”Olen miettinyt, miten joskus kerron tytöille, että joidenkin miesten mielestä on ihan ok käyttäytyä naisia kohtaan halveksivasti ja että sitä ei tarvitse sietää”, kahden tyttären isä pohtii.

Tytöt ovat vahvoja, rohkeita, kauniita ja taitavia – ja haluavat kuulla sen myös isiltään. Isän hyväksyntä, rakkaus ja läheisyys on asiantuntijoiden mukaan tytön itsetunnolle erityisen tärkeää.

Isän (tai siinä roolissa olevan miehen) kunnioitus kertoo tytölle, että hän kelpaa ja on arvokas omana itsenään. Kun isä on kiinnostunut tytön ajatuksista, harrastuksista ja koulunkäynnistä, tyttö saa viestin siitä, että hänen kokemuksillaan, kiinnostuksenkohteillaan ja ponnistelullaan on merkitystä.

Tytär ottaa isän ja äidin suhteesta mallia myös tuleviin parisuhteisiinsa ja siihen, millaista on olla maailmassa naisena. Se, miten isä kohtelee omaa puolisoaan, toimii esimerkkinä siitä, mitä tulevalta voi odottaa. Millainen on turvallinen ja rakastava mies?

Isät viettävät lastensa kanssa enemmän aikaa kuin koskaan, mutta tuore tutkimus osoittaa, että Suomessa isien ja tytärten suhteessa on myös parantamisen varaa. WHO:n koululaistutkimuksen mukaan Suomessa isät ja pojat ovat läheisempiä kuin missään muualla, mutta suomalaistyttöjen yhteys isään on etäisempi. Tutkimuksen mukaan näyttää, että tytöt turvautuvat vaikeissa tilanteissa vielä ensisijaisesti äitiin, kun taas pojat puhuvat asioistaan sekä äidille että isälle.

Kysyimme nykyisiltä, mikä tyttärissä on aivan mahtavaa ja mitä he ovat tyttäriltään oppineet.

Isät kertovat: ”Tytöt ovat rohkeita, reippaita ja ihania” 

”Kahden tytön isänä oleminen on muuttanut omaa tapaani katsoa maailmaa ihan kaikella tavalla. Toleranssi seksistisiä urpoja kohtaan on nolla. Pojat on poikia tuntuu todella väsyneeltä sanonnalta ja kertoo enemmän lausujasta kuin pojista. Tytöt kiipeävät yhtä korkealle puihin, tippuvat sieltä kuten pojatkin ja pierut naurattavat yhtä lailla. 

Tasa-arvon puolella olen ollut aina, mutta nyt siihen suhtautuu erilailla tosissaan. Olen miettinyt monta kertaa, miten joskus kerron tytöille, että joidenkin miesten mielestä on ihan ok käyttäytyä naisia kohtaan halveksivasti ja että sitä ei tarvitse sietää, että heitä ei tarvitse kuunnella, eikä ainakaan uskoa. Nyt myös huomaan selvemmin, miten jokainen mies kääntyy katsomaan kauniin naisen perään tai miten helppoa on kommentoida jonkun naisen muotoja tai olemusta. Voiko naiseksi kasvavaa tyttöä valmistaa tällaiseen jotenkin? Ja miksi tällaista tarvitsee edes miettiä?

Kahden tytön isänä oleminen opettaa joka päivä jotakin uutta. Jos ei aina lapsista niin ainakin minusta itsestäni. Se on tehnyt minusta paremmin ymmärtävän ja arkeen osallistuvamman ihmisen. Toivottavasti myös paremman miehen.”

Isä 39, tyttäret 4 ja 6 

 

”Kun selvisi, että esikoinen on tyttö, ajattelin että hemmetti, enhän minä tiedä tytöistä mitään. Nyt kolme vuotta myöhemmin tiedän, että tytöt ovat rohkeita, reippaita, ihania ja täydellisiä. He voivat tanssia kuralätäkössä, käydä salaa syömässä herkkuja ja laittaa isälle pinnejä päähän sanoen oi miten kaunis.”

