Vinkit hauskimpiin puuhiin, joita voi helposti harrastaa kotona lasten kanssa.

Välillä tekee hyvää unohtaa tietokone ja televisio, ja innostaa lapsi mukaan johonkin yhteiseen leikkiin tai kisaan. Parasta on, jos keksii jotain sellaista tekemistä, josta sekä aikuiset että lapset nauttivat.
Tässä Meidän Perheen toimituksen vinkit hauskoihin puuhiin, joita voi harrastaa sisätiloissa yhdessä lasten kanssa.

Levy- tai videoraati
Jokainen saa valita oman kappaleen joka kuunnellaan tai katsotaan vaikka YouTubesta yhdessä. Annetaan pisteitä, joiden perusteella valitaan voittaja. Jos kappaleesta katsotaan myös video, voidaan antaa kahdet eri pisteet eli sekä videosta että kappaleesta. Tällöin voittaja voidaan valita joko yhteispisteiden perusteella tai sitten valitaan eri voittajat sekä kappale- että videosarjassa.

Lusikkaleikki
Sovitaan jokin tietty reitti, joka pitää kulkea kuljettaen samalla lusikassa esim. pingispalloa tai pääsiäismunan sisältä löytyvää muovikoteloa. Jos kuljetettava tippuu lusikasta, pitää palata lähtöpisteeseen. Lisähaastetta saadaan pitämällä lusikkaa esimerkiksi vasemmassa kädessä tai suussa tai vaikeuttamalla reittiä jollain tapaa. Leikissä voidaan halutessa kilpailla aikaa vastaan eli kulkea reitti vuorotellen ja laskea siihen käytetty aika tai suorittaa se yhteislähtönä.

Pillileikki
Hieman vastaava kuin edellinen, mutta kuljetusvälineenä on pilli ja kuljetettavana pumpulia tai höyheniä. Leikki voidaan tehdä reittitehtävän sijaan myös ns. siirtämistehtävänä, jolloin tavoitteena on siirtää tietty määrä pumpulipalloja/höyheniä paikasta A paikkaan B mahdollisimman nopeassa ajassa.

Adjektiivileikki
Aikuinen kirjoittaa ensin tarinan, jossa on paljon adjektiiveja, mutta niiden paikat jätetään aluksi tyhjiksi. Lapset saavat tämän jälkeen luetella vuorotellen adjektiiveja tietämättä, mitä tarinassa tapahtuu. Lopulta tarina luetaan ääneen, jolloin hassunkurinen lopputulos saa lapset useimmiten ulvomaan naurusta.

Tanssikoulu
Hieman liikunnallisempi leikki on tanssikoulu, jossa lapset saavat toimia opettajina ja aikuiset oppilaina. Tämä on taatusti hauskaa ainakin lasten mielestä!

Piirustusleikki
Otetaan pitkä paperi, johon ensimmäinen piirtää ensin hahmon pään. Sen jälkeen paperi taitellaan niin ettei seuraava näe kuin sen kohdan, josta piirustusta pitää jatkaa. Näin jatketaan vuorotellen piirtäen ja taittaen, kunnes paperi avataan ja katsotaan, millainen hassu hahmo saatiin aikaiseksi.

Temppurata
Rakennetaan yhdessä tai lasten toimesta asuntoon rata esimerkiksi tuoleista, tyynyistä, pöydistä jne. Tietyissä kohdissa rataa voi olla jonkinlaisia tehtäviä (esimerkiksi pallon heitto radan vieressä olevaan roskakoriin). Rata pitää kulkea läpi virheettä ja tehtävät suorittaen.

Kokkauskisa
Kouluikäisten kanssa voi tehdä yhteisen kokkauskisan, jossa kukin tekee jonkin pienen ruoka-annoksen (vaikka alku- tai jälkiruuan), joille sitten annetaan pisteet sekä ulkonäön että maun perusteella.

Aarrerata
Tämä leikki vaatii aikuiselta jonkin verran valmisteluja, mutta on takuulla lasten mieleen. Aikuinen piilottaa asuntoon tai pihalle joukon lappuja, joissa on jokaisessa joko sanallinen tai kuvallinen vihje seuraavan lapun sijainnista. Radan päätepisteessä odottaa jokin yllätys.Leikki aloitetaan antamalla ensimmäinen lappu lapselle käteen tai antamalla sanallinen vinkki ensimmäisestä piilosta.

