Aki Tykin poika Leevi syntyi pitkän odotuksen jälkeen. Kuva: Juha Salminen
Aki Tykin poika Leevi syntyi pitkän odotuksen jälkeen. Kuva: Juha Salminen

Muusikko Aki Tykki oppi, ettei lastensaanti ole itsestäänselvyys. Leevi muutti kaiken eikä kuitenkaan mitään.

Ruokakaupan hyllyjen välissä Leevi, 2, hihkuu riemusta. Minä pyörittelen ostoskärryjä, ja vaimo keräilee ruokatarvikkeita. Kun jäbä viihtyy, arki rullaa, missä ikinä pyörimmekin.

Rakastamme matkustamista. Olemme ehtineet reissata Leevin kanssa Wienissä, Kreetalla ja Roomassa. Viimeksi suuntana oli Chicago. Kaikki sujuu, kun vain hyväksymme matkojen luonteen muuttuneen. Pitkät illalliset ovat poissa laskuista, ja museokäynnillä leikimme vuorotellen Leevin kanssa ulkona. Kaupungilla hengailu on jopa leppoisampaa rattaita työnnellen: tulee eksyttyä puistoihin tai jämähdettyä ihailemaan suihkulähdettä.

Menimme vaimoni kanssa naimisiin kahden vuoden seurustelen jälkeen vuonna 2013. Kummallekin oli selvää, että tahdomme jälkikasvua. Opimme kuitenkin kliseen ”lapsia saadaan, ei tehdä”, olevan totista totta. Koimme kaksi perättäistä keskenmenoa, jotka synkensivät mieltä. Vaikka tiesimme niiden olevan yleisiä, virinneen onnen tomuttuminen oli kurjaa. Erityisen raskaalta tuntui ensimmäinen keskenmeno, jolloin olin pokerimatkalla Lontoossa enkä päässyt lohduttamaan vaimoa. Pian onnistuimme tulemaan raskaaksi toistamiseen, mutta sekin päättyi alkuvaiheessa. Onneksi ystävä ehdotti lääkärillä käyntiä. Sieltä apua löytyikin.

Kolmannen kerran plussasimme New Yorkissa. Pian matkan jälkeen vietimme 40-vuotissynttäreitäni Helsingissä. Keskenmenon riski jyskytti takaraivossa, joten vaimo teeskenteli juovansa kuohuvaa ja kävi nakkaamassa juomat lavuaariin. Oli tosi epätodellinen olo.

”Yhdeksän kuukautta mietin kauhuskenaarioita siitä, kuinka elämä nyt muuttuisi.”

Vasta toiselle kolmanneksella huokaisimme helpotuksesta, mutta kielsimme silti sukulaisilta sukkien kutomisen. Odotusaikana ei näet leijuttu: vaimollani oli raskausajan diabetes ja harvinainen Bellin pareesi eli kasvohalvaus, joka onneksi parani heti synnytyksen jälkeen.

Yhdeksän kuukautta mietin kauhuskenaarioita siitä, kuinka elämä nyt muuttuisi. Lapset ovat aina pelottaneet minua, enkä ole oikein bondannut heidän kanssaan. Entä jos vauvamme on haastava natiainen, jota pitäisi paapoa niin, ettei ehdi edes kaukosäädintä hapuilla? Kuusi jalkaa kevätjäälle -biisi kertoo mielessäni väijyneistä peloista: ”Tunkeilija vuoteessamme itkee meidät mielipuoliksi. Hermo menee, enkä osaa edes potkia palloa.”


Lapsi opettaa. ”Enää en voi uppoutua omiin maailmoihin. Pitää osata olla, jotta kaikilla on kivaa ja hommat sujuvat”, Aki sanoo. Kuva: Juha Salminen

Oli mykistävää nähdä, miten vaimoni muuttui helläksi äidiksi sillä sekunnilla, kun pieni nyytti laskettiin hänen rinnalleen. ”Äiti tässä, ei mitään hätää” -lepertely kumpusi liikuttavan syvältä.