Ville, 29. Tytär Vappu, pian 3. Ville kirjoittaa Tired & exhausted since 2014 -blogia.

 

Se on napa, sanoi Tilda tänään ja työnsi sormen napaani. Katsoimme Pikku Kakkosta yhdessä peiton alla syysmyrskyn riehuessa ulkona. Totta kai voisi sanoa, että olemme ylpeitä siitä, että meillä on terve, iloinen ja lahjakas pieni tyttö. Me olemmekin, mutta kiitollisuus ja nöyryys ovat varmasti oikeampia sanoja. Saimme hieman kypsemmällä iällä täydellisen pienen auringon täyttämään asuntomme ja sydämemme naurullaan.

Vaimoni on joutunut käymään läpi useamman leikkauksen tänä vuonna ja meistä on yhteisen ajan kautta tullut tyttäreni kanssa erityisen läheiset. Puuhaamme kaiken yhdessä pyykinpesusta urheiluun. Pyykkituvassa hän ojentelee minulle märkiä vaatteita ja mainitsee samalla onko vaate Äiti, Isäja tai hänen omansa, mihin kuuluu mukaan naurunremakka.

Ystävämme ja blogini lukijat kysyvät välillä, miten me selviämme vanhemmuudesta, yrittämisen raadollisuudesta ja terveyshaasteista, mutta kyse on ennemmin etuoikeudesta. Rakastava perhe, joka pitää toisistaan huolen on nimenomaan se asia, joka vie läpi hurjistakin syysmyrskyistä. Kävimme iltapalan jälkeen saunassa pesulla, ja Tilda loiskutteli vettä paljussaan. Hän nousi yhtäkkiä, käveli taakseni, kietoi kädet selkääni ja sanoi hali. Pienestä koostaan huolimatta Tilda osaa muistuttaa vanhempiaan, että rakkaus kasvaa vain antamalla.”

Peter 45, tytär Tilda 1 v 7 kk. Peter kirjoittaa Lellivauva-blogia.

 

”Teini-ikäinen tyttäreni on ihana, empaattinen ja avarakatseinen. Hän on opettanut minulle, että maailma paranee sukupolvi sukupolvelta. Suomessa 2000-luvulla syntyneelle tytölle sukupuolten väliset erot merkitsevät yksilöllisen vaihtelun piiriin kuuluvaa erilaisuutta, eivät ryhmien eriarvoisuutta. Entä jos sukupuoleen perustuva ihmisten dissaus onkin jäämässä meidän vanhemman polven rasitteeksi? Voi olla liian varhaista heittäytyä optimistiksi, mutta ei haittaisi, jos näin käy. Olen toiveikas.”

Isä 45, tytär 13 

 

”Tyttömme ovat vielä pieniä. En näe heissä eroja poikaamme verrattuna. Toki niitä on, mutta minusta ne selittyvät erilaisilla persoonallisuuksilla, eivät sukupuolella. Aivan mahtavia, oivaltavia energiapakkauksia kaikki kolme. Se täytyy myöntää, että tyttäret ovat saaneet minut jo nyt pohtimaan tyttöjen ja naisten asemaa yhteiskunnassa entistä enemmän. Miten voisi isänä elää ja kasvattaa niin, ettei huomaamattaan tue lasikattojen rakentumista? Uskon ja toivon, että tyttöjeni sukupolvelle kaikki on mahdollista myös tytöille ja naisille.”

Tuomas, 37, tyttäret 10 kk ja 3,5 v. Tuomas kirjoittaa Isäkuukaudet -blogia.

 

”Kaksostyttömme ovat vielä sen verran pieniä, etten ole sen kummemmin osannut vielä sukupuolittaa heitä. Toki tyttöinä he tulivat pihalle ja tyttäriksi heitä puhutellaan, mutta mistäs sen ikinä tietää? Sukupuolestaan riippumatta he ovat kuitenkin aina ne maailman tärkeimmät.

