Noin 10 prosenttia lapsista kuorsaa.

Kuorsaus on ongelma, jos se häiritsee lapsen unta. Silloin kuvaan astuvat keskittymisvaikeudet ja päänsäryt.

Lapsen kuorsaamiseen ei yleensä puututa, sillä vanhemmat eivät kiinnitä siihen huomiota. Usein vanhemmat havahtuvat lapsen kuorsaamiseen vasta, kun lapsi aloittaa koulun. Silloin ongelmia tulee, jos lapsi ei pysy tahdissa mukana ja tunneilla on keskittymisvaikeuksia. Myös jatkuvat päänsäryt kiinnittävät vanhempien huomion.
– Jos vanhemmat tietävät lapsensa kuorsaavan, heidän kannattaa itse aktiivisesti ottaa asia vastaanotolla esille, neuvoo lastenneurologi Outi Saarenpää-Heikkilä Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.

Noin kymmenen prosenttia lapsista kuorsaa joka yö, mutta vain prosentilla tai kahdella lapsista on varsinainen sairaus eli unen aikaisisia hengityshäiriöitä. Tautia sairastavien määrä on samaa luokkaa kuin mitä tahansa
lasten kroonista tautia potevien.

Kuorsaaminen johtuu tavallisesti suurista nielurisoista. Joskus ongelmaa vaikeuttaa se, että nielun, suun ja leukojen rakenne on ahdas ja hengitys vaikeutuu.
– Vaiva kulkee selvästi suvuittain. Jos lapsella todetaan hengityshäiriö, melko varmasti jompikumpi vanhemmista kärsii samasta ongelmasta.

Kuorsaustautia potevan uni muuttuu rikkonaiseksi, koska syntyy pieniä hengityskatkoksia, jolloin nukkuja havahtuu hereille. Lievemmissä tapauksissa hengitys kulkee, mutta ei tarpeeksi hyvin tai sen kuljettamiseen
tarvitaan kovaa lihastyötä.

Flunssakuorsaus ei haittaa
Huonosti nukuttu yö näkyy päivällä monin tavoin, kouluikäisillä jopa oppimisvaikeuksina. Uusin tutkimustieto Yhdysvalloista kertoo, että hengityshäiriöitä on erittäin tärkeä hoitaa. Tutkimus osoitti, että kun vaiva saatiin
poistettua huonosti menestyneiltä ekaluokkalaisilta, oppimistulokset kohenivat selvästi. Näyttöä on saatu myös siitä, että hoidossa ei kannata vitkutella, sillä vuosia kestäneet unenaikaiset hengityshäiriöt voivat vaikuttaa pysyvästi aivojen tiedollisiin toimintoihin.

Lasten satunnaisesta kuorsaamisesta ei pidä pelästyä. Flunssaankin liittyy usein kuorsaamista, mutta se menee ohi, kun lapsi on terve.
– Vanhempienkin pitää saada nukkua yöllä, joten jatkuvaan tarkkailuun ei ole syytä ryhtyä. Jos kuitenkin kuulee yöllisiä krohinoita, voi seurata muutaman viikon ajan lapsen unta tarkemmin. Jos lapsi kuorsaa vain parina yönä viikossa, ei ole syytä huoleen. Sen sijaan jokaöinen kuorsaaminen pitää selvittää tarkemmin.

Kuorsaamistautia ei voi saada kuriin kotikonsteilla, vaan on lähdettävä lääkäriin. Sairauden ensisijainen hoito on nielurisojen poisto.

Huolistaan kannattaa aluksi kertoa neuvolalääkärille, koululääkärille tai terveyskeskuksen omalle lääkärille. Jos lapsella on yöllä selviä hengityskatkoksia, hän kuorsaa voimakkaasti ja nielurisat näyttävät isoilta, on järkevää tilata aika korvalääkärille. Toimenpide tehdään nukutuksessa. Leikkaus vaatii yleensä yhden yön oloa sairaalassa.
– Monien lasten tilanne ei ole näin selvä, vaan tarvitaan unitutkimus, ennen kuin päätetään nielurisaleikkauksesta. Tutkimatta voidaan jättää, vaikka lapsi jatkuvasti kuorsaisikin, jos hänellä ei ole minkäänlaisia päiväongelmia.

Tarkkaile kotona
Onko lapsella
- päiväväsymystä
- toistuvasti päänsärkyä
- keskittymiskyvyttömyyttä
- levottomuutta
- oppimisvaikeuksia

Miten yö sujuu?
- kuorsaako lapsi
- onko lapsella vaikeuksia saada unta
- heräileekö lapsi usein yön aikana
- onko uni levotonta


Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.