Äänikirjan kuuntelu voi rauhoittaa iltaisin, ja rentoutuminen auttaa parempaan uneen. Kuva: iStockphoto
Äänikirjan kuuntelu voi rauhoittaa iltaisin, ja rentoutuminen auttaa parempaan uneen. Kuva: iStockphoto

Äänikirja auttaa rauhoittumaan ja treenaa muistia, mutta perinteisestä kirjasta hyötyy varsinkin alle kouluikäinen, aivotutkija Minna Huotilainen sanoo.

Tarinoiden maailmaan voi sukeltaa monella tavalla, ja kirja toimii aina. Mutta miten on aivojen kehityksen kannalta: onko lapsen sama asia kuunnella äänikirjaa vai lukea se perinteisenä niteenä joko yksin tai aikuisen kanssa?  

Riippuu tilanteesta, sanoo aivotutkija Minna Huotilainen.

– Äänikirjan kuuntelu yksin ja kirjan lukeminen yhdessä aikuisen kanssa ovat aika eri asioita, Huotilainen jatkaa. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Aivojen kannalta homma toimii näin: Äänikirjan kuuntelu kehittää vahvasti sanavarastoa ja treenaa muistia varsinkin silloin, kun lapsi kuuntelee samoja satuja uudelleen ja uudelleen. Lisäksi äänikirja voi auttaa rauhoittumaan ja rentoutumaan joissain tapauksissa paremmin kuin kirjan lukeminen aikuisen kanssa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ja rentoutuminen – se on erityisen tärkeää aivoille iltaisin, sillä se takaa paremmat yöunet. Yöllä aivot työskentelevät tunteiden ja muistin parissa, joten unen laatu on pääkopalle iso asia. 

– Aikuisen kanssa lapsi saattaa kysellä enemmän kysymyksiä, joten lukeminen voi olla sillä tavalla aktivoivampaa. Äänikirjaa voi kuunnella myös silmät kiinni, Huotilainen jatkaa. 

Viiden tähden yhdessäoloa

Aktiivisuus on toki sekin aivojen kannalta erinomainen asia. Se että lapsi selaa kirjaa yhdessä aikuisen kanssa, katselee kuvia ja kyselee kysymyksiä, jumppaa kognitiivisia taitoja laajemmin kuin äänikirjan kuuntelu. Yhteinen lukuhetki kehittää siis muistia sekä oppimisen, ajattelun, tarkkaavaisuuden, luovuuden ja ongelmanratkaisun toimintoja. 

– Lukuhetken aikana lapsella on mahdollisuus suunnata tarkkaavaisuuttaan niihin asioihin, jotka häntä kulloinkin kiinnostavat, ja esimerkiksi kysyä asioiden ja esineiden nimiä, Huotilainen toteaa.

Kysely kehittää jo pelkästään kielellisiä taitoja, mutta siitä on hyötyä myös sosiaalisten taitojen ja vuorovaikutustaitojen näkökulmasta.

– Pienelle lapselle kirjan selailu yhdessä tarkoittaa viiden tähden yhdessäoloa. Sitä kehittävämpää puuhaa on vaikea löytää, Huotilainen tiivistää.

Kirja kasvattaa koululaisen lukunopeutta

Pientä koululaista kannattaa tsempata lukemaan itse. Mitä enemmän lapsi lukee, sitä nopeampi lukija hänestä tulee – ja sujuva lukeminen auttaa pääsemään paremmin sisälle tarinoiden maailmaan. Lukunopeus kasvaa 12-vuotiaaksi asti, ja jonkin verran vielä sen jälkeenkin.

– Yläkouluikäistä en enää osaa sanoa, kumpaa painottaisin, sillä äänikirjan kuuntelun rentouttavat vaikutukset ovat hyvin tärkeitä myös, Minna Huotilainen sanoo.

 

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla