Tee unohtuneista taikinoista herkkuja!

Uinuuko pakastimessasi vanhoja voi- tai torttutaikinalevyjä? Käytä ne vaikka näihin herkkuihin. Nämä leipomukset maistuvat lapsillekin.

1) Juustohyrrät

Noin 30 kpl

1 paketti voitaikinalevyjä (500 g)
Täyte 1:
valkosipulituorejuustoa
hienonnettua valkosipulia
Täyte 2:
sinihomejuustoa
pähkinärouhetta
Kauli voitaikinalevyt noin puolet pidemmiksi.
Levitä haluamaasi huoneenlämpöistä täytettä taikinalevylle (noin 2–3 ruokalusikallista taikinalevyä kohti). Kääri pidennetty levy rullalle pituussuunnassa (rullaa samaan tapaan kuin tekisit kääretorttua).
Laita rullatut levyt puoleksi tunniksi jääkaappiin saumakohta alaspäin.
Leikkaa kummastakin rullasta kuusi viipaletta. Laita ne joko sellaisenaan uunipellille tai muffinivuokiin. Paista 225-asteisen uunin keskitasolla noin 10-15 minuuttia eli kunnes leivonnaiset ovat kauniin värisiä.

2) Nakkipiilot

15–16 kappaletta

Nakkipiilo on helppo eväs tai välipala lapsille. Taikinan sisään laitetaan nakki, mukaan mieleisiä mausteita ja uuniin paistumaan. Tämä on niin helppo, että sen voi tehdä yhdessä lasten kanssa.

1 paketti lehti-, torttu- tai voitaikinalevyjä (500 g)
Täyte:
15–16 nakkia
(chili)tomaattiketsuppia
1–2 rkl pizzamaustetta tai oreganoa ja basilikaa
Päälle:
kananmunaa
(seesaminsiemeniä)
Ota taikinalevyt sulamaan.
Leikkaa lehtitaikinalevyt keskeltä poikki neliöiksi. Jos käytät torttu- tai voitaikinaa, kaaviloi ne noin kolmanneksen pidemmiksi ja leikkaa kukin levy kolmeksi neliöksi.
Pistele neliöt.
Laita kunkin neliön reunalle nakki ja mausteita. Nakin päihin voit leikata ristiviillot.
Rullaa nakit taikinaneliöiden sisään. Jätä sauma aina alaspäin keskelle. Nipistä neliön reunat hyvin yhteen hyvin yhteen vedellä kostutetuin sormin. Voitele munalla. Ripottele koristeeksi seesaminsiemeniä, jos haluat.
Paista 225-asteisen uunin keskitasolla 10–15 minuuttia.

3) Helppo kevätviineri

10 kappaletta

Tämä on helpoin tapa on itse tehdä leivonnaisia, jotka muistuttavat viinereitä valmiista lehtevästä voitaikinasta
Leikkaa hieman sulaneet taikinalevyt neliöiksi. Voitele. Koristele raesokerilla ja halutessasi mantelirouheella. Laita keskelle hedelmäpaloja, esimerkiksi näin pääsiäisen lähestyessä persikkaviipaleita.
Saat leivonnaisiin vaihtelua lisäämällä hedelmäpalojen lisäksi nokareen juustoa, esimerkiksi sinihome- tai sitruunatuorejuustoa.

1 paketti voitaikinalevyjä (500g)                                   
1 kananmuna
1 dl mantelirouhetta
1 dl raesokeria
1 iso tölkki säilykepersikoita
1 tl punaisia säilykekirsikoita
Jaa hieman sulaneet taikinalevyt kahtia.
Asettele taikinaneliöt väljästi uunipellille leivinpaperin päälle. Voitele neliöt munalla. Ripottele niiden päälle kauttaaltaanmantelirouhetta ja raesokeria.
Laita jokaiselle neliölle viipaloitu persikan puolikas ja kirsikka.
Paista 225-asteisen uunin keskitasolla noin 15 minuutin ajan, kunnes leivonnaiset ovat kauniin värisiä..
Vaihtelua saat laittamalla persikkaviipaleiden alle hieman paistonkestävää marmeladia, marsipaania tai sinihomejuustoa.

