Noin 10 prosenttia lapsista kuorsaa.

Kuorsaus on ongelma, jos se häiritsee lapsen unta. Silloin kuvaan astuvat keskittymisvaikeudet ja päänsäryt.

Lapsen kuorsaamiseen ei yleensä puututa, sillä vanhemmat eivät kiinnitä siihen huomiota. Usein vanhemmat havahtuvat lapsen kuorsaamiseen vasta, kun lapsi aloittaa koulun. Silloin ongelmia tulee, jos lapsi ei pysy tahdissa mukana ja tunneilla on keskittymisvaikeuksia. Myös jatkuvat päänsäryt kiinnittävät vanhempien huomion.
– Jos vanhemmat tietävät lapsensa kuorsaavan, heidän kannattaa itse aktiivisesti ottaa asia vastaanotolla esille, neuvoo lastenneurologi Outi Saarenpää-Heikkilä Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.

Noin kymmenen prosenttia lapsista kuorsaa joka yö, mutta vain prosentilla tai kahdella lapsista on varsinainen sairaus eli unen aikaisisia hengityshäiriöitä. Tautia sairastavien määrä on samaa luokkaa kuin mitä tahansa
lasten kroonista tautia potevien.

Kuorsaaminen johtuu tavallisesti suurista nielurisoista. Joskus ongelmaa vaikeuttaa se, että nielun, suun ja leukojen rakenne on ahdas ja hengitys vaikeutuu.
– Vaiva kulkee selvästi suvuittain. Jos lapsella todetaan hengityshäiriö, melko varmasti jompikumpi vanhemmista kärsii samasta ongelmasta.

Kuorsaustautia potevan uni muuttuu rikkonaiseksi, koska syntyy pieniä hengityskatkoksia, jolloin nukkuja havahtuu hereille. Lievemmissä tapauksissa hengitys kulkee, mutta ei tarpeeksi hyvin tai sen kuljettamiseen
tarvitaan kovaa lihastyötä.

Flunssakuorsaus ei haittaa
Huonosti nukuttu yö näkyy päivällä monin tavoin, kouluikäisillä jopa oppimisvaikeuksina. Uusin tutkimustieto Yhdysvalloista kertoo, että hengityshäiriöitä on erittäin tärkeä hoitaa. Tutkimus osoitti, että kun vaiva saatiin
poistettua huonosti menestyneiltä ekaluokkalaisilta, oppimistulokset kohenivat selvästi. Näyttöä on saatu myös siitä, että hoidossa ei kannata vitkutella, sillä vuosia kestäneet unenaikaiset hengityshäiriöt voivat vaikuttaa pysyvästi aivojen tiedollisiin toimintoihin.

Lasten satunnaisesta kuorsaamisesta ei pidä pelästyä. Flunssaankin liittyy usein kuorsaamista, mutta se menee ohi, kun lapsi on terve.
– Vanhempienkin pitää saada nukkua yöllä, joten jatkuvaan tarkkailuun ei ole syytä ryhtyä. Jos kuitenkin kuulee yöllisiä krohinoita, voi seurata muutaman viikon ajan lapsen unta tarkemmin. Jos lapsi kuorsaa vain parina yönä viikossa, ei ole syytä huoleen. Sen sijaan jokaöinen kuorsaaminen pitää selvittää tarkemmin.

Kuorsaamistautia ei voi saada kuriin kotikonsteilla, vaan on lähdettävä lääkäriin. Sairauden ensisijainen hoito on nielurisojen poisto.

Huolistaan kannattaa aluksi kertoa neuvolalääkärille, koululääkärille tai terveyskeskuksen omalle lääkärille. Jos lapsella on yöllä selviä hengityskatkoksia, hän kuorsaa voimakkaasti ja nielurisat näyttävät isoilta, on järkevää tilata aika korvalääkärille. Toimenpide tehdään nukutuksessa. Leikkaus vaatii yleensä yhden yön oloa sairaalassa.
– Monien lasten tilanne ei ole näin selvä, vaan tarvitaan unitutkimus, ennen kuin päätetään nielurisaleikkauksesta. Tutkimatta voidaan jättää, vaikka lapsi jatkuvasti kuorsaisikin, jos hänellä ei ole minkäänlaisia päiväongelmia.

