Aihe Vapaa -podcast osa 3
Mitä teen? Huomasin että mieheni on narsissi! Heitänkö sen pihalle? Kuva: Niina Markkanen/Pixabay
Mitä teen? Huomasin että mieheni on narsissi! Heitänkö sen pihalle? Kuva: Niina Markkanen/Pixabay

Vauva.fin keskustelupalstasta Aihe Vapaa taipuu myös podcastiksi. Voit kuunnella hilpeää sarjaa Suplassa.

Aihe vapaa -podcastsarjan kolmas osa pohtii, mitä tehdä, jos mies on narsissi.

”Mun nykyinen mies on rahapuu. Helppohoitoinen, viihtyy kotona missä tahansa olosuhteissa. Hiljainen, vähään tyytyvä ja luotettava, mutta nimensä mukaisesti tuottaa lehdykkää minkä kerkeää. Tiedän mistä puhun: Mulla oli ennen jättiputki. Voi luoja! Sitä muhkeaa putkeaan tunki joka ikiseen koloon, minkä matkoiltaan löysi. Nykyistä rahapuu-kultaani en poies vaihda!”

Kuuntele Aihe Vapaa -podcastit Suplassa tai klikkaa playeria alla

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
AIHE VAPAA -PODCAST OSA 11
Onko linoliemi teille tuttu lattiamateriaalina? Se on muuten hyvä ja kaunis, mutta sukat kastuu. Kuva: Kuva: Niina Markkanen/Pixabay.

Lattiaa valitsemassa? Aihe Vapaa -podcast auttaa: kuuntele, kannattaako valita illuminaatti, kuovimatto vai ehkä kuitenkin komposiitinlattia?

”Parketti vai illuminaatti. Olen kahden vaiheilla. Kokemuksia?
– Illuminaatti. Mitäpä olisi koti ilman kaikkinäkevää silmää?”

Kuuntele ja naura: Aihe Vapaa -podcastin löydät Suplasta tai klikkaamalla playeria alla – ja näet maailman aivan eri silmin! 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Tiesitkö, mikä on Suomen nopein kasvi tai että kastematoon sattuu, kun sen laittaa ongenkoukkuun? Kirjailija Juha Laaksonen antaa vinkit koko perheen luontoretkelle. 

– Luontoretkelle ei tarvitse erikseen lähteä. Riittää, että menee ulos, kirjailija ja Ylen luonto-ohjelmien toimittaja Juha Laaksonen kannustaa. 

Laaksonen on juuri saanut valmiiksi 1000 ilmiötä Suomen luonnosta -kirjasarjansa, jossa hän kertoo pieniä, kiinnostavia faktoja isoista ja pienistä luontokappaleista. Niitä on helppo bongata lasten kanssa usein jo ihan kotioven lähellä, sillä pienikin metsikkö kätkee sisäänsä paljon elämää. 

– Jo pelkän lahon puunrungon alla voi olla valtava meno. Selkärangattomia lajeja on Suomessa paljon, kaikkiaan 22 000 pientä örveltäjää, Laaksonen sanoo.

1. Kastematoon sattuu, kun sen laittaa koukkuun 

Kastematoja on useita lajeja. Ne ovat maaperän laadulle elinehto. Käytännössä lierot pistelevät multaa poskeensa ja kakkaavat sen ulos ja näin möyhentävät maata mennessään. 

Kastemadot ovat valtavan vahvoja. Ne asuvat jokainen omassa pienessä montussaan, josta ne luikertelevat maan pinnalle. Peräpäänsä ne jättävät montun pohjalle ja pistävät tosissaan vastaan, jos vaikkapa rastas tulee ja yrittää syödä niitä suihinsa. Kovalla sateella kastemadot nousevat montuistaan, etteivät ne hukkuisi.

Kastematoon sattuu, kun sen laittaa ongenkoukkuun. Tavallaan lohdullista on, että niillä on kyky regeneroitua: jos kastemato katkeaa, se voi kasvattaa itsensä uudestaan täyteen mittaansa.  

2. Kimalainen kaivaa luolan suurperheelleen

Keväällä kuningatarkimalainen ryhtyy etsimään pesää tulevalle suurperheelleen. Jos sopivaa kuoppaa ei löydy, se kaivaa sellaisen itse. 

Pörröinen kimalainen hautoo poikasiaan, joita voi syntyä kesän aikana satoja. Se on siis todellinen suurperheen äiti. Runsas kimalaisten määrä enteilee usein hyvää mustikkasatoa, sillä mustikka on tämän pölyttäjän suosikkikukka.

3. Perhosia on eniten alku- ja loppukesästä 

Minne kaikki perhoset ovat kadonneet, joku voi miettiä keskellä kesää. Perhosia onkin eniten alkukesästä, jolloin talvehtineet yksilöt ovat heräilleet horroksestaan sekä uudestaan loppukesästä, kun uusi sukupolvi syntyy

Jos omaan pihaan toivoo perhosia, kannattaa sinne istuttaa leimuja. Ne houkuttelevat paikalle myös mesipistiäisiä, mutta niiden voi antaa surista rauhassa – nekin käyvät kukissa vain töissä.   

4. Järviruoko on Suomen nopein kasvi

Järviruoko on Suomen bambu, sillä se kasvaa hillitöntä vauhtia. Ripeimmillään ruo'on varsi voi venähtää kymmenen senttiä yhdessä päivässä

5. Muurahainen ei voi uida, mutta niillä on hautausmaa

Kahden eri keon muurahaiset saattavat kuulua samaan porukkaan. Ne tunnistavat toisensa hajusta, kun tapaavat poluillaan. Jos muurahainen eksyy väärään jengiin, se on äkkiä entinen muurahainen.

Oletko joskus nähnyt muurahaisen kantavan toista selässään? Kannettava ei välttämättä ole kuollut, vaan saattaa olla vain väsynyt. Vahvempi kaveri kantaa sen selässään määränpäähänsä. Kuolleet muurahaiset päätyvät niiden omalle hautausmaalle. 

Muurahaiset eivät voi uida. Ne ovat niin kevyitä, että niiden paino ei riko veden pintajännitystä, ja näin ollen muurahainen ei pääse veden ”sisään”. Rankkasade voi olla muurahaiselle kohtalokas, sillä voimalla päin paiskautuva pisara satuttaa sitä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.