4) Raikkaat sitruunaleivokset

16–20 kappaletta

Tee leivospohjat kätevästi kauramurotaikinasta, siinä on makua ja kuitua.
Vuoiksi sopivat perinteiset leivosvuoat, mutta helpoiten leivospohjat irtoavat silikoni- tai foliovuoista.
Sitrusmousse on kevyttä herkkua leivosten päällä, täytteenä olevan lemon curdin saat vielä kevyemmäksi käyttämällä lastenruokasosetta
Yksi raikas leivos sisältää 130 kaloria, kun annoksesta tehdään 20 kpl
 
1 paketti kauramurotaikinaa (esimerkiksi Myllyn Paras, 400 g)
Täyte:
100 g lemon curd -tahnaa
Kevyt Sitruunamousse:
1 sitruunan mehu ja kuori
1 limetin mehu ja kuori
3 liivatetta
1 dl vaahtoutuvaa vaniljakastiketta (voi olla vähärasvaista)
1 dl sitruunarahkaa
1 munanvalkuainen
(2 rkl sitruslikööriä)
Koristeeksi:
koriste- tai pääsiäisrakeita, tuoretta minttua
Ota taikinalevyt erilleen sulamaan.
Jaa molemmat sulaneet levyt 8–10 osaan. Taputtele palaset pienten piirasvuokien pohjalle ja reunoille.
Kypsennä piiraspohjia sellaisenaan 200-asteisen uunin keskitasolla 7–10 minuuttia. Jäähdytä pohjat.
Valmista mousse. Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen. Pese ja raasta sitruunan ja limetin kuoret talteen. Purista mehu, kuumenna kiehuvaksi, ota pois liedeltä tai mikrosta. Puristele liivatteet pois kylmästä vedestä ja sulata ne kiehuvaan mehuun. Jätä hieman jäähtymään.
Vatkaa munanvalkuaiset erikseen vaahdoksi.
Vaahdota toisessa astiassa vaniljakastike, lisää joukkoon koko ajan vatkaten rahka, hieman jäähtynyt liivatemehu nauhana, sitruslikööri, raastetut sitruskuoret ja lopuksi varovasti valkuaisvaahto.
Levitä leivospohjille lemon curdia ja sen päälle sitruuna-limettimoussea.
Koristele rakeilla ja mintun oksilla. Siirrä leivokset viileään jähmettymään ainakin tunniksi.
Vinkki! Kokeile myös raparperihillokkeella.

Kaikki reseptit: Arja Savela, Myllyn Paras Oy

Moi! Mitä te teette? Kuva: iStockphoto

”Kurkin seksin aikana ovelle, ettei kukaan lapsista vain seiso siellä”, kolmen lapsen äiti tunnustaa.

”Nyt ymmärrän, mistä pimeässä ja peiton alla -myytti on lähtöisin. Lapsiperheestä”, kertoi 39-vuotias kahden lapsen äiti sen jälkeen, kun hänen nuorimmaisensa tassutti vanhempien makuuhuoneeseen kesken seksin.

Sen jälkeen ei tehnyt enää mieli pitää valoja päällä. 

Seksi pikkulapsiaikanakin on kuitenkin mahdollista, vaikkakin harvoin kovin spontaania. Kun arki ja ylimääräiset silmäparit kotona asettavat rajoituksensa aikuisten keskinäiselle kanssakäymiselle, tarvitaan vinkkejä heiltä, jotka asiasta tietävät: pienten lasten vanhemmilta. 

