Telttailu metsässä on lapselle mahtava seikkailu. Näillä ohjeilla koko perheen retki onnistuu.

Kirpeä syyssää ei haittaa, kun varusteet on valittu oikein. Valitse patikkareitti nuorimman kulkijan jaksamisen mukaan, jotta kaikille jäisi reissusta mukavat muistot. Jälkikasvua on turha yrittää houkutella metsään toistamiseen, jos heidän mielestään retki oli rämpimistä ikävässä maastossa itku silmässä.

1. Pakkaa oikein

Useimmiten aloittelijat pakkaavat liikaa tavaraa. Maisemat eivät jaksa kiinnostaa, jos kaikki energia hupenee ylipakattua reppua raahatessa. Ota mukaan vain ne asiat, joita oikeasti uskot tarvitsevasi. Pakkaa mukaan vaihtovaatteet kastumisen varalta ja muista, että pimeän tullen on aina kylmä.

2. Kerrospukeudu

Satsaamalla siihen, mitä puet päälle, voit pienentää vaihtovaatteiden kuormaa. Ihoa vasten tuleva vaatekerros on tärkeä, sillä se siirtää kosteutta ja pitää sinut lämpimänä. Kuorikerroksen taas olisi hyvä pitää kosteus ulkopuolella. Valitse ihoa vasten esimerkiksi merinovillaa. Kantorepussa tai -rinkassa matkustava vauva pärjää syyskelissä toppahaalarissa, joka toimii hyvin myös makuupussina päiväuniaikaan.

3. Uudelleen suljettavat muovipussit = paras ystäväsi

Pakkaa kaikki tavarat suljettaviin Minigrip-pusseihin. Jos sataa, reppu putoaa lampeen tai maitotetra menee rikki patikoinnin aikana, koko repun sisältö tulitikkuja myöten ei tuhoudu käyttökelvottomaksi. Lisäksi vaatteet on helppo pakata pusseissa ilmatiiviisti pieneen tilaan.

4. Varaudu kunnon eväillä

Ulkona ruoka maistuu. Pakkaa matkaevääksi keksejä ja pähkinöitä. Kauppojen valmiit smoothie- ja puuropussit ovat käteviä välipaloja. Grillimakkarapaketti pysyy viileänä, kun pakkaat sen jäähdytetyn vesipullon kanssa samaan pussiin. Vesi tietysti juodaan taukopaikalla.

Retkieväitä kannattaa maistattaa ensin kotioloissa. Etenkin retkeilykaupoissa myytävät veteen sekoitettavat pussiruuat saattavat olla lapsesta aluksi epäilyttäviä – ja kotimatka tyhjällä mahalla yhtä tuskaa.

5. Yksi kuppi per nenä riittää

Unohda kertakäyttöastiat ja muu hienostelu! Retkellä kaikki ruokailu tapahtuu kuupasta, josta juodaan kahvit ja maidot sekä syödään retkikeittimellä tai nuotiolla valmistetut mössöt ja makkarat. Muista, että kaikki, mitä viette luontoon, tulee myös mukananne takaisin. Yhden puukon ja parin mukin huuhtominen on huomattavasti helpompaa kuin roskasäkin roudaaminen.

6. Muista otsalamppu

Syksyllä hämärä hiipii leiripaikalle jo alkuillasta, ja kesäyössäkin on kurja suoriutua unisen lapsen puskapissattamisesta pelkän kuun valossa. Majoita retken pituus aina niin, että leiri on pystytetty ennen pimeää. Varaa myös lapsille omat valot – heistä on hauska tutkia kantoja ja koloja omilla lampuilla.

7. Panosta makuualustoihin

Teltan ja makuupussien lisäksi yöpymismukavuuteen vaikuttavat kunnolliset makuualustat. Lasten (ja itsesi) takia sijoita ilmatäytteiseen alustaan, joka on paksumpi ja mukavampi kuin perinteiset solumuovilärpäkkeet. Teltassa nukkuminen on lapsista muutenkin vähän epämukavaa, eikä kannata ottaa sitä riskiä, että kivi patjan alla pilaa koko porukan unet.

8. Huolehdi hygieniasta

Mukana kannettavaa vettä ei tuhlata käsien pesuun. Pakkaa mukaan käsidesi sekä kunnon tukko kosteuspyyhkeitä, joilla voit puhdistaa sekä kädet, naamat että peput tarvittaessa.

9. Jätä lelut kotiin

Jätä rinkasta pois lelut sekä varsinkin pelikoneet. Lapset ymmärtävät kohtalaisen mukavasti, että keskellä metsää ei ole wifiä – etenkin jos maltat jättää myös oman kännykkäsi reppuun. Kaikenikäiset lapset löytävät tekemistä luonnosta, kunhan he saavat ensin hetken marista, ettei täällä ole mitään tekemistä.