Vähän aikaa sitten toinen kaksosistamme johti televisiossa soittavaa orkesteria olohuoneessamme näyttävin käsiliikkein. Siltä seisomalta googletin naiskapellimestari vain todetakseni pöyristyneenä ensimmäisen linkin alkavan sanoilla Naisen aivot eivät kapellimestarin ammattiin sovi. Artikkeli oli täynnä ahdasmielisten äijien alistavia heittoja naisten kelpaamattomuudesta alalle. Mikäli oma jälkikasvuni haluaa ryhtyä kapellimestariksi, ei siinä paljoakaan tällaiset kapeakatseiset setäkommentit paina. Kaikilla on oltava samanlainen oikeus toteuttaa itseään."

Oskari, 31, ja kaksostytöt Stella ja Venla, 1 v 9 kk. Oskari kirjoittaa blogia (K)Akkavalta.

 

”Isänä tyttärelle oleminen on haastavaa mutta todella palkitsevaa. Miten asettua prinsessamoodiin ja olla satumaisen komea prinssi, joka pelastaa prinsessan pahojen kynsistä? Miten saada hiukset ponnarille, letistä puhumattakaan? Miten suhtautua tyttären vaatimukseen, että pitää päästä pyöräilemään just NYT!!!? Liian usein huomaan käsitteleväni tytärtäni kuin hän olisi poika. Onneksi ajan kuluessa ja hänen kasvaessaan olen pystynyt huomaamaan oman käytökseni ja päässyt tytärtäni lähemmäs kuuntelemalla hänen toiveitaan.

Uskomatonta, kuinka tuo pieni ihme pystyy kerta toisensa perään yllättämään minut kaikella oppimallaan. Olen häneltä oppinut isyyttä enemmän kuin olisin ikinä uskonut. Poikien isänä olemisen jälkeen tyttären isyys on opettanut olemaan kärsivällinen ja empaattinen tilanteissa, jotka putkiaivojen läpi tutkittuna ovat tuntuneet pikemminkin koomisilta. Nämä ovat kuitenkin tyttären maailmassa sen hetken isoin asia, ja niiden ymmärtäminen on vaatinut minua olemaan isä juuri siinä hetkessä. Rakkaudella ei ole rajaa, kun sen tytär osoittaa. Siihen pitää vastata rakkaudella.”

Isä 37, tytär 6 

Ei enään stereotypioita kiitos

Isän hyväksyntä on tytön itsetunnolle tärkeää – kysyimme miehiltä, mikä omassa tyttäressä on mahtavaa

Vaikka tyttö olisi ujo ja vaikuttaisi aralta, se ei tarkoita, etteikö sisällä olisi enemmän vahvuutta kuin ulospäinsuuntautuneimmilla kansasisarilla. Ujous ja epävarmuus ei myöskään ole synonyymeja, eivätkä välttämättä liity toisiinsa mitenkään. Itse olen nähnyt koko elämäni ajan enemmän vahvuutta juuri näissä "ujoissa" tytöissä. He tietävät monesti oikesti mitä tahtovat, kun muut on kasvatettu vain tyytymään ja hyväksymään stereotypinen naisen rooli.
Lue kommentti

Moni mies herää tasa-arvon tärkeyteen tyttärensä myötä. Justin Trudeau perustelee, miksi se on myös poikien vanhempien asia.

Kanadan pääministeri, Justin Trudeau, 45, ihastuttaa mielipiteillään. Muun muassa kirjallisuutta ja kasvatustieteitä opiskellut Trudeau on puhunut esimerkiksi tiukemman ilmastopolitiikan ja tuloeroja tasaavan verotuksen puolesta sekä marssinut perheensä kanssa Pride-kulkueessa. Kun Trudeau valittiin pääministeriksi vuonna 2015, hallitukseen nousi ensimmäistä kertaa tasamäärä naisia ja miehiä.

