Lapsilisän maksupäivä on useimmiten perjantai. Kuva: iStockphoto
Lapsilisän maksupäivä on useimmiten perjantai. Kuva: iStockphoto

Ne tärkeät lapsilisät: milloin ja kuinka paljon?

Lapsilisät maksetaan yleensä kuukauden 26. päivänä. Jos päivä osuu viikonloppuun, maanantaihin, pyhäpäivään tai pyhien jälkeiseen päivään, maksupäivä on edellinen pankkipäivä. Näin maksupäivät osuvat vuonna 2018:

  • 26.1. perjantai
  • 23.2. perjantai
  • 23.3. perjantai
  • 26.4. torstai
  • 25.5. perjantai
  • 26.6. tiistai
  • 26.7. torstai
  • 24.8. perjantai
  • 26.9. keskiviikko
  • 26.10. perjantai
  • 23.11. perjantai
  • 21.12. perjantai

Yksinhuoltajakorotus nousee 53,30 euroon kuukaudessa

Hyvä uutinen: lapsilisän yksinhuoltajakorotus on tänä vuonna 53,30 euroa kuukaudessa. Vielä viime vuonna korotuksen määrä oli 48,55 euroa.

Yksinhuoltajakorotus myönnetään jokaisesta lapsesta, josta saa lapsilisää. Korotusta voi hakea, jos ei ole avio- tai avoliitossa tai on muuttanut puolisosta erilleen.

Vähintään 94,88 euroa lasta kohden

Lapsilisän määrä on ensimmäisestä lapsesta 94,88 euroa kuukaudessa. Lisän määrä kasvaa, kun lapsia on enemmän. Lapsilisän määrään vaikuttavat kaikki alle 17-vuotiaat lapset, joista maksetaan lapsilisä samalle saajalle.

Lapsilisä alkaa lapsen syntymää seuraavana kuukautena ja päättyy, kun lapsi täyttää 17 vuotta.

Lapsilisästä ei makseta veroa, ja summa on sama kaikille riippumatta tuloista tai omaisuudesta. Näin määrä kasvaa lapsiluvun mukaan:

  • Ensimmäisestä lapsesta 94,88 euroa / kk
  • Toisesta lapsesta 104,84 e
  • Kolmannesta lapsesta 133,79 e
  • Neljännestä lapsesta 153,24 e
  • Viidennestä ja jokaisesta seuraavasta lapsesta 172,69 e

Lähde: Kela.fi

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Sarjan kuudes osa pohtii, miten lasten kasvot käännetään menosuuntaan?

Vauva.fin keskustelupalsta Aihe vapaa on myös podcast! Kuuntele Vauva.fin keskustelupalsta Aihe vapaan klassikkoketju lapsen kasvojen kääntämisestä – mikä olikaan oikea suunta?

"– Minkä ikäisenä olette kääntäneet lapsenne kasvot menosuuntaan?
– Olivat jo syntyessään kasvot menosuuntaan. En varmaan olisi pystynyt niitä kääntämään, kun voin pahoin jo verikokeen otossakin."

 

Kuuntele Aihe Vapaa -podcastit Suplassa tai klikkaa playeria alla.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Ilen ja hänen puolisonsa Marja Hintikan lapset ovat 5-, 3- ja yksivuotiaat. Kuva: Milka Alanen
Ilen ja hänen puolisonsa Marja Hintikan lapset ovat 5-, 3- ja yksivuotiaat. Kuva: Milka Alanen

Tee yhdessä ja käytä kaikki helpotuskeinot, juontaja, kolmen lapsen isä ja Meidän Perheen uusi kolumnisti Ile Uusivuori neuvoo.

Isä, määrittelee juontaja ja Meidän Perheen uusi kolumnisti Ile Uusivuori itsensä. 

– Mä olen faija. Jos ihminen määritellään siten, mitä se tekee eniten, olen isä. Meillä on vaimoni kanssa kolme lasta pienillä ikäeroilla eikä kovin vahvoja tukiverkkoja. Siksi hoidamme kuviota vaimoni kanssa pitkälti kaksistaan, Ile kertoo. 