10. Varaa aikaa

Aikuisten retkeä varten on kohtalaisen helppoa laskea, kuinka pitkä matka päivän aikana taittuu tai kauanko leiriytymiseen menee aikaa. Pienten lasten kanssa aika kannattaa tuplata. Metsäpolun varrelta löytyy kiinnostavaa tutkittavaa tai pissalle pitää päästä hieman useammin, mikä metsässä on sekin oma operaationsa. Kiire ei kuulu rentouttavalle retkelle, joten valitse mieluummin lyhyempi reitti ja väljempi aikataulu.

+ Harjoittele telttailua

Jos aiotte yöpyä teltassa, sitä kannattaa harjoitella lasten kanssa etukäteen vaikkapa omalla pihalla tai olohuoneessa. Teltassa nukkuminen on vähän jännää, joten konseptiin kannattaa tutustua lähellä omaa sänkyä. Yöllä kaikki äänet kuulostavat telttakankaan läpi aivan erilaisilta kuin päivällä, eikä metsässä ole koskaan täysin hiljaista. Herkimmille lapsille saattaa olla hyvä idea ottaa mukaan kuulosuojaimet yöunien turvaamiseksi.

Aikuisten kannattaa treenata teltan pystytystä niin, että se tulee selkärangasta. Siinä vaiheessa, kun sadekuuro on kastellut koko porukan ja ilta alkaa hämärtyä, et halua enää tuhlata sekuntiakaan tappelemalla tukivaarnojen ja telttaköysien kanssa.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Eeli haluaa pelata ihan oikeaa jalkapalloa. Kuva: Milka Alanen
Eeli haluaa pelata ihan oikeaa jalkapalloa. Kuva: Milka Alanen

Eeli haluaa oppia pelaamaan yhtä hyvin kuin isä.

”Käyn jalkapallotreeneissä Olavin kanssa. Me ollaan molemmat kolme. Äiti ja iskä istuu penkillä ja antaa mulle vettä, kun on tauko. Harkkoihin on kiva mennä. Siellä saa opetella pelaamaan hyvin jalkapalloa.

Treenien alussa mennään alkupiiriin. Siellä pitää kertoa, mikä mun nimi on ja onko juttuja. Jos ei ole juttuja, niin ei ole.

Parasta on se, että saa pelata ihan oikeaa jalkapalloa ja tehdä kikkoja. Mä haluan tehdä pääpuskuja ja harjoitella seinään päin potkuja. Vaikeita on yhdellä jalalla kikat ja takaperin juokseminen. Haluan oppia sellaisia temppuja, että toinen potkaisee tähän otsaan ja mä pusken pallon maaliin.

Joskus alkaa ärsyttää, kun treenit kestää niin pitkän aikaa. Tulee vähän väsynyt olo. Sitten alan potkia lattiaa ja nyrkkeillä.

Haluan harrastaa jalkapalloa myös isona. Käyn katsomassa isin pelejä. Siellä isi potkaisee Oskulle pallon ja Osku puskee maaliin.”

Eeli, 3

Avaimet onnistuneeseen yöretkeen: ennakoi, mutta älä liikaa, vinkkaa opaskirjailija Liisa Louhela.

Telttaretki yön yli lasten kanssa, uhka vai mahdollisuus? 

Mahdollisuus, ehdottomasti, sanoo Sata yötä ulkona -kirjan kirjoittanut vapaa kirjoittaja Liisa Louhela.

Tärkeää luonnossa oleilussa on löytää itselleen ja perheelleen sopivin tapa siihen.

– Kaikkien ei todellakaan tarvitse lähteä pitkälle vaellukselle. Luonnossa oleilun voi aloittaa vaikkapa laavulla ystävien kanssa iltaa istuen, Louhela sanoo.

Yleensä lapsia on helppo innostaa ulkona nukkumiseen, ja siitä voi tehdä koko perheen yhteisen jutun. Louhela yöpyi oman lapsensa kanssa ulkona ensimmäisen kerran, kun tämä oli alle kaksivuotias. Koko porukka viihtyi todella hyvin. 

Jos patikointi metsään tuntuu hurjalta, yöretken voi tehdä vaikka omalle pihalle.

Jos patikointi syrjäiseen metsään tuntuu lapsen kanssa hurjalta ajatukselta, yöretken voi tehdä vaikka omalle pihalle. Varusteiden olisi hyvä olla kunnossa, mutta niihin ei tarvitse satsata satoja euroja.

