Kuva: Juha Salminen
Kuva: Juha Salminen

Karavaanariperheen kesä huipentuu Onnelan ostoshumussa. ”Rakastamme sitä sähellystä.”

Tämähän tupaten täynnä. Susanna ja Joonas Malkavuori olivat saapuneet Tuurin Onnelan karavaanarialueelle ja tahtoivat vain päästä purkamaan leirin ajomatkan jälkeen. Esikoinen Viljo oli heräämässä päiväunilta ja haluaisi pian ruokaa.

– Ei auttanut muu kuin pysäköidä läheiselle parkkialueelle, ja viettää ensimmäinen yö siinä. Parkkipaikalla ei saanut vaunuun edes sähköä, Susanna muistelee neljän vuoden takaista reissua.

Silti Onnela-visiitistä tuli kerralla perheen perinne. Nyt nelivuotias Viljo on käynyt Tuurissa elämänsä jokaisena kesänä. Nykyään Malkavuoret tietävät, että leirintäalue täyttyy heti heinäkuun alussa. Jos vaunun haluaa saada sinne, pois lähtijöiden paikkoja pitää olla portilla kärkkymässä jo aamuvarhaisella.

– Moni välttelee Tuuria heinäkuussa, mutta rakastamme sitä sähellystä, Susanna kertoo.

Ostohumu imaisee mukaansa. Susanna myöntää, että samat tavarat saisi aika lailla samaan hintaan lähi-Prismasta Järvenpäästä, mutta iloinen hulluus tarttuu.

– Säästämme aina sitä varten, että Tuurissa voi vähän tuhlata, Susanna sanoo.

Mukaan on lähtenyt ainakin keittiöveitsi, kylpyhuoneen palli ja työkaluja. Perheen yhteinen vitsi onkin puhua, mikä kaikki kotona on “Vesalta”. Viljokin tietää, mistä sandaaleista on kyse, kun äiti pyytää hakemaan jalkaan “Vesan kengät”.

Kyläkaupan toimitusjohtajasta Vesa Keskisestä on tullut muutenkin osa perheen kesäperinnettä.

– Tavoitteemme on bongata hänet aina Tuurissa edes kerran, Susanna kertoo ja nauraa.

Pysähdys Tuurissa kestää noin viikon, sitten matka jatkuu. Malkavuorten asuntovaunu liikkuu Viljon ja Väinön, 3 kk, päiväunien mittaisia matkoja.

– Vertailemme keväisin leirintäalueiden välimatkoja. Yli kolmen tunnin ajomatkaa ei kannata haukata, koska lapset eivät jaksa nukkua niin kauan.

Joskus reissaaminen on pelkkää huutoa. Karavaanarit eivät hätkähdä, vaikka takapenkki kiukkuaa.

– On ihanaa matkustaa ilman painetta, että olisi pakko päästä johonkin perille. Jos matka ei kulje, pysähdymme, laitamme ruokaa ja leikimme, Susanna kertoo.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.