Itse kasvoin raskauden edetessä niin, että tunsin lopulta olevani valmis faija. Siitäkin huolimatta, että lapsuudenkodistani puuttui isän malli, sillä asuin kahdestaan äidin kanssa. Ensimmäistä kertaa ikinä jaoin kämpän toisen miehen kanssa.

Hallitsin kokonaisuudenpelkoa keskittymällä pikkuasioihin: vaihdoin vaippoja ja lauloin kehtolauluja. Työlästä ja tylsää ulkovaatteiden pukemista toistin nurisematta. Onneksi Leevi nukkui hyvin, niin pääsimme melko nopeasti liikkeelle.

”Meillä on vaimon kanssa uusi ykkönen, mutta yhdessä olemme isompi yksikkö, perhe.”

Isyys naulasi tärkeysjärjestyksen uusiksi: jäbä on nyt kaiken muun yläpuolella. Vaikka meillä on vaimon kanssa elämässä uusi ykkönen, olemme yhdessä isompi yksikkö, perhe. Vanhemmuus on projekti, josta ei voi luopua. Se sitoo meidät tiiviisti yhteen. Rakkaus vaimoa kohtaan on jopa entistä syvempää. Lyömme yläfemmat, kun Leevi nukahtaa, ja katselemme kylki kyljessä Sopranosia ja Sinkkuelämää. Kotitöistä on toki jatkuvaa keskustelua, sillä hienot päätökseni hukkuvat usein laiskuuteen.

Lapsen kanssa on vain enemmän työläämpiä tunteja. Silti Leevi ei ole varastanut edes lempiharrastustamme, laiskoja aamuja. Hän on vain tullut niiden korvaamattomaksi osaksi. Heräämme hissutellen perhepedistä ja napsautamme Netflixin auki. Sitten tepastelemme keittiöön, jossa vaimo vikkelämpänä hoitaa aamiaistarvikkeet pöytään.

”Leevi on tuonut elämääni pohjaonnellisuutta, joka heijastuu kaikkeen.”

Leevi on tuonut elämääni pohjaonnellisuutta, joka heijastuu kaikkeen. Biisien tekemiseen on tullut lisää syvyyttä. Toisaalta hoidan työni rennommin ja olen lavalla aidompi ja enemmän läsnä.

Vain elämää -kuvauksissa olin poissa kotoa pisimmän pätkän ikinä, kymmenen päivää. Leeviä ikävöidessä tuli tippa monesti linssiin, ja jännitin, alkaako jäbä vierastaa minua. Huoli oli turha: poika juoksi vastaan pallo kainalossa, ja olin taas heti mukana pelissä onnettomilla taidoillani.

Hiukan jo odotan aamuja, joina heitän Leevin päiväkotiin ja vaimon töihin. Saan palata hiljaiseen kotiin ja hautautua työhuoneeseen tekemään musaa – tai katsomaan telkkaria koko päiväksi.

Aki Tykki

  • Happoradion laulaja Aki Tykki, 42, asuu Espoossa.
  • Perheeseen kuuluvat Leevi, 2, sekä vaimo Tuulia, 35, joka julkaisee sarjakuvia Instagramissa osoitteessa @mutsijyraa.
  • Aki on ollut yksi Vain elämää -kauden artisteista keväällä 2018.
Helsinkiläisen Arposen perheeseen kuuluu kolme lasta. Kuvassa 7-vuotias Runo. Kuva: Anna Huovinen
Helsinkiläisen Arposen perheeseen kuuluu kolme lasta. Kuvassa 7-vuotias Runo. Kuva: Anna Huovinen

Bloggari Tiina Arponen vinkkaa maistuvat herkut leppoisiin kesäpäiviin. 

Pidät käsitöihin keskittyvää Muita ihania -blogia. Millainen ruuanlaittaja olet?