Sokkotestit
Yksi kerää joukon maisteltavia tuotteita pieniin kippoihin, ja muut yrittävät sokkoina tunnistaa mistä tuotteista on kyse. Toinen vaihtoehto on se, että yritetään sokkona tunnistaa erilaisia pikkuesineitä käsillä tunnustelemalla.

 

Vierailija

Hauskaa tekemistä lasten kanssa

Katsokaapa niitä erilaisten tavaroiden lokerikkoja. Kaikki kama on sikin sokin, mikä missäkin laatikossa, eikä mikään meinaa löytyä. Teimme pojan tyttären 4 vee kanssa siten, että tyhjensimme kaikki kamat keittiön pödälle ja siirsimme kaikki samaan ryhmään kuuluvat tavarat samaan lokerikkolaatikkoon. 4 veelle tämä oli rattoisaa ja opettavaista (eri esineiden nimet) ajankulua "Pappa mikä tämä on. Mihin laatikkoon se kuuluu?" - ja siinä opittiin nippelit ja nappelit. Saa vapaasti kokeilla, myös...
Lue kommentti
Vierailija

Hauskaa tekemistä lasten kanssa

Sekavien lauseiden naurua tuova leikki: "Setä Sakari istuu iltaisin hiljaa loiskutellen kylpyammeessa" on alkulause joka kirjoitetaan paperin yläosaan, sanat aika kauaksi toisistaan. Lappu taitetaan joka sanan jälkeen ja tämän mallilauseen alle muodostetaan uusia lauseita niin että kukin vuorollaan kirjoittaa sanan, taittaa sen näkymättömiin, ja ojentaa paperin seuraavalle. Saattaa tulla vaikka "Hiihtäjä Niiskuneiti puree hammasta välitunnilla hennosti kurvaillen pöydän alla" tai "...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Seksuaaliterapeutti Marja Kihlström pitää Puhu muru -blogia vauva.fissä. Kuva: Miikka Pirinen

#metoo-kampanja on herättänyt vanhempien ahdistavat lapsuus- ja nuoruusmuistot. Mitä voimme tehdä, jotta omat lapsemme eivät joudu kohtaamaan samaa.

Kampanjan tarkoituksena on tehdä näkyväksi seksuaalisen häirinnän laajuus; se koskettaa lähes jokaista naista, ja myös useita miehiä.

Reidelle bussimatkan ajaksi laskeutuva käsi, hississä kohdattu itsensäpaljastaja, rasvaista vartalon kommentointia, kourimista tungoksessa, raiskausyrityksiä, uhkailuja, hyväksikäyttöä... Hastagilla #metoo jaetut kokemukset herättävät paitsi omat ikävät muistot, saavat vanhemman miettimään, kuinka suojella omaa lasta seksualiselta häirinnältä ja väkivallalta.

Opeta lasta ilmaisemaan omat rajansa

Seksuaalinen häirintä on aina ennen kaikkea toisen rajojen rikkomista, erityistason seksuaaliterapeutti (NASC) Marja Kihlström painottaa. Lapsen voi opettaa tunnistamaan omat rajansa. Se helpottaa lapsen kynnystä myös myöhemmin erottaa hyvä ja huono kosketus.

– Edes pientä lasta ei saisi koskaan pakottaa halaamaan tai istumaan sylissä, jos hän ei sellaista halua. Ei, vaikka  esimerkiksi isovanhemmat vaatisivat tai pahoittaisivat mielensä, Kihlström sanoo.

Lapsen on tärkeää itse oppia säätelemään, milloin ja kenen koskettamaksi haluaa tulla. Lapsesta voi tuntua ikävältä jokin niinkin arkinen kuin vieraan aikuisen käsi hartioilla.

– Lapsella voi olla erilaiset fyysiset rajat kuin itsellämme, ja lapsia on kuunneltava arityisen tarkkaan. Jos lapsi ei halua tulla kosketetuksi, hänen toivettaan tulee kunnioittaa, vaikka oma ajatus ei olisi missään mielessä seksuaalisesti virittynyt.

"Lapselle pitää opettaa, että kosketukseen on oltava aina lupa."

Lapselle pitää opettaa, että kosketukseen on oltava aina lupa. Ja jotta lapsi oppii myös itse kunnioittamaan toisten ihmisten rajoja, hänelle täytyy opettaa, että sääntö koskee myös häntä itseään. Vaikka olisi kuinka rakastunut päiväkotikaveriin ja haluaisi pussata tai halata, toisen rajoja ei saa ylittää ilman lupaa.