Nyt häntä on jälleen kerran erityinen syy ihailla, nimittäin kasvattajana ja vanhempana. Trudeau kertoo MarieClaire.com-sivustolle kirjoittamaan esseessä kasvattavansa pojistaan Xavierista, 9, ja Hadrienista, 3, feministejä ja perustelee, miksi.

Tyttöjen tsemppaaminen ei riitä

Trudeau kertoo, että isänä, poikana, aviomiehenä ja kansalaisena hän joutuu todistamaan epätasa-arvoa ja haasteita, joita maailman tytöt ja naiset kohtaavat joka päivä. Siksi hän haluaa opettaa tyttärelleen Ella-Gracelle, 8, että hän riittää ja on arvokas omana itsenään. Trudeaun vaimo, Sophie Grégoire Trudeau, sai hänet ymmärtämään, että se ei ole vielä tarpeeksi. Sen lisäksi pitää opettaa poikia.

Trudeau toivoo, että hänen poikansa eivät juutu toteuttamaan miehen mallia, joka on vahingollinen sekä heille että muille.

Justin Trudeau kertoo ymmärtäneensä, että pojilla on valta ja vastuu muuttaa seksistinen yhteiskuntamme. Hän kirjoittaa toivovansa, että hänen poikansa eivät juutu toteuttamaan miehen mallia, joka on vahingollinen paitsi heille, myös ympäröiville ihmisille. Hän haluaa poikiensa olevan ylpeitä feministejä, jotka puolustavat sitä, mikä on oikein.

Lopulta feminismissä ei ole kyse vain naisten ja miesten tasa-arvosta, vaan siitä, että kaikilla on samat oikeudet ja vapaudet, Trudeau huomauttaa.

Suomessa ysiluokkalaiset saivat feminismikirjan

Trudeaun lailla moni mies on tyttären myötä havahtunut huomaamaan sen, millaisia oletuksia tyttöyteen ja naiseuteen kuuluu.

Kahden tyttären isä kertoo vauva.fin jutussa ottavansa tasa-arvon nyt eri tavalla tosissaan kuin ennen lapsia.

– Olen miettinyt monta kertaa, miten joskus kerron tytöille, että joidenkin miesten mielestä on ihan ok käyttäytyä naisia kohtaan halveksivasti ja että sitä ei tarvitse sietää, että heitä ei tarvitse kuunnella, eikä ainakaan uskoa. 

Meillä on jo kasvamassa suomalainen ikäpolvi, jotka eivät ehkä kaikki ole feministejä, mutta ovat ainakin saaneet mahdollisuuden kuulla, mistä on kyse. Suomessa kaikille ysiluokkalaisille jaettiin viime keväänä Chimamanda Ngozi Adichien essee Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä. Kirjalahjoitus kuului valtakunnalliseen hankkeeseen, jonka tarkoituksena on synnyttää monimuotoista keskustelua tasa-arvosta.

– Adichi painottaa, että vaikka tytöt ja pojat ovat biologisesti erilaisia, heidän täytyy saada valita elämänsä itse. Kenenkään ei tule tehdä itsestään pienempää tai rajumpaa kuin on, jotta olisi hyväksytty. -- Moni aikuinenkin voisi saada kirjasta ajateltavaa, tuottaja Hanna-Mari Arosilta kirjoittaa esseestä vauva.fissä. 

Kysely

Kasvatatko pojastasi feministiä?

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Kaksosraskaus muutti Katin kehoa niin rajusti, että se alkoi vaikuttaa hänen mieleensä. 

Joskus käy niin, että raskaus jättää äidin vartaloon jäljet, joista tulee taakka – vaikka kyse olisi ulkonäköseikasta.

Niin kävi Kati Saukolalle, 35, jonka kaksospojat syntyivät 13 vuotta sitten. Ihanat pojat tekivät Katista onnellisen äidin, mutta raskaus jätti kehoon pysyviä jälkiä, jotka lopulta alkoivat vaikuttaa myös mieleen. Molemmat pojat painoivat syntyessään kolme kiloa, ja Katin paino nousi raskausaikana 40 kiloa. 