1. Tarjoa ruutuaikaa. 

”Kun lapsemme olivat pienempiä, heidät sai tehokkaasti naulittua puoleksi tunniksi ruudun ääreen pistämällä Muumit pyörimään. Edelleen, kun kuulen ohjelman tunnusmusiikin, mieli vaeltaa seksiin.” Nainen, 28, kolme lasta

2. Luota lukkoon.

”Lukittava makkarin ovi on ihan ehdoton. Lapsetkin tietävät, että äiti ja isä laittavat välillä oven lukkoon, kun haluavat jutella rauhassa keskenään.” Nainen, 37, kolme lasta

3. Mene saunaan. Tai ”saunaan”.

”Kylpyhuoneen ovessa on lukko, joten lasten hereillä ollessa harrastamme seksiä siellä. Ilmoitamme menevämme kahdestaan päiväsaunaan – tai vain 'satumme' yhtä aikaa suihkuun. Kun laittaa suihkun täysillä valumaan, ei tarvitse olla edes ihan hipihiljaa.” Nainen, 38, kaksi lasta 

4. Muista kuuloetäisyys.

”Seksiä harrastetaan vain, kun lapset ovat nukkumassa, ja silloinkin eri kerroksessa kuin lastenhuone on. Portaiden narahtelu paljastaa yössä vaeltelijat, joten meille jää aina aikaa teeskennellä, että katseltiin tässä vain telkkaria… Se toimii, jos kylpytakki on käden ulottuvilla.” Nainen, 38, kaksi lasta

5. Odota iltaan.

”Minun on vaikea antautua seksin vietäväksi, jos lapset katsovat seinän takana Pikku Kakkosta. Se tunne, että lapset saattavat tulla koska vain, ei kiihota. Siksi meillä on seksiä lähinnä iltaisin lasten jo nukkuessa tai jos lapset eivät ole jostain syystä kotona. Iltaisinkin kurkin seksin aikana ovelle, ettei kukaan lapsista seiso siellä tuijottamassa häkeltyneenä.

Ikimuistoisimmat kokemukset liittyvät siihen, kun melkein laukeamisen hetkellä lapsen kuulee oksentavan viereisessä huoneessa. Lapsiperheessä todella mennään tunnelmasta toiseen sekunnissa.” Nainen, 42, kolme lasta

Vierailija

Naiset kertovat: Mene ”saunomaan” ja 4 muuta keinoa, miten seksi pikkulapsiperheessä onnistuu varmimmin

Meillä on neljä lasta, nyt jo koululaisia ja teini-ikäisiä. Heidän ollessaan pieniä harrastimme mm. naapureiden kanssa "vaihtokauppoja" eli lähetimme lapset naapuriin tai he omansa vastavuoroisesti meille. Siinä tunnissa jolloin vauva ja taapero päiväunilla sekä isot lapset naapurissa ehti nauttia vähän pidemmälläkin kaavalla. Toinen suosikki oli viikonloppuaamujen lastenohjelmat. Lapset istuivat kuin nakutettuna television äärellä puolisen tuntia. Siinä hiljaa peiton alla lusikka-asennossa...
Lue kommentti
Liitän sanan ’taaperoimettäjä’ nyt ensimmäistä kertaa julkisesti itseeni. Kuva: Satu Kemppainen.

Miksi taaperoimetys aiheuttaa hämmennystä ja hävettää?

Olen imettänyt kolmesti. Kaikki kolme lasta ovat saaneet maitoa myös muualta kuin rinnoistani. En suunnitellut imetysteni pituutta tai tapaa. Jokaisen lapsen imetyksestä olen oppinut jotakin.

Ensimmäisen lapsen kanssa, voi taivas, yli kymmenen vuotta sitten, imetys oli kamalaa. Suihkin suihkutisseillä maitoa kahvilassa vieraisiin pöytiin. Lapseni oli tukehtua maitotykkieni laukauksiin. Rinnat paisuivat liiasta pumppauksesta äärirajoille. Kyllä, liivikaupasta loppuivat koot kesken. Myönnän, että sulkeuduin vauva-aikana kotiin, koska en halunnut yleisöä maitosodalleni. Sota kesti lähes vuoden, ja olin onnellinen, kun se loppui.