”Teen melko tavallisia arkiruokia. Suurin toiveeni on, että tekemäni ruoka maistuisi kaikille kolmelle lapselleni. Joskus innostun kokkaamaan pitkän kaavan mukaan. Silloin leivon sämpylöitä ja valmistan pihvit sekä salaatit itse alusta alkaen. Sanoisin, että olen hyvä ruuanlaittaja, mutta en aina erityisen innostunut, joten kalapuikot ovat välillä ihan ok.”

Grillikausi on alkanut. Mitkä ovat teidän perheenne kesäsuosikkeja?

”Makkara ja maissi tietysti ovat lasten lemppareita. Itse tykkään valmistaa siihen seuraksi jotain hyvää lihaa, ananasta, sieniä sekä muhkean salaatin. Kun pöydässä on paljon kaikkea, ollaan täydellisen grilliaterian ytimessä.”

Asutte kerrostalossa, jonka sisäpihalta löytyy asukkaiden yhteinen grillipaikka. Mitä siellä yleensä valmistuu? 

”Kesäisin grillaamme pihallamme harva se ilta. Useimmiten paistamme makkaraa, hodareita ja erilaisia vartaita, mutta viime kesänä innostuimme myös pyöräyttämään pizzoja naapureiden kanssa.”

Grillatut maissit

Kuva: Anna Huovinen
Kuva: Anna Huovinen

Maissi on kesäpöydän klassikko. Kokeile maustaa maissi majoneesilla, ja saat siihen uutta twistiä. Ohjeen löydät täältä.

Tortillaveneet

Kuva: Anna Huovinen
Kuva: Anna Huovinen

Tortillaveneistä saat helposti varioitua kasvis- ja lihaversion. Tästä löydät ohjeen hauskoihin kesäherkkuihin.

Jäätelö ja paahdetut mansikat

Kuva: Anna Huovinen
Kuva: Anna Huovinen

Helppo herkku syntyy ilman jäätelökonetta. Voit tarjoilla jäätelön lisukkeena mansikoita, mutta myös muut marjat käyvät. Kurkkaa resepti täältä!

Juttu on julkaistu kesäkuun Meidän Perheessä.

Mökkiolosuhteet tekevät immuunipuolustusjärjestelmälle hyvää.

Tampereen yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan jo kahden viikon altistus erilaisille maaperästä löytyville mikrobeille voi parantaa ihmisen vastustuskykyä. Kun keho saa torjuttavakseen monipuolisesti luonnon tavallisia ja vaarattomia bakteereja, se pysyy ikään kuin hereillä ja osaa erottaa ihmiselle oikeasti haitalliset bakteerit. 

– Jos elimistö ei saa riittävästi mikrobialtistusta, immuunipuolustusjärjestelmän kyky kontrolloida ylilyöntejä heikkenee, Tampereen yliopiston professori Heikki Hyöty kertoo. 

Esimerkiksi kaupungissa asuva lapsi ei välttämättä altistu arjessa riittävästi luonnon omille bakteereille, jolloin seurauksena voi olla erilaisia allergioita tai  suolistosairauksia.

Tutkimuksessa koehenkilöiden käsiin hierottiin päivittäin metsäisiä maa-aineksia.

Tutkimuksessa oli mukana kaupungissa asuvia koehenkilöitä, joiden käsiin hierottiin päivittäin metsäisiä maa-aineita. Sen jälkeen kädet pestiin vain vedellä. Tutkimuksessa selvisi, että kahden viikon jakson jälkeen koehenkilöiden mikrobisto oli monipuolisempi kuin ennen testiä.

Jo aiemmin on ollut tiedossa, että maaseutumaisessa ympäristössä asuvilla lapsilla on vähemmän atooppista ihottumaa kuin kaupunkilaislapsilla. Hyviä bakteereja ja mikrobeja löytyy erityisesti metsästä.

Joten kesän mökkireissulla voi relata rauhassa: jos lapsi möyrii mullassa eikä pese heti perään käsiään, se on ihan okei. Hän kasvattaa huomaamattaan vastustuskykyään.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.