan. Sekin on yhdessä päätetty, että molemmat siirtävät kuukausittain perheen yhteiselle ruokatilille 250 euroa.

Ruokaan ei kolmen hengen perheessä joka kuukausi kuitenkaan hupene suunniteltua viittäsataa euroa. Tällöin jäljelle jäävästä rahasta ostetaan yleensä vaatteita Thurénin ja hänen miehensä kolmevuotiaalle pojalle. 

Thurénin perheessä säästäminen on jo pitkään ollut yhteinen juttu. Esimerkiksi syksyisin Thurén ja hänen miehensä viettävät Synnitöntä syyskuuta, jolloin karsitaan kaikki turha kulutus ja eletään muutenkin terveellisesti. Rahasta myös puhutaan arjessa paljon, ja säästötavoitteita mietitään yhdessä: se on heille harrastus, joka enemmänkin yhdistää kuin erottaa.

Säästäminen on Thurénille melko helppoa, sillä palkasta hänelle jää verojen jälkeen käteen noin kaksituhatta euroa. Thurén tietää, että kaikilla näin ei ole. 

– Lapsiperheköyhyys on Suomessa iso ongelma. Raha-asioita on helppo miettiä silloin, kun ne ovat suhteellisen hyvällä tolalla.  Thurén kertoo.

Rahasta keskustelu osaksi arkea

Kaikki rahasta -kirjan kirjoittanut Thurén on omassa lähipiirissään huomannut, että kaikille pareille rahapuhe ei ole yhtä selvää. Ja se on Thurénin mielestä yllättävää: pariskuntien pitäisi hänen mielestään puhua rahasta ihan viimeistään silloin, kun perheeseen syntyy yhteisiä lapsia.

– Ihan jo senkin takia, että perheen vanhemmat olisivat kartalla siitä, meneekö rahaa oikeisiin asioihin ja oikeita määriä. Ja että perheen rahat jakautuisivat molemmille tasan ja reilusti.

Otetaan esimerkki: Jos pariskunnan toinen osapuoli on hoitovapaalla, hänen tulonsa eivät ole kummoiset. Jos tässä tilanteessa kaikki arjen menot jaetaan edelleen tasan vanhan tottumuksen mukaisesti, se tarkoittaa sitä, että lasta kotona hoitavalla vanhemmalla ei ole käytössään yhtään ”omaa rahaa”. Puoliso puolestaan jatkaa samanlaista elintasoaan kuin ennen lasta.

Sama kuvio voi toistua myös silloin, jos puoliso tienaa toista enemmän. 

Mikä sitten avuksi? Thurénin mukaan rahasta puhuminen ei ole suomalaisessa kulttuurissa tavallista. Mutta jos pariskunta puhuisi rahasta enemmän omien tulojensa ja vaikka yleisen taloustilanteen kautta, siitä voisi tulla yhtä normaali puheenaihe kuin siitä, mitä ruokaa tehdään seuraavaksi.

– Parhaimmillaan säästämisestä voi tulla kiva yhteinen juttu, jossa yhdessä tavoitellaan isojakin asioita, kuten lomamatkaa tai vaikka yhteistä sijoitusasuntoa. Minua motivoi säästämään se, kun saan myös kumppanin sitoutumaan siihen. 

Sama summa säästöön kummallekin lapselle

Toukokuussa Thurénin perheeseen on syntymässä toinen lapsi. Thurén suunnittelee pitävänsä pienen säästöspurtin keväällä, mutta muuten vauvan tulo ei vaikuta perheen säästötavoitteisiin.

– Toisen lapsen kohdalla pääsen vielä ensimmäistäkin halvemmalla, sillä en usko että ostan hänelle yhtään mitään. Vaikka kotona ei olekaan enää mitään vauvakamaa jäljellä, meidän suvussa on sellainen laatikko vauvojen vaatteita ja tarvikkeita, joka kiertää kaikilla sukulaisilla, jotka vauvatavaraa tarvitsevat.

Myös lapsille säästetään. Thurén ja hänen miehensä miettivät jo ennen esikoista, että lapsia saa tulla kaksi. Säästösummaa pohdittaessa oli tärkeää miettiä summa sellaiseksi, että sen voi jossain vaiheessa säästää kahdelle lapselle. Summaksi valikoitui 40 euroa per lapsi kuukaudessa, ja se säästetään indeksirahastoon.  

Vaikka Thurénin perhe elää säästeliäästi, on sellaisia asioita, joista Thurénkaan ei säästämisen vuoksi luovu. 

– Saan iloa siitä, että käyn lasteni ja ystävieni kanssa ulkona syömässä. Koska se tuo minulle iloa, en halua säästää siitä. Toisaalta, en sisusta kotia juurikaan tai osta itselleni vaatteita. Niistä asioista pystyn säästämään helposti, Thurén sanoo.

Thurénin vinkit säästämiseen arjessa:

Kierrätä tavaraa

”Pyrin ostamaan kaikki lastenvaatteet käytettynä. Tosin talvihaalarin ostin pojalleni uutena, sillä minulla ei ollut energiaa metsästää kirppareilta käytettyä haalaria. Myös kavereilta kannattaa kysyä: säästin 70 euroa siinä, että sain kaverin lapsen pieneksi jääneet kengät meidän pojallemme.

Aina ei myöskään tarvitse ostaa jotain tavaraa, vaan sen voi lainata. Jos vaikka tarvitsee rinkkaa, voi kysyä löytyisikö lähipiiristä sellaista lainaksi. Kaikilla on tosi paljon sellaista tavaraa, josta haluaa eroon.”

Suunnittele ja ennakoi

”Mietimme mieheni kanssa aina perjantaisin tulevan viikon ruuat. Näin ruokakauppalasku pysyy kohtuullisena, eikä kaupassa tarvitse käydä joka päivä.”

Budjetoi

”Itselleni luontainen tapa säästää arjessa on budjetoida. Esimerkiksi palkkapäivänä palkastani menee automaattisesti 300 euroa säästöön enkä mieti sitä sen enempää. Ihminen käyttää kaiken sen mitä on. Kun rahat menevät suoraan säästötilille, niitä ei laske enää käyttörahaksi.”

Tarkkaile omaa rahankäyttöäsi

”Hyvä tapa on tarkastella tiliotetta vaikka muutamalta kuukaudelta ja miettiä, onko listalla joitain ostoksia joita kadut, tai jotka eivät tuoneet iloa. Sitten päätät, että seuraavassa kuussa et osta mitään ylimääräistä.” 

Mieti miksi ostat

”Joskus tavaroiden ostamisella saatetaan yrittää paikata elämässä jotain aukkoa. Tai sitten ostaminen ja nettikaupoissa surffailu on tapa viettää aikaa. Esimerkiksi äitisylomalla on otollinen hetki verkkoshoppailla, ja joskus se voi mennä ylikin. 

Tärkeintä on tiedostaa se, jos omaa ostelua ei voi enää hallita. Yleensä jos elämän saa rakennettua niin, että ympärillä on ystäviä ja harrastuksia, on elämässä muutakin tekemistä, kuin tavaroiden ostelu.”

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.