Nämä asiat auttavat Ileä ja hänen puolisoaan Marja Hintikkaa selviämään pikkulapsiperheen arjesta: 

1. Tämä on selvää: molemmat osallistuvat

Vanhemmuus on kaikille vaikeaa. Se on kuin 2000-osainen palapeli pelkkää taivasta. Vaikeus on myös subjektiivista: kaverini saattaa pahoitella, että anteeksi, kun valitan, meillähän on vain yksi lapsi. Silti hänen kokemuksensa on ihan yhtä totta kuin minunkin.

Me pyöritämme Marjan kanssa arkea aika lailla kaksin ja jaamme asiat tasaisesti. Minä päätin heti alusta saakka olla osallistuva faija. Oma isäni matkusti paljon, ja olimme äidin kanssa paljon kahdestaan. Minä halusin tehdä toisin ja olla läsnä lasteni arjessa.  

2. Käytä kaikki helpotuskeinot

Lapsiperhe-elämää määrittelee vahvasti neljä asiaa, joita kutsun nimellä The big four: syöminen, nukkuminen, pukeutuminen ja peseytyminen. Jokainen niistä täytyy tehdä päivittäin, jokaisesta tulee taistelu.

Siksi otan kaikki helpotuskeinot vastaan. Kun lähdemme ulos, puen lapset kalsarisillani ja avaan ikkunan, etten hermostu kuumuuden takia. Jokainen puettu lapsi saa palkintona pukemispiparin. Ruokapöydässä leikin montaa erilaista lentokonetta, vaikka aiemmin ajattelin, ettei meillä koskaan, ikinä leikittäisi ruokapöydässä. Otan aikaa lasteni nakujuoksusta, niin saan heidät hyväntuulisina iltapesulle. 

Koska tyttäremme herää yhä monta kertaa yössä, jompikumpi meistä vanhemmista nukkuu hänen kanssaan 240-senttisessä perhepedissä. Toinen nukahtaa usein poikien kerrossängyn viereen rispaantuneelle patjalle, jota kutsumme nimellä Trainspotting-mattress. Pääasia on, että jokainen nukkuu. Edes vähän.

3. Perhepalaveri pelastaa

Kodin tunnelma voi muuttua kireäksi, jos vanhemmilla ei ole omaa aikaa. Siihen on olemassa loistava ratkaisu: perhepalaveri. 

Me pidämme sen joka sunnuntai kello 12. Käymme läpi, kuka hakee lapset minäkin päivänä, kuka hankkii kaverisynttärilahjan ensi viikolla, kuka tekee sen hetken vaatimat metatyöt, kuten selvittää puuttuvan astianpesukoneen osan ja sen, mistä sen saa järkevimmin hankittua. Ja jos hyvin käy: milloin meillä on treffit ja milloin pääsen itse harrastamaan liikuntaa? 

Ennakkosuunnittelusta on valtava apu. Kun keskiviikkona on ihan puhki, sen jaksaa, kun tietää, että torstaina pääsee treenaamaan. Samalla poistuvat mä en koskaan pääse -ajatukset sekä hiljainen loukkaantuminen kumppanille.

4. Muista, mikä on oikeasti tärkeää

Kun ensimmäinen lapsemme syntyi, päätin, etten muutu. En ymmärtänyt sitä, miten koko elämäni sapluuna muuttuu. Lapsi luo elämästä uudenlaisen.

Aina hankalina hetkinä teen harjoitusta, joka toimii minulla hyvin: Olen 82-vuotias Ile, joka makaa sairaalavuoteellaan ja miettii, mitä vielä haluaisi loppuelämänsä aikana tehdä. Tiedän vastauksen hyvin: maata Trainspotting-patjalla ja kuunnella poikien tuhinaa. Alasängystä kuuluu kuiskaus: ”Isi, tuu mun viereen”.  

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.