Jos muurahainen eksyy vääriin porukoihin, sille käy huonosti. Kuva: iStockphoto
Jos muurahainen eksyy vääriin porukoihin, sille käy huonosti. Kuva: iStockphoto

Tiesitkö, mikä on Suomen nopein kasvi tai että kastematoon sattuu, kun sen laittaa ongenkoukkuun? Kirjailija Juha Laaksonen antaa vinkit koko perheen luontoretkelle. 

– Luontoretkelle ei tarvitse erikseen lähteä. Riittää, että menee ulos, kirjailija ja Ylen luonto-ohjelmien toimittaja Juha Laaksonen kannustaa. 

Laaksonen on juuri saanut valmiiksi 1000 ilmiötä Suomen luonnosta -kirjasarjansa, jossa hän kertoo pieniä, kiinnostavia faktoja isoista ja pienistä luontokappaleista. Niitä on helppo bongata lasten kanssa usein jo ihan kotioven lähellä, sillä pienikin metsikkö kätkee sisäänsä paljon elämää. 

– Jo pelkän lahon puunrungon alla voi olla valtava meno. Selkärangattomia lajeja on Suomessa paljon, kaikkiaan 22 000 pientä örveltäjää, Laaksonen sanoo.

1. Kastematoon sattuu, kun sen laittaa koukkuun 

Kastematoja on useita lajeja. Ne ovat maaperän laadulle elinehto. Käytännössä lierot pistelevät multaa poskeensa ja kakkaavat sen ulos ja näin möyhentävät maata mennessään. 

Kastemadot ovat valtavan vahvoja. Ne asuvat jokainen omassa pienessä montussaan, josta ne luikertelevat maan pinnalle. Peräpäänsä ne jättävät montun pohjalle ja pistävät tosissaan vastaan, jos vaikkapa rastas tulee ja yrittää syödä niitä suihinsa. Kovalla sateella kastemadot nousevat montuistaan, etteivät ne hukkuisi.

Kastematoon sattuu, kun sen laittaa ongenkoukkuun. Tavallaan lohdullista on, että niillä on kyky regeneroitua: jos kastemato katkeaa, se voi kasvattaa itsensä uudestaan täyteen mittaansa.  

2. Kimalainen kaivaa luolan suurperheelleen

Keväällä kuningatarkimalainen ryhtyy etsimään pesää tulevalle suurperheelleen. Jos sopivaa kuoppaa ei löydy, se kaivaa sellaisen itse. 

Pörröinen kimalainen hautoo poikasiaan, joita voi syntyä kesän aikana satoja. Se on siis todellinen suurperheen äiti. Runsas kimalaisten määrä enteilee usein hyvää mustikkasatoa, sillä mustikka on tämän pölyttäjän suosikkikukka.

3. Perhosia on eniten alku- ja loppukesästä 

Minne kaikki perhoset ovat kadonneet, joku voi miettiä keskellä kesää. Perhosia onkin eniten alkukesästä, jolloin talvehtineet yksilöt ovat heräilleet horroksestaan sekä uudestaan loppukesästä, kun uusi sukupolvi syntyy

Jos omaan pihaan toivoo perhosia, kannattaa sinne istuttaa leimuja. Ne houkuttelevat paikalle myös mesipistiäisiä, mutta niiden voi antaa surista rauhassa – nekin käyvät kukissa vain töissä.   

4. Järviruoko on Suomen nopein kasvi

Järviruoko on Suomen bambu, sillä se kasvaa hillitöntä vauhtia. Ripeimmillään ruo'on varsi voi venähtää kymmenen senttiä yhdessä päivässä

5. Muurahainen ei voi uida, mutta niillä on hautausmaa

Kahden eri keon muurahaiset saattavat kuulua samaan porukkaan. Ne tunnistavat toisensa hajusta, kun tapaavat poluillaan. Jos muurahainen eksyy väärään jengiin, se on äkkiä entinen muurahainen.

Oletko joskus nähnyt muurahaisen kantavan toista selässään? Kannettava ei välttämättä ole kuollut, vaan saattaa olla vain väsynyt. Vahvempi kaveri kantaa sen selässään määränpäähänsä. Kuolleet muurahaiset päätyvät niiden omalle hautausmaalle. 