Lapsen kanssa voi puhua siitä, millainen kosketus tuntuu hyvältä ja millainen ei. Silloin lapsi oppii säätelemään, millaista kosketusta haluaa, milloin suostuu kosketukseen vain miellyttääkseen muita ja miten hallita sitä, mitä itse haluaa.

Auta tunnistamaan hyvä ja huono kosketus

Seksuaalikasvatus on yhtä tärkeää tytöille ja pojille, Marja Kihlström muistuttaa.

– Fakta on, että myös pojat kohtaavat seksuaalista häirintää. Se aiheuttaa, jos mahdollista, vielä enemmän häpeää, sillä yleinen oletus on, ettei sellaista tapahdu.

Seksuaalikasvatuksen voi aloittaa jo vauvana. Se käyaika lailla luonnostaan, kun vauvaa pidetään hellästi sylissä ja häntä kosketetaan rakastavasti. Taaperoa voi jo opettaa nimeämään eri ruuminosia. Tärkeää on, että perheessä ei ole kiellettyjä sanoja tai kysymyksiä liittyen seksuaalisuuteen tai vaikkapa sukupuolielimiin.

– Pimppi on pimppi eikä etupeppu. Ja siitä voi puhua yhtä arkisesti kuin kainalosta tai vatsasta. Jos kehonosiin liittyy vanhemmalla häpeää tai estoja, hän välittää ne hyvin helposti lapselle äänensävyissä tai puhumattomuutena, ja lapsi oppii, että omassa vartalossa on paikkoja, jotka ovat hävettäviä, toisarvoisia.

Hieman isommalle lapselle voi opettaa uikkarisäännön: Uimapuvun rajaavat alueet ovat lapsen omia alueita, joihin muut eivät saa koskea, lukuun ottamatta vanhempia tai muita aikusia hoivatarkoituksessa.

Harjoitelkaa avunpyytämistä

Seksuaalikasvatus on yhtä tärkeää tytöille ja pojille, Marja Kihlström muistuttaa.

Kun lapsi alkaa liikkua yksin, pitää seksuaalisen häirinnän käsitettä avata hieman enemmän. Lapsen kanssa voi jutella myös siitä, mitä tehdä, jos joku lähestyy tavalla, joka ei itsestä tunnu hyvältä.

– Harjoitelkaa ein sanomista ja avunpyytämistä. Jos lapsi sanoo kovaan ääneen ”tuo ei tunnu kivalta”, sen pitäisi herättää myös ympärillä olevat aikuiset. Lapsen kanssa voi myös sopia, että aikuinen soittaa heti saatuaan tietynlaisen tekstiviestin.

"Lapsen on hyvä ymmärtää, että lamaantuminen ei tarkoita, että hän olisi suostunut tekoihin, antanut häirikölle luvan."

Lapselle voi puhua myös lamaantumisen tunteesta. Jos joku ylittää omat rajat yllättäen tai hyvin röyhkeästi, aikuinenkin voi lamaantua niin, ettei pystykään toimimaan tai sanomaan mitään. Lapsen on hyvä ymmärtää, että lamaantuminen ei tarkoita, että hän olisi suostunut tekoihin, antanut häirikölle luvan. Lamaantumiseen tunteeseenkin voi harjoitella keinoja selviytyä, kuten vaikka napakka ein huutaminen tai edellä mainittu tekstiviesti vanhemmalle.

Rakasta, arvosta, ota vakavasti

Aikuinen ei saisi koskaan väheksyä tai sivuuttaa, jos lapsi kertoo kokeneensa epämiellyttävän kohtaamisen – ei, vaikka kyseessä olisi perheen tuttu aikuinen.

– Se saattaa olla vanhemmalta vain yksi ”no, älä nyt, sehän on sinun oma setäsi” -kommentti, joka sulkee lapsen suun vuosiksi eteenpäin ja saa lapsen ajattelemaan, että hän toimi tilanteessa jotenkin väärin, häirintä olikin hänen syytään.

Aikuisilta unohtuu, että seksuaalinen häirintä on paljon muutakin kuin käsi housuissa tai rinnan puristus. Se voi olla ohi menevä läpsäytys takapuolelle, härskejä puheita, tai vaikka esiteini-ikäisten kömpelö kopelointiyritys luokkakaveria kohtaan. Vaikka tapahtunut ei aikuisesta tuntuisi vakavalta, lapsen tunne täytyy ottaa vakavasti ja siihen on puututtava.

"Kelpaamattomuuden ja rakkaudettomuuden tunne häivyttää lapsen kysyä tunnistaa omat rajansa ja kunniottaa muiden rajoja."

