Tilaajille

Kun Marjut Ollila oli valvonut yöt puoli vuotta, hän alkoi kävellä päin seiniä ja pelätä omia ajatuksiaan. Hän puhuu väsymyksestään, jotta muutkin vanhemmat hakisivat apua ajoissa.

Kaatuu, ei kaadu, kaatuu, ei kaadu, kaatuu... Filip huojahtelee pystyasennossa ilman tukea, heilahtaa, korjaa tasapainonsa ja heittäytyy lopulta hekottaen äitinsä syliin. Marjut Ollila nauraa kopatessaan...

Kuvat
Suvi Elo