Muurahaiset eivät voi uida. Ne ovat niin kevyitä, että niiden paino ei riko veden pintajännitystä, ja näin ollen muurahainen ei pääse veden ”sisään”. Rankkasade voi olla muurahaiselle kohtalokas, sillä voimalla päin paiskautuva pisara satuttaa sitä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Eeli haluaa pelata ihan oikeaa jalkapalloa. Kuva: Milka Alanen
Eeli haluaa pelata ihan oikeaa jalkapalloa. Kuva: Milka Alanen

Eeli haluaa oppia pelaamaan yhtä hyvin kuin isä.

”Käyn jalkapallotreeneissä Olavin kanssa. Me ollaan molemmat kolme. Äiti ja iskä istuu penkillä ja antaa mulle vettä, kun on tauko. Harkkoihin on kiva mennä. Siellä saa opetella pelaamaan hyvin jalkapalloa.

Treenien alussa mennään alkupiiriin. Siellä pitää kertoa, mikä mun nimi on ja onko juttuja. Jos ei ole juttuja, niin ei ole.

Parasta on se, että saa pelata ihan oikeaa jalkapalloa ja tehdä kikkoja. Mä haluan tehdä pääpuskuja ja harjoitella seinään päin potkuja. Vaikeita on yhdellä jalalla kikat ja takaperin juokseminen. Haluan oppia sellaisia temppuja, että toinen potkaisee tähän otsaan ja mä pusken pallon maaliin.

Joskus alkaa ärsyttää, kun treenit kestää niin pitkän aikaa. Tulee vähän väsynyt olo. Sitten alan potkia lattiaa ja nyrkkeillä.

Haluan harrastaa jalkapalloa myös isona. Käyn katsomassa isin pelejä. Siellä isi potkaisee Oskulle pallon ja Osku puskee maaliin.”

Eeli, 3

Avaimet onnistuneeseen yöretkeen: ennakoi, mutta älä liikaa, vinkkaa opaskirjailija Liisa Louhela.

Telttaretki yön yli lasten kanssa, uhka vai mahdollisuus? 

Mahdollisuus, ehdottomasti, sanoo Sata yötä ulkona -kirjan kirjoittanut vapaa kirjoittaja Liisa Louhela.

Tärkeää luonnossa oleilussa on löytää itselleen ja perheelleen sopivin tapa siihen.

– Kaikkien ei todellakaan tarvitse lähteä pitkälle vaellukselle. Luonnossa oleilun voi aloittaa vaikkapa laavulla ystävien kanssa iltaa istuen, Louhela sanoo.

Yleensä lapsia on helppo innostaa ulkona nukkumiseen, ja siitä voi tehdä koko perheen yhteisen jutun. Louhela yöpyi oman lapsensa kanssa ulkona ensimmäisen kerran, kun tämä oli alle kaksivuotias. Koko porukka viihtyi todella hyvin. 

Jos patikointi metsään tuntuu hurjalta, yöretken voi tehdä vaikka omalle pihalle.

Jos patikointi syrjäiseen metsään tuntuu lapsen kanssa hurjalta ajatukselta, yöretken voi tehdä vaikka omalle pihalle. Varusteiden olisi hyvä olla kunnossa, mutta niihin ei tarvitse satsata satoja euroja.

Telttoja saa vuokrattua, ja aikuisten makuupussista saa tehtyä lapselle sopivan version remmien avulla. Makuupussin oikea koko on tärkeää, sillä liian suuressa makuupussissa voi tulla kylmä. Myös kunnollinen makuualusta on tärkeä.

– Monesti lämmittävää makuupussia pidetään kaikista tärkeimpänä varusteena. Näin ei kuitenkaan ole. Lämmin makuupussi ei auta mitään, jos makuualusta ei eristä lämpöä tarpeeksi, Louhela huomauttaa.

Makuupussiin kannattaa sujahtaa sellaisilla vaatteilla, jotka eivät ole keränneet kosteutta. Jos siis päivän aikana on tullut patikoitua useampi kilometri, vaatteiden vaihtaminen on paikallaan. 