Sopeutuminen omaan kehoon kärjistyi, kun Katille puhkesi pälvikalju. Kaksi vuotta sitten hän ajoi loputkin hiuksensa pois.

Tämän vuoden keväällä Kati päätyi äärimmäiseen ratkaisuun: hän hakeutui leikkaukseen, jossa löysäksi jäänyt vatsan iho operoitiin. Samalla korjattiin vatsalihasten erkauma, jonka vuoksi Kati oli kärsinyt selkäsäryistä. Kati kertoo tarinansa Kauneuden hinta -ohjelmassa, joka esitetään Avalla.

”Tiedän, ettei ulkonäkö ole maailman tärkein asia, mutta itsetunnon kannalta sillä vain on merkitystä.”

Operaatio tehtiin maaliskuussa. Sitä seurasi kahden kuukauden sairausloma. Heinäkuussa jälkitarkastuksessa lääkärit totesivat, että leikkaus oli sujunut suunnitellusti. Isoin muutos tapahtui Katin mielestä hänen päänsä sisällä.

– On ollut todella vapauttavaa käyttää normaaleja vaatteita. Enää minulla ei ole sellainen olo, että tarvitsisi peitellä mitään, Kati sanoo. 

– Huomasin, miten suurta taakkaa olin kantanut. Sain kaksoset 22-vuotiaana, ja kannoin roikkuvaa vatsaa koko aikuisikäni. Oli tavallista, että keksin tekosyitä olla lähtemättä minnekään, koska mietin, miltä näytän. Tiedän, ettei ulkonäkö ole maailman tärkein asia, mutta itsetunnon kannalta sillä vain on merkitystä.

”En piiloudu enää hassuttelun taakse”

Suurin muutos on tapahtunut suhteessa muihin ihmisiin. Kati sanoo, että hän on nyt paljon vahvempi kuin aikaisemmin. Hän on alkanut pohtia paljon myös äitien uhrautumista perheensä eteen sekä sitä, mitä äidiltä odotetaan.

– Minusta on tuntunut, että aikaisemmin olen ollut vain toisten käytettävissä. Nyt haen itsekkäästi aikaa myös itselleni. Se on ollut muille sokkikin, etten olekaan vain äiti ja vaimo vaan nainen, Kati kuvailee. 

”Minusta tuntuu, että olin hauska sen takia, että veisin huomion pois vatsastani.”

Myös omaa asennettaan Kati katsoo nyt toisesta näkökulmasta.

– Minusta tuntuu, että olen ollut kauhean hauska sen takia, että veisin huomion pois roikkuvasta vatsanahastani. Nyt ajattelen, että vakava puoleni pääsee paremmin oikeuksiinsa, kun minun ei tarvitse peitellä mitään. Uskallan olla enemmän vain oma itseni ja suorassa, eikä tarvitse piiloutua hassuttelun  taakse.

Katin perhe vietti elokuussa lomaa Yhdysvalloissa. Kuvassa mukana nuorin poika Veeti. Kuva: Katin kotialbumi
Katin perhe vietti elokuussa lomaa Yhdysvalloissa. Kuvassa mukana nuorin poika Veeti. Kuva: Katin kotialbumi

Kauneuden hinta -ohjelmassa Kati puhuu siitä, että hän haluaa olla tyytyväinen itseensä paitsi äitinä ja työntekijänä, myös ilman niitä rooleja. Se on tärkeää jaksamisen kannalta, hän sanoo.

– Jos hukkaa itsensä, väsyy olemaan äiti ja täydellinen työntekijä. Silloin jää itse täysin hakoteille. Kaikesta tulee suorittamista, Kati kuvailee.

– Itsestäni tiedän, että jos naisellinen nainen ei tule esille missään, alan voimaan tosi huonosti. Nyt minulla on olo, että hohdan sisältäpäin. Kun kannan itseni, läsnä oleminen arjessa on ihan erilaista. Minusta kaikkien naisten pitäisi muistaa olla ei ylpeitä vaan ylväitä.