Hyvä suoja punkkeja vastaan on vaatetus. Kun ihoa näkyy mahdollisimman vähän, punkitkaan eivät pääse tarttumaan. Kuva: iStockphoto
Hyvä suoja punkkeja vastaan on vaatetus. Kun ihoa näkyy mahdollisimman vähän, punkitkaan eivät pääse tarttumaan. Kuva: iStockphoto

Punkkirokote on tarpeen puutiaisaivokuumeen riskialueilla. Muista aina tarkistaa lapsen iho ulkoilun jälkeen.

Milloin lapsi tarvitsee punkkirokotteen?

Se riippuu siitä, missä päin lapsi liikkuu. Puutiaisaivo­kuumeen riski pääkaupunkiseudulla ja Sisä-Suomessa on pieni, mutta kasvaa esim. Lappeenrannan alueella, Kemin eteläosassa, Raahen ja Paraisten seudulla ja Ahvenanmaalla. Päivitetyn tilanteen voi tarkistaa THL:n sivuilta.

Rokote kannattaa ottaa, jos oleskelee riskialueilla yli kuukauden. Se suojaa vain puutiaisaivokuumeelta, ei borrelioosilta.

Mitä pitää tehdä, jos punkki puree?

Puutiainen täytyy poistaa ihosta varovasti vetämällä. Sen jälkeen puremakohtaa tulee seurata. Jos pureman ympärille syntyy rengasmainen ihottuma, täytyy mennä lääkäriin. Ihottuma nousee usein noin viikossa.

Lääkäriin kannattaa myös mennä, vaikka punkkia ei olisi näkynytkään, jos lapsen iholle nousee punoittava ihottuma, jonka halkaisija on noin viisi senttiä. Punkin aiheuttama ihottuma ei kutise.

Puutiaisaivokuume ei nosta ihottumaa. Se on hyvin harvinainen tauti, joka aiheuttaa päänsärkyä sekä neurologisia oireita, kuten sekavuutta tai halvauksia.

Entä jos lapsi saa borrelioosin tai puutiaisaivokuumeen?

Borrelioosin aiheuttaa bakteeri, ja sen voi hoitaa kahden viikon antibioottikuurilla. Jos borrelioosi jää hoitamatta alkuvaiheessa, se voi aiheuttaa myöhäisvaiheen oireita, joista tavallisin on kasvohermohalvaus. Sekin hoidetaan antibiooteilla. Molemmissa tapauksissa toipumisennuste on hyvä.

Puutiaisaivokuumeen ensioireet tulevat yleensä 2–4 viikossa pureman jälkeen, joskus myöhemminkin. Osa toipuu taudista hyvin, osalle jää pitkäaikaisia vaikutuksia.

Tartuttavatko kaikki punkit tauteja?

Eivät. Noin viidesosa punkeista kantaa borreliabakteeria, mutta niidenkin puremista harva johtaa tartuntaan. Punkin tulee myös olla kiinnittynyt ihoon vuorokauden ajan ennen kuin se tartuttaa. Punkkia ei voi suositella testattavaksi borreliatestillä, sillä vaikka punkki olisikin taudinkantaja, se ei silti ole välttämättä tartuttanut bakteeria ihmiseen.

Punkeista vain pari prosenttia kantaa puutiaisaivokuumetta, ja niistä pieni osa johtaa tartuntaan.

Voiko punkkeja karkottaa muilla tavoin?

Näyttö karkotussuihkeiden tai eteeristen öljyjen tehosta on vaatimatonta, mutta ei niiden käytöstä haittaakaan ole.

Pitääkö lapsia nyt olla päästämättä heinikkoon?

Ei pidä. Punkkisairaudet ovat edelleen harvinaisia. Borrelioosia todetaan vuodessa koko väestössä tuhansia tapauksia, puutiaisaivokuumetta 50–60. 30 vuoden aikana Lastenklinikalla työskennellessäni meillä on ollut hoidossa alle viisi lapsipotilasta puutiaisaivokuumeen takia.

Riskialueella rokotus kannattaa, ja heinikossa kulkevalle lapselle suosittelen pitkiä housuja. Iltaisin lapsen iho kannattaa tutkia hyvässä valossa.

Asiantuntijana lasten infektiotautien professori Harri Saxén

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.