Tarkkaile kotona
Onko lapsella
- päiväväsymystä
- toistuvasti päänsärkyä
- keskittymiskyvyttömyyttä
- levottomuutta
- oppimisvaikeuksia

Miten yö sujuu?
- kuorsaako lapsi
- onko lapsella vaikeuksia saada unta
- heräileekö lapsi usein yön aikana
- onko uni levotonta


Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Moni mies herää tasa-arvon tärkeyteen tyttärensä myötä. Justin Trudeau perustelee, miksi se on myös poikien vanhempien asia.

Kanadan pääministeri, Justin Trudeau, 45, ihastuttaa mielipiteillään. Muun muassa kirjallisuutta ja kasvatustieteitä opiskellut Trudeau on puhunut esimerkiksi tiukemman ilmastopolitiikan ja tuloeroja tasaavan verotuksen puolesta sekä marssinut perheensä kanssa Pride-kulkueessa. Kun Trudeau valittiin pääministeriksi vuonna 2015, hallitukseen nousi ensimmäistä kertaa tasamäärä naisia ja miehiä.

Nyt häntä on jälleen kerran erityinen syy ihailla, nimittäin kasvattajana ja vanhempana. Trudeau kertoo MarieClaire.com-sivustolle kirjoittamaan esseessä kasvattavansa pojistaan Xavierista, 9, ja Hadrienista, 3, feministejä ja perustelee, miksi.

Tyttöjen tsemppaaminen ei riitä

Trudeau kertoo, että isänä, poikana, aviomiehenä ja kansalaisena hän joutuu todistamaan epätasa-arvoa ja haasteita, joita maailman tytöt ja naiset kohtaavat joka päivä. Siksi hän haluaa opettaa tyttärelleen Ella-Gracelle, 8, että hän riittää ja on arvokas omana itsenään. Trudeaun vaimo, Sophie Grégoire Trudeau, sai hänet ymmärtämään, että se ei ole vielä tarpeeksi. Sen lisäksi pitää opettaa poikia.

Trudeau toivoo, että hänen poikansa eivät juutu toteuttamaan miehen mallia, joka on vahingollinen sekä heille että muille.

Justin Trudeau kertoo ymmärtäneensä, että pojilla on valta ja vastuu muuttaa seksistinen yhteiskuntamme. Hän kirjoittaa toivovansa, että hänen poikansa eivät juutu toteuttamaan miehen mallia, joka on vahingollinen paitsi heille, myös ympäröiville ihmisille. Hän haluaa poikiensa olevan ylpeitä feministejä, jotka puolustavat sitä, mikä on oikein.

Lopulta feminismissä ei ole kyse vain naisten ja miesten tasa-arvosta, vaan siitä, että kaikilla on samat oikeudet ja vapaudet, Trudeau huomauttaa.

Suomessa ysiluokkalaiset saivat feminismikirjan

Trudeaun lailla moni mies on tyttären myötä havahtunut huomaamaan sen, millaisia oletuksia tyttöyteen ja naiseuteen kuuluu.

Kahden tyttären isä kertoo vauva.fin jutussa ottavansa tasa-arvon nyt eri tavalla tosissaan kuin ennen lapsia.

– Olen miettinyt monta kertaa, miten joskus kerron tytöille, että joidenkin miesten mielestä on ihan ok käyttäytyä naisia kohtaan halveksivasti ja että sitä ei tarvitse sietää, että heitä ei tarvitse kuunnella, eikä ainakaan uskoa. 

Meillä on jo kasvamassa suomalainen ikäpolvi, jotka eivät ehkä kaikki ole feministejä, mutta ovat ainakin saaneet mahdollisuuden kuulla, mistä on kyse. Suomessa kaikille ysiluokkalaisille jaettiin viime keväänä Chimamanda Ngozi Adichien essee Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä. Kirjalahjoitus kuului valtakunnalliseen hankkeeseen, jonka tarkoituksena on synnyttää monimuotoista keskustelua tasa-arvosta.

– Adichi painottaa, että vaikka tytöt ja pojat ovat biologisesti erilaisia, heidän täytyy saada valita elämänsä itse. Kenenkään ei tule tehdä itsestään pienempää tai rajumpaa kuin on, jotta olisi hyväksytty. -- Moni aikuinenkin voisi saada kirjasta ajateltavaa, tuottaja Hanna-Mari Arosilta kirjoittaa esseestä vauva.fissä. 

Kysely

Kasvatatko pojastasi feministiä?

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Kaksosraskaus muutti Katin kehoa niin rajusti, että se alkoi vaikuttaa hänen mieleensä. 

Joskus käy niin, että raskaus jättää äidin vartaloon jäljet, joista tulee taakka – vaikka kyse olisi ulkonäköseikasta.