Retkivaatteiden materiaaleihin kannattaa kiinnittää huomiota. Villakerrasto on usein paras valinta retkeläisen ylle, myös kesällä.

Louhelan vinkit yöretkeilyyn lasten kanssa:

1. Älä lannistu

Aluksi lapsi ei välttämättä osaa nukahtaa ulkona samalla tavalla kuin kotona. Ei kannata luovuttaa, jos ensimmäinen ulkona nukuttu yö ei ole menestys. Kaikista parasta on suhtautua ulkona yöpymiseen ennakkoluulottomasti ja ottaa se opettavaisena kokemuksena.

– Parhaimmillaan ulkona vietetyn yön jälkeen ennakkoluulot yöretkeilyä kohtaan osoittautuvat vääriksi, ja pitkästä oleskelusta luonnon helmassa nauttii todella paljon, Louhela kertoo.

2. Ennakoi

Lasten kanssa retkeillessä joitakin asioita on pakko ennakoida: varmista, että mukana on aina lämpimät ja kuivat vaihtovaatteet, ja syö ennen kuin nälkäkiukku pääsee yllättämään. Kun pienen retkeläisen perustarpeet on täytetty, kaikki muukin sujuu paremmin.

Valitse kohde niin, että lapsia ei tarvitse koko ajan kieltää.

Yöpymispaikka on hyvä valita niin, että se on turvallinen kaikille. Pienten lasten kanssa ei välttämättä kannata yöpyä kallioisella seudulla tai virtaavien vesistöjen lähellä.

– Kannattaa valita kohde niin, että lapsia ei tarvitse koko ajan kieltää. Näin retkeily on kaikille mukavampaa, Louhela sanoo.

3. Jätä aikaa ihmettelylle

Jos matkassa on taapero, jota kannetaan pitkiä aikoja kantorinkassa, voi olla kätevää jemmata kantajan taskuihin kaikenlaista pientä tutkittavaa, kuten käpyjä tai keppejä. 

Luonto itsessään on täynnä mitä ihmeellisimpiä asioita, joten elektronisia viihdykkeitä ei tarvita. Usein lapset haluavat jäädä tutkimaan metsäpolulla kasvavia kasveja tai vastaan tulevia hyönteisiä pitkäksikin aikaa. Luonnon ihmettelylle kannattaa jättää aikaa, vaikka vanhemman mielessä siintäisikin jo seuraava nähtävyys tai taukopaikka.

Kellontarkkoja suunnitelmia yöretkelle ei kannata varsinkaan lasten kanssa tehdä. Lapsen kanssa luonnossa liikkuminen on mahdollisuus opetella kiireettömyyttä ja rentoutumista.

4. Entä jos pelottaa?

Lapset harvemmin pelkäävät ulkona yöpymistä. Mitä aiemmin ulkona yöpymisen lapsen kanssa aloittaa, sitä tavallisemmalta jutulta yö ulkona lapsesta tuntuu.

Aikuisia telttayö saattaa mietityttää ja pelottaa enemmän kuin lasta. Ensimmäisillä kerroilla luontoon voi lähteä yöksi isommalla porukalla, jolloin yhdessä voi kokeilla, miltä yö ulkona tuntuu.

Mukaan matkalle on hyvä varata otsalamppu. Pelon yllättäessä lampun voi pitää päällä vaikka koko yön. Kesäyöt ovat valoisia muutenkin, mutta muina vuodenaikoina lisävalo voi olla tarpeen. 

Lapsen kanssa voi jutella etukäteen asioista, joita pitää metsäretkellä varoa: esimerkiksi tulentekovälineet, käärmeet ja ampiaiset kuuluvat näihin asioihin. Karhujen tai susien näkeminen luonnossa on niin harvinaista, ettei niitä käytännössä kannata pelätä. Suuret petoeläimet kiertävät ihmiset kaukaa. 

Liisa Louhelan kirja Sata yötä ulkona – opas ulkona yöpyjälle (Maahenki) ilmestyi kesällä 2018.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.