Vaikka me vanhemmat tekisimme kaikkemme suojellaksemme lasta seksuaaliselta häirinnältä ja kasvattaaksemme lapsistamme aikuisia, jotka osaisivat kunnioittaa toisen rajoja, me emme aina voi vaikuttaa siihen, minkälaista seksuaalikasvatusta lapsemme saavat muualta. Lapsen käsitykseen omista ja toisten rajoista vaikuttavat aina myös päivähoito, koulu, ystävät ja vaikkapa ystävien vanhemmat.

– Paras lääke seksuaalikasvatuksen rinnalla seksuaalista häirintää vastaan on, että lapsi kokee olevansa rakastettu ja arvostettu.

Rakkaudessa kylpevä ihminen todennäköisesti arvostaa myös muiden rajoja. Kelpaamattomuuden ja rakkaudettomuuden tunne häivyttää lapsen kysyä tunnistaa omat rajansa ja kunniottaa muiden rajoja. Silloin lapsi saattaa etsiä hyväksyntää väärilläkin tavoilla ja alistuu helpommin häirinnälle.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Kuva: Niki Strbian

Luot tulevaan vauvaasi tunnesuhteen jo raskausaikana ajattelemalla vain ajattelemalla häntä. 

Positiivinen raskaustesti sysää liikkeelle käsittämättömän määrän muutoksia: Fyysiset muutokset näkyvät päällepäin, mutta niiden rinnalla myös raskaana olevan mieli alkaa myllertää.

Psyykkisistä muutoksista olennaisimpiin lukeutuu mielikuvaprosessi: raskaana oleva alkaa vähitellen ajatella vauvaa persoonana sekä kuvitella itseään juuri tämän vauvan vanhempana.

Raskauden alussa vauvaa saattaa vielä olla vaikeaa kuvitella, mutta vatsan kasvaessa vanhempien toiveet, odotukset, ristiriidat ja kohtuvauvan havainnointi elävöittävät ajatuksia. Onko vauva liikkuvainen vai rauhallinen? Millaista vauvalla on masussa juuri nyt? Saako hän puolisosi kauniit hiukset tai sinun temperamenttisi? Minkälainen tyyppi hänestä tulee?

Kun suhde lapseen löytyy jo raskausaikana, tuntuu hän syntyessään tutulta, vaikkei häntä ole koskaan nähnyt.

Ollessani seitsemännellä raskausviikolla esikoisestani, matkustin Yhdysvaltoihin. Palatessani halusin tulevalle vauvalleni konkreettisen muiston ensimmäisestä yhteisestä reissustamme. Koin oloni vähän pöhköksi, mutta samalla riemukkaaksi valitessani hänelle pehmolelua hyvin huolellisesti. Käsimatkatavaroissa käteni kulkeutui tämän tästä koskettamaan sitä. Kuvittelin vauvani nukkumaan se kainalossaan. Se oli ihanaa!

Haaveilu ja mielikuvittelu herättää tunteita ja raivaa vauvalle tilaa vanhemman mieleen, tehden vauvan kokemuksellisesti hieman todemmaksi – tunteet vauvaa kohtaan alkavat syttyä. Kun suhde lapseen löytyy jo raskausaikana, tuntuu hän syntyessään tutulta, vaikkei häntä ole koskaan nähnyt.

Korostunut menettämisen pelko tai yllätysraskaus saattaa sulkea vauvan mieltä pois vanhemman mielestä.

Yllätysraskaus, kuormittava elämäntilanne tai masennus ovat sellaisia tekijöitä, jolloin vauvan elävöittämiseen mieleen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Korostunut menettämisen pelkokin saattaa sulkea vauvan mieltä pois vanhemman mielestä.

Kun eläydyt vauvan oloon, välität hänelle turvallista kiintymystä. Kohtuvauva saa mielikuvissa olla erillinen yksilö, jolla omia tarpeita, haluja ja toiveita. Tasapainoiset unelmat ja suunnitelmat edistävät tunnesuhdetta ja herättävät vanhemman herkkyyden lasta kohtaan. Siitä seuraa vauvan synnyttyä hyvää vuorovaikutusta.

Oma esikoisvauvani on jo 13-vuotias. Yhdysvalloista tuotu pehmo majailee hänen huoneessaan kuitenkin edelleen. Se lienee äidille tärkeämpi muisto, kun lapsi ymmärtääkään.

Psykologi Leea Mattila toimii asiantuntijana Toisenlaiset äidit -ohjelmassa. Hän syventää vauva.fi-kolumnissaan kunkin viikon aihetta.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.