Niin kävi Kati Saukolalle, 35, jonka kaksospojat syntyivät 13 vuotta sitten. Ihanat pojat tekivät Katista onnellisen äidin, mutta raskaus jätti kehoon pysyviä jälkiä, jotka lopulta alkoivat vaikuttaa myös mieleen. Molemmat pojat painoivat syntyessään kolme kiloa, ja Katin paino nousi raskausaikana 40 kiloa. 

Sopeutuminen omaan kehoon kärjistyi, kun Katille puhkesi pälvikalju. Kaksi vuotta sitten hän ajoi loputkin hiuksensa pois.

Tämän vuoden keväällä Kati päätyi äärimmäiseen ratkaisuun: hän hakeutui leikkaukseen, jossa löysäksi jäänyt vatsan iho operoitiin. Samalla korjattiin vatsalihasten erkauma, jonka vuoksi Kati oli kärsinyt selkäsäryistä. Kati kertoo tarinansa Kauneuden hinta -ohjelmassa, joka esitetään Avalla.

”Tiedän, ettei ulkonäkö ole maailman tärkein asia, mutta itsetunnon kannalta sillä vain on merkitystä.”

Operaatio tehtiin maaliskuussa. Sitä seurasi kahden kuukauden sairausloma. Heinäkuussa jälkitarkastuksessa lääkärit totesivat, että leikkaus oli sujunut suunnitellusti. Isoin muutos tapahtui Katin mielestä hänen päänsä sisällä.

– On ollut todella vapauttavaa käyttää normaaleja vaatteita. Enää minulla ei ole sellainen olo, että tarvitsisi peitellä mitään, Kati sanoo. 

– Huomasin, miten suurta taakkaa olin kantanut. Sain kaksoset 22-vuotiaana, ja kannoin roikkuvaa vatsaa koko aikuisikäni. Oli tavallista, että keksin tekosyitä olla lähtemättä minnekään, koska mietin, miltä näytän. Tiedän, ettei ulkonäkö ole maailman tärkein asia, mutta itsetunnon kannalta sillä vain on merkitystä.

”En piiloudu enää hassuttelun taakse”

Suurin muutos on tapahtunut suhteessa muihin ihmisiin. Kati sanoo, että hän on nyt paljon vahvempi kuin aikaisemmin. Hän on alkanut pohtia paljon myös äitien uhrautumista perheensä eteen sekä sitä, mitä äidiltä odotetaan.

– Minusta on tuntunut, että aikaisemmin olen ollut vain toisten käytettävissä. Nyt haen itsekkäästi aikaa myös itselleni. Se on ollut muille sokkikin, etten olekaan vain äiti ja vaimo vaan nainen, Kati kuvailee. 

”Minusta tuntuu, että olin hauska sen takia, että veisin huomion pois vatsastani.”

Myös omaa asennettaan Kati katsoo nyt toisesta näkökulmasta.

– Minusta tuntuu, että olen ollut kauhean hauska sen takia, että veisin huomion pois roikkuvasta vatsanahastani. Nyt ajattelen, että vakava puoleni pääsee paremmin oikeuksiinsa, kun minun ei tarvitse peitellä mitään. Uskallan olla enemmän vain oma itseni ja suorassa, eikä tarvitse piiloutua hassuttelun  taakse.

Katin perhe vietti elokuussa lomaa Yhdysvalloissa. Kuvassa mukana nuorin poika Veeti. Kuva: Katin kotialbumi
Katin perhe vietti elokuussa lomaa Yhdysvalloissa. Kuvassa mukana nuorin poika Veeti. Kuva: Katin kotialbumi

Kauneuden hinta -ohjelmassa Kati puhuu siitä, että hän haluaa olla tyytyväinen itseensä paitsi äitinä ja työntekijänä, myös ilman niitä rooleja. Se on tärkeää jaksamisen kannalta, hän sanoo.

– Jos hukkaa itsensä, väsyy olemaan äiti ja täydellinen työntekijä. Silloin jää itse täysin hakoteille. Kaikesta tulee suorittamista, Kati kuvailee.

– Itsestäni tiedän, että jos naisellinen nainen ei tule esille missään, alan voimaan tosi huonosti. Nyt minulla on olo, että hohdan sisältäpäin. Kun kannan itseni, läsnä oleminen arjessa on ihan erilaista. Minusta kaikkien naisten pitäisi muistaa olla ei ylpeitä vaan ylväitä.