Lapseni oli tukehtua maitotykkieni laukauksiin. Kyllä, liivikaupasta loppuivat koot kesken.

Toisen lapsen kanssa osasin laittaa tissini kuriin ajoissa. Kun imetys ei ollut jatkuvaa taistelua, se todella oli käsittämättömän vaivatonta. Yhtäkkiä imettäminen puistonpenkillä, appiukon vieressä tai vaikka lätkämatsissa tuntui helpolta. Silti imetin tätä lasta lyhyemmän ajan kuin esikoista, vain kahdeksan kuukautta, koska lapsi itse halusi niin. Ja minäkin halusin.

Kolmas lapseni ryömi heti synnytyksen jälkeen rinnalleni. Hän rakasti olla rinnalla, ja minä rakastin vain katsella häntä. Yhtäkkiä minulla ei ollut kiire minnekään. En huomannut mitään rasittavia tiheän imun kausia, vaan antauduin imetykselle. Olin valmis tasaamaan hengitykseni, rentoutumaan. Kuin huomaamatta lapseni täytti vuoden, ja hups, olinkin taaperoimettäjä.

Liitän sanan ’taaperoimettäjä’ tässä nyt ensimmäistä kertaa julkisesti itseeni.

Liitän sanan ’taaperoimettäjä’ tässä nyt ensimmäistä kertaa julkisesti itseeni. Olenko se todella minä?

En ollut koskaan ajatellut imetyksen maksimipituutta, mutta en nähnyt itseäni taaperoimettäjänä. Lapsi oli täyttänyt maagisen yhden vuoden, ja yhtäkkiä leppoisa imetyshetki vaihtui salakähmäiseen pälyilyyn. Päässäni takoi: Miten tähän tultiin? Lapsi varmaan roikkuu rinnalla vielä kouluikäisenäkin! Rajoittaako tämä vapauttani? Miksi en osaa lopettaa?

Kun joku kysyi, että imetinkö vielä, vastasin kaarrellen, että juu, mutta lopettelemassa ollaan, on tuo lapsi vain vähän tissin perään. Oikeasti me molemmat olimme tissin perään. Olimme koukussa hetkeen, jossa saatoimme unohtaa päiväkodin, työt ja vanhempien sisarusten käninän, ja vain tuijottaa toisiamme, olla lähellä. Toki poika saattoi olla koukussa itse tuotteeseenkin.

Päässäni takoi: Miten tähän tultiin? Lapsi varmaan roikkuu rinnalla vielä kouluikäisenäkin! Miksi en osaa lopettaa?

Minusta oli tullut kaappi-imettäjä. Niin syvään minussa oli kirjoitettu, että taaperoimetys on jotenkin outoa. Tunnen edelleen sitä kohtaan ristiriitaa. Mikä saa minut ajattelemaan niin? THL:n imetyssuositus on vuosi ja WHO:n kaksi vuotta. Kukaan ei kauhistellut tai pilkannut, vaikka imetin taaperoa.

Jokaisella meillä on omanlaisensa äiti-identiteetti. Lapsen kasvatus ja siihen liittyvät valinnat ovat jatkuvaa identiteetin vahvistamista. Taaperoimetys ei kuulunut minun identiteettihorisonttiini, ja oli siksi kipukohta.

Tiedän, etten ole ainoa kaapissa imettänyt. Tiedän äitejä, jotka kipuilevat pitkäksi venyneen imetyksen kanssa kuukausia, koska omat ja ulkopuolen odotukset ovat ristiriidassa. Ja sitten tiedän äitejä, jotka pystypäin imettävät tai ovat imettämättä juuri niin kauan tai vähän aikaa kuin itseä ja lasta huvittaa. Te olette esikuviani!

Mutta meille epävarmoille äideille sanoisin: Imetystaipaleesi pituus on sinun oma, yksityinen asiasi. Siinä ei ole mitään hävettävää.