Telttoja saa vuokrattua, ja aikuisten makuupussista saa tehtyä lapselle sopivan version remmien avulla. Makuupussin oikea koko on tärkeää, sillä liian suuressa makuupussissa voi tulla kylmä. Myös kunnollinen makuualusta on tärkeä.

– Monesti lämmittävää makuupussia pidetään kaikista tärkeimpänä varusteena. Näin ei kuitenkaan ole. Lämmin makuupussi ei auta mitään, jos makuualusta ei eristä lämpöä tarpeeksi, Louhela huomauttaa.

Makuupussiin kannattaa sujahtaa sellaisilla vaatteilla, jotka eivät ole keränneet kosteutta. Jos siis päivän aikana on tullut patikoitua useampi kilometri, vaatteiden vaihtaminen on paikallaan. 

Retkivaatteiden materiaaleihin kannattaa kiinnittää huomiota. Villakerrasto on usein paras valinta retkeläisen ylle, myös kesällä.

Louhelan vinkit yöretkeilyyn lasten kanssa:

1. Älä lannistu

Aluksi lapsi ei välttämättä osaa nukahtaa ulkona samalla tavalla kuin kotona. Ei kannata luovuttaa, jos ensimmäinen ulkona nukuttu yö ei ole menestys. Kaikista parasta on suhtautua ulkona yöpymiseen ennakkoluulottomasti ja ottaa se opettavaisena kokemuksena.

– Parhaimmillaan ulkona vietetyn yön jälkeen ennakkoluulot yöretkeilyä kohtaan osoittautuvat vääriksi, ja pitkästä oleskelusta luonnon helmassa nauttii todella paljon, Louhela kertoo.

2. Ennakoi

Lasten kanssa retkeillessä joitakin asioita on pakko ennakoida: varmista, että mukana on aina lämpimät ja kuivat vaihtovaatteet, ja syö ennen kuin nälkäkiukku pääsee yllättämään. Kun pienen retkeläisen perustarpeet on täytetty, kaikki muukin sujuu paremmin.

Valitse kohde niin, että lapsia ei tarvitse koko ajan kieltää.

Yöpymispaikka on hyvä valita niin, että se on turvallinen kaikille. Pienten lasten kanssa ei välttämättä kannata yöpyä kallioisella seudulla tai virtaavien vesistöjen lähellä.

– Kannattaa valita kohde niin, että lapsia ei tarvitse koko ajan kieltää. Näin retkeily on kaikille mukavampaa, Louhela sanoo.

3. Jätä aikaa ihmettelylle

Jos matkassa on taapero, jota kannetaan pitkiä aikoja kantorinkassa, voi olla kätevää jemmata kantajan taskuihin kaikenlaista pientä tutkittavaa, kuten käpyjä tai keppejä. 

Luonto itsessään on täynnä mitä ihmeellisimpiä asioita, joten elektronisia viihdykkeitä ei tarvita. Usein lapset haluavat jäädä tutkimaan metsäpolulla kasvavia kasveja tai vastaan tulevia hyönteisiä pitkäksikin aikaa. Luonnon ihmettelylle kannattaa jättää aikaa, vaikka vanhemman mielessä siintäisikin jo seuraava nähtävyys tai taukopaikka.

Kellontarkkoja suunnitelmia yöretkelle ei kannata varsinkaan lasten kanssa tehdä. Lapsen kanssa luonnossa liikkuminen on mahdollisuus opetella kiireettömyyttä ja rentoutumista.

4. Entä jos pelottaa?

Lapset harvemmin pelkäävät ulkona yöpymistä. Mitä aiemmin ulkona yöpymisen lapsen kanssa aloittaa, sitä tavallisemmalta jutulta yö ulkona lapsesta tuntuu.

Aikuisia telttayö saattaa mietityttää ja pelottaa enemmän kuin lasta. Ensimmäisillä kerroilla luontoon voi lähteä yöksi isommalla porukalla, jolloin yhdessä voi kokeilla, miltä yö ulkona tuntuu.

Mukaan matkalle on hyvä varata otsalamppu. Pelon yllättäessä lampun voi pitää päällä vaikka koko yön. Kesäyöt ovat valoisia muutenkin, mutta muina vuodenaikoina lisävalo voi olla tarpeen. 

Lapsen kanssa voi jutella etukäteen asioista, joita pitää metsäretkellä varoa: esimerkiksi tulentekovälineet, käärmeet ja ampiaiset kuuluvat näihin asioihin. Karhujen tai susien näkeminen luonnossa on niin harvinaista, ettei niitä käytännössä kannata pelätä. Suuret petoeläimet kiertävät ihmiset kaukaa. 

Liisa Louhelan kirja Sata yötä ulkona – opas ulkona yöpyjälle (Maahenki) ilmestyi kesällä 2018.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.